Nuorisoalan kattojärjestö tapasi vuoden 2025 aikana yhteensä 30 jäsenjärjestöä. Järjestöissä kehitetään toimintaa ja omaa roolia kirkastetaan, mutta samaan aikaan huolta herättää julkisen rahoituksen tulevaisuus ja nuorten muuttuva järjestökiinnittyneisyys.
Yksi selkeimmistä tapaamisissa esiin nousseista teemoista oli toiminnan kehittäminen ja strategiatyö. Yli puolet tavatuista järjestöistä kertoi kehittäneensä toimintaansa viime aikoina tai olevansa parhaillaan muutosten keskellä. Monissa järjestöissä oli tarkasteltu organisaatio- ja henkilöstörakenteita, kirkastettu omaa roolia tai tehty linjauksia tulevaisuuden painopisteistä.
Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan nousi tapaamisissa esiin sekä onnistumisena että haasteena. Useat järjestöt kertoivat, että jäsenmäärä, nuorten osallistuminen tai nuorten tavoittaminen oli hyvällä tasolla. Toisaalta osassa järjestöjä huolta herättivät jäsenmäärän lasku ja erityisesti se, että nuorten pidempiaikainen sitoutuminen toimintaan on vähentynyt. Tämä ei ole yllättävää, sillä viitteitä sitoutumisen muutoksista on saatu esimerkiksi vuoden 2025 jäsenkyselystämme ja osin myös Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2024.
Rahoitushuolia, varainhankintaa ja hanketyötä
Huoli tulevasta rahoituksesta oli pinnalla monissa tapaamisissa. Erityisesti STEA-rahoitteisten järjestöjen rahoitusta on vähennetty merkittävästi tällä hallituskaudella, ja tapaamisten aikaan vuoden 2026 rahoituspäätökset eivät olleet vielä selvillä. Järjestöissä oli kuitenkin jo varauduttu ja sopeuduttu rahoitusleikkauksiin monin tavoin.
Useissa järjestöissä varainhankintaa oli kehitetty, ja niin pieniä kuin suurempiakin muutoksia oli tehty. Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin, että aikaa, resursseja ja osaamista ei aina ole riittävästi. Siksi järjestöt ajattelevat, että koko organisaatio vaatii osaamisen kehittämistä tässä teemassa. Lisäksi järjestöt toivat esille, että yrityskumppanuuksien solmiminen ja laajemman yleisön tavoittaminen vaativat erilaista osaamista järjestön työntekijöiltä.
Moni järjestö kertoi myös hakeneensa hankerahoitusta aiempaa aktiivisemmin varautuakseen tai sopeutuakseen leikkauksiin. Esimerkiksi EU-rahoitukset mainittiin useissa tapaamisissa uutena mutta yhä tärkeämpänä rahoitusmuotona. Niiden hakeminen kuitenkin vaatii järjestöissä taitoa ja osaamista ja järjestöt toivoivatkin koulutusta, jossa annetaan vinkkejä hankehakemuksiin sekä tilaisuuksia, joissa toimijoita tuodaan yhteen, sillä hankkeissa edellytetään usein yhteistyötä.
Vaikuttavuuden arvioinnissa kehittyminen nähtiin tärkeänä sekä varainhankinnan että hanketyön näkökulmasta. Niin julkisia kuin yksityisiä rahoittajia kiinnostavat toiminnan tulokset, mikä korostaa systemaattisen tiedonkeruun, vaikutuksista viestimisen ja arvioinnin merkitystä. Osa järjestöistä nosti esiin myös tarpeen vahvistaa viestinnän ja markkinoinnin osaamista, esimerkiksi median kanssa toimimista ja viestinnän hyödyntämistä varainhankinnassa. Tarjoamme näihin teemoihin koulutusta kuluvan vuoden aikana.
Kattojärjestöltä odotetaan yhteistyön edistämistä ja tilannekuvan jakamista
Valtaosa tavatuista järjestöistä tekee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, usein sellaisten toimijoiden kanssa, joiden toiminnan tarkoitus tai kohderyhmä on lähellä omaa toimintaa. Sen sijaan yhteistyö kuntien ja oppilaitosten kanssa on näillä valtakunnallisilla järjestöillä selvästi harvinaisempaa. Keskusteluissa nousi esiin myös tarve nuorisoalan yhtenäisyydelle, erityisesti tilanteessa, jossa rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset koskettavat laajasti koko kenttää.
Järjestöt odottivat Nuorisoala ry:ltä erityisesti kolmea asiaa ja pääsääntöisesti näkivät, että odotuksiin vastataan jo nyt hyvin. Ensinnäkin kaivattiin verkostoitumisen mahdollistamista eli kohtaamispaikkoja, hankeyhteistyön fasilitointia ja järjestöjen entistä aktiivisempaa yhteen tuomista. Edunvalvonta nähtiin myös keskeisenä tehtävänä. Nuorisoalan yhtenäinen ääni, rahoitusvaikuttaminen ja rahoittajien välisen koordinaation edistäminen nousivat esiin. Kolmanneksi odotusta ja kiitosta kohtasi tekemämme tilannekuvan jakaminen, kuten julkaisemamme katsaukset ja analyysit, uutiskirjeissä välitetty tieto sekä kuukausittaiset järjestöjohtajien etänä toteutettavat aamukahvit.
Jatkamme tilannekuvan jakamista tänäkin vuonna julkaisemalla Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle -katsauksia. Seuraavat katsaukset julkaistaan helmikuun loppupuolella. Verkostoitumiseen puolestaan on mahdollisuuksia esimerkiksi jäsenille suunnatuilla teematreffeillä sekä Nuorisoalan järjestöjen syksyn starttipäivässä, joka järjestetään Allianssi-talolla 17. syyskuuta. Löydät tiedot näistä tulevista tapahtumista tapahtumakalenteristamme!
Tapaamiset tarjosivat meille arvokasta tietoa jäsentemme tilanteesta. Kiitämme lämpimästi kaikkia järjestöjä avoimista keskusteluista. Jatkamme tapaamisia myös tänä vuonna ja olemme yhteydessä jäseniimme. Mikäli toivotte, että tapaamme juuri teidän järjestöänne tänä vuonna, olkaa yhteydessä järjestötoiminnan asiantuntija Mikaeliin (yhteystiedot alla).
Lisätietoja
Mikael Lehtonen
Järjestötoiminnan asiantuntija
mikael.lehtonen@nuorisoala.fi
044 494 6499
