Hallitusneuvotteluissa päätetään Suomen kehittämisen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja pitkälle tulevaisuuteen. Nuorten hyvinvointi, osallisuus sekä opinnoissa ja työssä jaksaminen ovat Suomen tulevaisuuden avainkysymyksiä. Allianssi julkaisi alla olevan listan poliittisten nuorisojärjestöjen hallitusneuvotteluiden tueksi alkuvuodesta 2019. Lista on edelleen ajankohtainen ja tarjoaa nuorisoalan näkökulmasta olennaisia tärppejä myös käynnissä oleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Muutoksia rakenteissa
-
Syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisvastuu keskitettävä yhdelle ministerille
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä koulutukseen, kuntoutukseen ja työhön pääsemiseen liittyvät politiikkatoimet ovat tällä hetkellä jakautuneet useamman ministeriön vastuulle. Aiheeseen liittyviä tehtäviä on OKM:llä, STM:llä ja TEM:illä.
Jaettu vastuu on johtanut siihen, että millään taholla ei ole käsitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuudesta. Kokonaiskuvan puute johtaa myös ristiriitaisiin politiikkatoimiin ja ennustamattomiin lopputuloksiin. Tilanteen korjaaminen vaatii hallitusohjelmatasoista kirjausta nuorten syrjäytymisen ehkäisyn koordinaatiovastuun määrittämistä yhdelle ministeriölle ja yhdelle ministerille. Luontevimmin kokonaisuus kuuluisi opetusministerille.
Muutoksia rahoituksessa
-
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvattava
Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi että jo syrjään joutuneiden tukemiseksi. Järjestöt paikkaavat yhteiskunnan turvaverkkojen puutteita erityisesti niissä tilanteissa, joissa ihmisen huolet ovat moninaisia ja palvelu- ja etuusjärjestelmän muottiin asettuminen on elämänhallinnan haasteiden vuoksi liian raskas taakka kantaa. Järjestöt tukevat lasten ja nuorten osallisuutta, ja kasvua vastuulliseen kansalaisuuteen sekä antavat taitoja, joista lapsi ja nuori hyötyy niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin.
Kansalaisjärjestöjen rahoitus tulee nykyisin suurimmaksi osaksi veikkausvoittovaroista. Nykyisen hallituksen arpajaislain muutos uhkaa heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, kun veikkausvoittovarojen ennakoidaan pienenevän merkittävästi.
Rahoitustilanteen muutos, järjestöavustusten myöntöperusteiden sekä rahoituksen raportointi- ja tulosvelvotteiden erilaisuus ja muut suuret rakenteelliset muutokset, kuten mahdollinen sote- ja alueuudistus, haastavat niin järjestöt kuin päättäjätkin pohtimaan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan toimia järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi, avustusjärjestelmien aiheuttaman hallinnollisen kuorman keventämiseksi sekä järjestöjen autonomian turvaamiseksi.
Muutoksia lainsäädännössä
-
Ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet ensisijaisiksi myös nuorille
Nuoret ovat merkittävä sosiaaliturvan käyttäjäryhmä. Toimeentulotuen saajista kolmannes on alle 25-vuotiaita. Nuoret joutuvat usein tämän viimesijaisen tuen varaan, koska heiltä on evätty oikeus ensisijaisiin etuuksiin. Ensisijaisten etuuksien eväämiseen johtaa usein TE-palveluiden antama lausunto, joka estää työttömyysturvan saannin. Taustalla on esimerkiksi keskeytyneet opinnot tai kieltäytyminen työstä. Lisäksi vailla ammatillista tutkintoa olevilla nuorilla on viiden kuukauden odotusaika ennen oikeutta työttömyysturvaan, jolloin tukimuodoksi jää toimeentulotuki.
Toimeentulotukea kannustinloukkuineen ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, mutta monelle nuorelle yli vuoden kestävä toimeentulotukiasiakkuus on todellisuutta. Nuorisobarometrin mukaan kaikkein pienituloisimmat nuoret eivät usko hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn turvata heidän toimeentulonsa tilanteessa, jossa rahat eivät riitä elämiseen.
Nuorten koulutus, toimivat palvelut sekä riittävä sosiaaliturva voidaan nähdä sosiaalisina investointeina, joilla lisätään nuorten luottamusta yhteiskuntaan ja uskoa tulevaisuuteen. Sosiaaliturvaa uudistettaessa prioriteettina tulee olla nuorten saaminen nykyistä paremmin ensisijaisten etuuksien ja sosiaalipalveluiden piiriin.
-
Jokaisen nuoren oikeus hyvinvointia edistäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin turvattava
Monet nuorten hyvinvointia edistävät ja ylläpitävät palvelut eivät kuulu hoitotakuun piiriin. Palveluita tarjoavat monet eri tahot, palvelutaso vaihtelee ja palveluiden piirin pääsemisessä on merkittäviä kuntakohtaisia eroja.
Hallituskaudella 2019-2023 tulee valmistella yhteneväinen laki lasten ja nuorten palveluista. Laissa tulee säätää palveluiden tavoitteista, palveluntuottajien yhteistyöstä ja vastuiden jakautumisesta eri toimijoiden kesken, sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lasten ja nuorten palveluita koskevassa lainsäädännössä tulee pyrkiä siihen, että palveluiden saatavuus paranee ja pompottelu luukulta toiselle vähenee.
Nuorten hyvinvoinnin sekä opiskelu- ja työkyvyn kannalta olennaisten mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta on parannettava. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen vaatii valtakunnallista, strategista otetta.
-
Demokratian ja osallisuuden vahvistaminen aloitettava nuorista
Nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja edustukselliseen demokratiaan on heikentynyt maailmalla, mutta Suomessa luottamus on vielä eurooppalaisittain vahvalla tasolla. Vaikka suomalaisnuoret luottavat politiikkaan, on demokraattisiin prosesseihin osallistuminen, kuten äänestäminen tai ehdolle asettuminen polarisoitunut sosioekonomisen taustan mukaan: korkeakoulutetuista nuorista eduskuntavaaleissa äänesti 79 prosenttia, kun pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista äänesti vain 31 prosenttia.
Demokratian paras puolustus on tieto. Demokratiakasvatuksen valmiuksia on parannettava niin oppilaitoksissa kuin koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten palveluissa. Tämä vaatii opetushenkilökunnan ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta sekä panostusta erilaisten demokratiakasvatuksen toimintamallien luomiseen.
Äänestysikärajan laskeminen on yksi konkreettinen keino, jolla nuorten kiinnostusta ja sitoutumista poliittiseen päätöksentekoon voisi lisätä. Äänestysikärajan laskemista esimerkiksi kuntavaaleissa tulee pohtia hallitusohjelmaneuvotteluissa. Myös kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan laskeminen on harkinnan arvoinen asia.
Lisätietoja antaa
Vaikuttamisen asiantuntija Silja Silvasti
041 515 2233, silja.silvasti@alli.fi