Lisätään ja vahvistetaan viharikoksia käsittelevien lainkäyttöviranomaisten resursseja ja tarjotaan tarvittavaa koulutusta, jotta viharikoksia voidaan ehkäistä ja torjua tehokkaasti ja jotta kantelujen käsittelyaikoja voidaan lyhentää. Suvaitsevaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien toimien rahoituksen osalta siirrytään hankepohjaisesta rakenteellisempaan ja kestävämpään lähestymistapaan.
Allianssi kannattaa viharikoksia käsittelevien lainkäyttöviranomaisten resurssien tarkoituksenmukaista lisäämistä ja koulutuksen tarjoamista esimerkiksi osana poliisin perus- ja täydennyskoulutusta. Osaamista tulisi vahvistaa esimerkiksi antirasistisella pedagogiikalla, jonka avulla tehdään esimerkiksi etnisyyteen liittyviä haitallisia sosiaalisia normeja ja siten yleistyksiä näkyviksi, samalla niitä purkaen. Tällä on oletettavasti vaikutuksia muun muassa etnisen profiloinnin kitkemiseen, josta hyötyvät niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin kuuluvat nuoret, kuten romanit.
Nuorten osalta keskeisimpiin viharikosten ilmiöihin kuuluu erityisesti sosiaalisen median ja muilla digitaalisilla alustoilla ilmenevä monenlainen syrjintä, joka kohdistuu erityisesti tyttöihin ja vähemmistöihin. Täten on keskeistä, että lainkäyttöviranomaisilla on ajankohtainen tutkittu tieto nuoriin kohdistettujen viharikosten ja yleisesti vihapuheen ominaispiirteistä, kuten niiden sukupuolittuneisuudesta, sekä viharikosten kohteiden että niiden tekijöiden osalta.
On myös kannatettavaa, että yhdenvertaisuutta edistävän yhteiskunnallisen toiminnan rahoitusta kehitetään nimenomaan hankepainotteisuudesta kohti kokonaisvaltaisesti rakenteellisempaa ja kestävämpää suuntaa. Eri väestöryhmien muun muassa vuoropuhelun tukeminen vahvistaa väestösuhteita, edistää sosiaalista koheesiota ja turvaa siten yhteiskuntarauhaa myös ennaltaehkäisevästi ja kauaskantoisesti.
Selkeytetään hajanaista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten järjestelmää tiiviissä yhteistyössä kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa. Viranomaisten olisi erityisesti ulotettava yhdenvertaisuusvaltuutetun ja kansallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksia työelämään, myönnettävä viimeksi mainitulle oikeus myöntää korvauksia ja annettava yhdenvertaisuusvaltuutetulle riittävät resurssit toimivaltuutensa hoitamiseksi.
Allianssi puoltaa esitettyä ehdotusta. Tällä vahvistettaisiin muun muassa vähemmistöihin kuuluvien nuorten oikeussuojaa ja asemaa yleisesti työelämääkin koskevissa kysymyksissä. Nuoret ovat yleisesti erityisen haavoittuvassa asemassa työelämän väärinkäytösten, kuten työehtosopimusten rikkomusten osalta. Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun viittaama tutkimus osoittaa, että syrjintä kohdistuu työelämässä erityisesti vähemmistöihin. Suomi on ainoiden EU-maiden joukossa, jossa syrjinnän kieltoa valvovalla viranomaisella ei ole toimivaltuuksia puuttua työelämässä ilmenevään syrjintään, johon pitää saada muutos.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä syrjinnän kitkemisen kannalta tarkoituksenmukaisten tahojen riittävät resurssit ja toimivaltuudet vahvistavat muun muassa vähemmistöihin kuuluvien nuorten oikeuksien tosiasiallista toteutumista.
Muuta puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta
Jotta Suomessa otettaisiin konkreettisia askeleita kohti erityisesti vähemmistöihin kuuluvien nuorten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista, vaatii se tuntuvaa panostamista viranomaisten osaamiseen vähemmistökysymyksissä, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun toimenpanoineen ja arviointeineen, sekä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ja koulutuksen järjestäjien laajemman tieto- ja osaamispohjan mahdollistamista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä. Samalla on ensisijaista pitää huolta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen oikeasuhtaisista resursseista.
Helsingissä 23.8.2022
Touko Niinimäki
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija
044 416 5235
touko.niinimaki@nuorisoala.fi
