Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä 6.-10.11., ja varsinaista vaalipäivää vietetään sunnuntaina 18.11. Tulevien viikkojen aikana päätetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Marraskuu vierähtää usein kiireen eetoksessa ja kaamosta synkistellessä, mutta huolehdi ainakin yhdestä askareesta – muista äänestää.
Tässä kolme yksinkertaista mutta kiistämätöntä syytä vaivautua vaaliuurnille:
1. Nuoria on kirkon luottamustoimissa aivan liian vähän. Kaikki 16 vuotta täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet saavat äänestää ja 18-vuotiaat asettua ehdolle. Silti viime kerralla, vaaleissa 2014 valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 52 vuotta. Vain vajaa 6 % valituista luottamushenkilöistä oli alle 30-vuotiaita. Tällä kertaa nuoria on ehdolla kirkkovaltuustojen vaaleissa 814 ja seurakuntaneuvostojen vaaleissa 365. Äänestäjillä on siis yli tuhat mahdollisuutta valita nuori ehdokas.
2. Kirkko käyttää paljon (siis todella paljon) rahaa lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurakuntien toimintamenoista yhteensä 34 % kohdistetaan lapsiin ja nuoriin. Kun muusta toiminnasta on tingitty, lapsi- ja nuorisotyön rahoitus on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana. Luottamushenkilöt määrittelevät, mihin rahaa käytetään seurakunnassa sekä keitä autetaan, missä ja miten.
3. Vaaleissa päätetään siitä, kuka käyttää kirkon ääntä. Nyt vaaleissa valitut luottamushenkilöt vaikuttavat keskeisesti siihen, ketkä tulevat valituksi kirkon ylimpään päättävään elimeen, Kirkolliskokoukseen. Seurakuntavaaleilla on siis välillinen vaikutus myös Kirkolliskokousvaaleihin, jotka pidetään vuonna 2020.
Tubettaja Joona Hellman tiivistää sen hyvin: vaikka kirkko ei itselle olisi super läheinen, voi silti löytyä ehdokas, jonka kanssa arvot kohtaavat ja joka on sitoutunut ajamaan tärkeitä asioita puolestasi seurakunnassa.
Selvä juttu, äänestämään on mentävä. Seuraavaksi pitää valita sopiva ehdokas.
Seurakuntavaalien vaalikoneella voit tarkistaa, mitä mieltä ehdokkaat ovat esimerkiksi nuorten osallisuudesta seurakunnan päätöksenteossa, kirkon suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tai seurakuntien roolista ilmastokysymyksissä.
Valtakunnallisista vaaliohjelmista löytyy kootusti tietoa täältä, vaikkakin vaalilistojen agendoja on kuvailtu melko vähän ja suurpiirteisesti. Paikallisilla vaalilistoilla voi olla omia some-kanavia ja nettisivuja, joten nopea googlaus on paikallaan.
Sait ylipuhuttua, missäs tämä sitten hoidetaan.
Äänestämiseen et tarvitse muuta kuin henkilöllisyystodistuksen. Ennakkoon äänestäminen onnistuu monilla kouluilla, marketeissa ja kirjastoilla. Lähimmän ennakkoäänestyspaikan voit tarkistaa täältä. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka on ilmoitettu kotiin postitetussa ilmoituksessa äänioikeudesta ja senkin voi selvittää netistä, mikäli kirje meni jo kierrätykseen.
Seurakuntavaaleissa voi olla yksi tai kaksi vaalilippua: oranssilla äänestetään seurakuntaneuvostosta ja valkoisella kirkkovaltuustosta. Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaalit, jolloin valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Jos seurakunta kuuluu puolestaan seurakuntayhtymään, toimitetaan kahdet vaalit. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa, jolloin hänellä on kaksi eri ehdokasnumeroa.
Partiolaisten videossa selitetään kahdella äänestyslipulla äänestäminen selväsanaisesti.
Huh huh, valmista tuli #äänestin #minunkirkkoni. Iloista ennakkoäänestysviikkoa!