Asia: K 7/2022 vp Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on 140 nuorisojärjestöä tai muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Allianssi kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2022. Allianssi kannattaa yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessaan esittämien suositusten toimeenpanoa. Haluamme lausunnossamme alleviivata muutamaa esimerkkiä kertomuksen ikäliitännäisistä aiheista, joihin tulee kiinnittää ikäsensitiivistä huomiota esimerkiksi yhdenvertaisuuslain sisältöä päivitettäessä käynnissä olevassa osittaisuudistuksessa, muun lainsäädännön valmistelun yhteydessä vaikutusarviointeja tehdessä sekä lakeja nuorten osalta sovellettaessa.
Kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa todetaan, on nuorille taattava yhteiskunnallinen kasvuympäristö, jossa voi kasvaa ja kehittyä tosiasiallisesti omana itsenään ilman syrjintää tai häirintää. Tämä ei kertomuksenkaan perusteella toteudu esimerkiksi monien vähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla. Siksi tarvitaan aktiivisempia ja kunnianhimoisempia toimia muun muassa viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelun, eli syrjinnän kitkemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen, sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan tarkoituksenmukaisen laajentamisen saralla. Lisäksi on lainvalmistelun ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta ensisijaista painottaa kertomuksen osoittamalla tavalla ministeriöiden virkahenkilöiden tiedon ja osaamisen vahvistamista yhdenvertaisuusteemoissa, sisältäen muun muassa syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin.
Nuorten arjessa ja sen myötä lainsäädännössä tulee kiinnittää huomiota erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin, esimerkiksi etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, vammaisiin nuoriin sekä sateenkaarinuoriin kuuluvien aseman tosiasialliseen parantamiseen yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksiä vahvistamalla:
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyiden (2019, 2021) perusteella sukupuolivähemmistöihin kuuluu noin 3 % ja seksuaalivähemmistöihin noin 9 % nuorista, eli merkittävä määrä. Sateenkaarinuoret kokevat muita nuoria enemmän yksinäisyyttä ja tyytymättömyyttä elämäänsä. He arvioivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kaksi kertaa useammin kuin muu nuoret. Myös mielenterveysoireet olivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla merkittävästi yleisempiä kuin muilla, ahdistuneisuudessa erot ovat jopa kolminkertaisia. Samalla sateenkaarinuoret kokevat muita nuoria harvemmin saavansa tukea vanhemmilta, huoltajilta tai ystäviltä mielialaan liittyvissä asioissa. Myös koulunkäyntiin liittyvät haasteet, kuten oppimistaidot, poissaolot ja koulu-uupumus ovat yleisempiä.
- Lisäksi väkivallan kokemukset ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla yleisiä. Henkistä väkivaltaa vanhempien tai huoltajien taholta on kohdannut yli kaksi viidestä. Fyysisen väkivallan kokemukset vanhempien tai huoltajien taholta ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla nuorilla. Koulukiusaamisen ja muun fyysisen uhan kokemukset ovat yleisiä erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla.
- Yksi ajankohtaisimpia ja ennen kaikkea kiireisimpiä esimerkkejä sateenkaarinuorten hyvinvointia edistävästä lainsäädännöstä on laki sukupuolen vahvistamisesta (translaki), joka on uudistettava itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi ja siten perus- ja ihmisoikeuksia vastaavaksi. Laki tulee päivittää yhdenvertaisesti alaikäisten osalta, kuten muissa Pohjoismaissa. Myös kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma vahvistaisi huomattavasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi alueellisesti, koulussa ja nuorille suunnatuissa palveluissa.
- Vähemmistöön kuuluminen lisää muun muassa tuoreimpien Nuorisobarometri-selvitysten (2020, 2021) mukaan nuoren syrjintäriskiä selvästi, varsinkin niillä nuorilla, jotka kuuluvat useampaan kuin yhteen vähemmistöön. Muunkielisistä 17 % oli vuoden 2021 barometrin mukaan ilmoittanut joutuneensa syrjityksi usein. Ruotsin- ja muunkielisten syrjintää kokeneiden nuorten määrä oli huomattava suomenkielisiin verrattuna.
- Monilla vähemmistöihin kuuluvilla, kuten romaninuorilla, on yhdenvertaisuusvaltuutetunkin kertomuksen mukaan vaikeuksia kiinnittyä yhdenvertaisesti yhteiskuntaan esimerkiksi TET-harjoittelupaikkasyrjinnän takia. Monet vähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvatkin kohtaamaan työelämäsyrjintää jo peruskouluiässä.
- Yhdenvertaisuusvaltuutetun teettämästä selvityksestä afrikkalaistaustaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä (2020) käy vahvasti ilmi, että rasismi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti afrikkalaistaustaisten suomalaisten elämään. Enemmistö kyselyn vastaajista on kokenut syrjintää koulutuksessa ja lähes kolmannes vastaajista oli kokenut sitä jo ennen koulun aloittamista varhaiskasvatuksessa. Selvityksen tulokset vastaavat muuta Suomessa tehtyä koulumaailman rasismia käsittelevää tutkimusta. Se osoittaa, että rasismi on koulumaailmassa vahvasti läsnä. Rasismi heikentää myös mielenterveyttä. Jatkuva rasismin kohtaaminen yhteiskunnassa voi aiheuttaa vähemmistöstressin kautta muun muassa masennusta ja ahdistusta.
- Etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten kannalta on tärkeää kitkeä rasismia esimerkiksi vakiinnuttamalla antirasistinen pedagogiikka osaksi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia, sisältäen varhaiskasvatuksen opettajien ja opettajien osaamisen varmistamisen osana tutkintojen perusopintoja. Kasvatus- ja nuorisoalan henkilöstölle on muutenkin tarkoituksenmukaista ohjata resursseja lisäkoulutukseen yhdenvertaisuudesta. Kirjaamalla yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teemoja osaksi alojen peruskoulutusta voidaan yhdenvertaisuuslain velvoitteita edistää tosiasiallisemmin. Allianssi kannattaa myös yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdotusta siitä, että varhaiskasvatuksen järjestäjille säädettäisiin oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tapaan velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.
- Vammaisten nuorten harrastamista, kansalaistoimintaa ja osallisuutta hankaloittavat muun muassa Nuorisobarometrin (2020) mukaan usein riittämätön henkilökohtainen apu ja taksipalveluiden puute. Nuoren harrastus voi jäädä aloittamatta, mikäli esimerkiksi taksikyydin saaminen on hankalaa. Vammaiset nuoret nähdään edelleen ensisijaisesti vammaisina henkilöinä, eikä nuorina, mikä jo lähtökohtaisesti eriarvoistaa heidän asemaansa vammattomiin nuoriin nähden. Muun muassa sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tarpeet ja toiveet eivät aina tule kohdatuiksi vammaisille nuorille suunnatuissa palveluissa, sillä ikäsensitiivisyyttä ei välttämättä niissä huomioida. Myös vammaiset nuoret kohtaavat työelämäsyrjintää jo peruskoulun TET-harjoittelujaksovaiheessa.
- Allianssi kannattaa ehdotusta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan ulottamisesta myös työelämää koskeviin kysymyksiin, jolla vahvistettaisiin muun muassa vähemmistöihin kuuluvien, kuten vammaisten nuorten asemaa työelämääkin koskevissa kysymyksissä. Lisäksi on tarkoituksenmukaista vammaisten nuorten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta kirjata yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdottamalla tavalla tarkemmat vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (CRPD) velvoitteet kohtuullisten mukautusten toimeenpanemiseksi, muun muassa niin sanottua kaikille sopivaa suunnittelua hyödyntäen. Tällä edistettäisiin esimerkiksi koulutuksen puitteissa tehtävien tarpeellisten kohtuullisten mukautusten toteutumista vammaisten opiskelijoiden arjessa.
Jotta Suomessa otettaisiin konkreettisia askeleita kohti yhdenvertaisuuden toteutumista, vaatii se yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen mukaisesti muun muassa tuntuvaa panostamista viranomaisten yhdenvertaisuussuunnitteluun toimenpanoineen ja arviointeineen, nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ja koulutuksen järjestäjien laajemman tieto- ja osaamispohjan mahdollistamista yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä, sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeasuhtaisten resurssien turvaamista.
Helsingissä 12.5.2022
Touko Niinimäki
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija
044 416 5235
touko.niinimaki@nuorisoala.fi
