Tehtiinpä nuorisotyötä missä ympäristössä tahansa, nuorisotiloissa, kauppakeskuksissa tai kouluissa, tulee nuorisotyön olla nuorisotyötä, etenkin, kun työtä tehdään nuorisotyöntekijän nimikkeellä ja nuorisotyön resursseilla. Kohtaamisen ja nuoruuden asiantuntijoina nuorisotyöllä on paljon annettavaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei nuorisotyön resursseilla saa paikata koulujen resurssivajeita eikä koulunuorisotyön rahoituksen tule olla pois nuorisotyön perusrahoituksesta. Nuorten vapaa-ajalta resurssin siirtäminen kouluihin ei ole ratkaisu nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Kunnista noin 90 prosenttia ilmoittaa tekevänsä nuorisotyötä kouluissa tai oppilaitoksissa, vahvistavat sekä nuorisotilastot.fi että Kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa 2021 -tutkimusraportti. Käytännössä nuorisotyötä tehdään lähes jokaisessa yläkoulussa Suomessa, joskin määrät, muodot ja tekemisen tavat vaihtelevat. Siinä missä toisaalla nuorisotyöntekijä on koululla viitenä päivänä viikossa, vastaa toisaalla nuorisotyö seitsemäsluokkalaisten ryhmäytyksistä ja esimerkiksi pienryhmätoiminnasta.
Keväällä 2021 koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä teki noin 400 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti. Lisäksi kouluilla vieraili harvemmin mutta säännöllisesti iso joukko nuorisotyöntekijöitä joko koulujen ainoina nuorisotyöntekijöinä tai vahvistuksena koko- tai osa-aikaisesti työskenteleville nuorisotyöntekijöille. Määrissä eivät ole mukana seurakuntien tai järjestöjen työntekijät. Kouluissa työskentelevien määrään ovat vaikuttaneet etenkin erilliset koulunuorisotyön hankerahoitukset, jotka kattavat noin puolet koko- tai osa-aikaisesti työskentelevistä. Jos kouluilla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden määrää vertaa noin 3 000 kunnallisen nuorisotyöntekijän joukkoon yleisesti, on helppo todeta, että kouluissa tehtävällä nuorisotyöllä on väistämättä vaikutus nuorisotyöhön laajemminkin ja tavoilla, joita voi olla vielä vaikea arvioida.
Nuorisotyön rooli kouluissa
Opetuksenjärjestäjät ja nuorisotoimet linjaavat kunnissaan hyvin itsenäisesti niin koulutuspoliittisista asioista kuin nuorisotyönkin palveluista ja toimintamalleista. Jokaisessa kunnassa on erilaiset tai vähintäänkin eri tavoin toimivat yhteistyöverkostot ja nuorten hyvinvointia vahvistavat toimijat. Nuorisotyön sijoittuminen kuntaorganisaatiossa samoin kuin nuorisotyön ja koulun yhteistyön perinteet vaikuttavat myös nuorisotyön rooliin koulussa. Tarpeet eri kunnissa, alueilla ja kouluissa ovat erilaiset. Myös nuorten hyvinvointia vahvistavat rakenteet ja toimijat vaihtelevat. Kouluilla työskentelee opettajien lisäksi eri ammattinimikkeillä eri kasvatuksen ammattilaisia, joiden työsuhteet ja tehtävät määrittyvät eri tavoin ja perustein.
Kaikkien työ kouluilla on tärkeää. Nuorisotyön tulee kuitenkin myös kouluissa olla nuorisotyötä silloin, kun työtä tehdään nuorisotyöntekijän nimikkeellä ja nuorisotyön resursseilla. Näin useimmissa kunnissa työ nähdäänkin ainakin koulussa tehtävän nuorisotyön tavoitteiden osalta. Kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa 2021 -tutkimusraportin kyselyssä (vastaajina 158 kuntaa) kuntien vastaajat asettivat viisi tärkeintä koulussa tehtävän nuorisotyön tavoitetta tärkeysjärjestykseen. Vastauksissa korostuivat nuorten kaveri- ja ryhmäsuhteiden parantaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, koulussa viihtyminen sekä koulutussiirtymien tukeminen. Vastauksissa nostettiin esille myös nuorisotyön muusta toiminnasta tiedottaminen. Oppilaitoksissa toisella asteella tehtävän työn tavoitteet ja käytännöt poikkeavat monin tavoin perusopetuksessa tehdystä työstä erityisesti ammatillisissa opinnoissa, joissa koulutussiirtymien tukeminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen on nuorisotyön keskiössä.
Kouluissa työskentelevien nuorisotyöntekijöiden yhteyden kunnan muuhun nuorisotyöhön tulee olla vahva. Tämä vahvistaa nuorisotyöllisen otteen edistämistä koulu- ja oppilaitosympäristössä, lisää työntekijöiden vertaistukea, tukee nuorisotyöntekijän ammatillista identiteettiä koulun kontekstissa sekä parantaa koulun ja vapaa-ajan ympäristöjen linkittymistä. Pelkkä nuorisotyöntekijän nimike ei tee työstä nuorisotyötä.
Nuorisotyötä huudetaan apuun moneen eri ympäristöön ja toimintaan. Kohtaamisen ja nuoruuden asiantuntijoina nuorisotyöllä on paljon annettavaa moneen. Onkin ymmärrettävää, että nuorisotyötä on viime vuosina yhä enemmän tehty myös koulu- ja oppilaitosympäristöissä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei nuorisotyön resursseilla paikata koulujen resurssivajeita eikä koulunuorisotyön rahoitus saa olla pois nuorisotyön perusrahoituksesta. Nuorten vapaa-ajalta resurssin siirtäminen kouluihin ei ole ratkaisu nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Kouluilla tehtävää nuorisotyötä on kehitettävä osana muuta nuorisotyötä
Parhaimmillaan oppilaitosympäristöissä tehtävä nuorisotyö tarjoaa nuorten elämään lisää luotettavia aikuisia ja tukea koulun arkeen. Tässä työssä onnistumiseen tarvitaan ennen kaikkea suunnitelmallisuutta sekä nuorisotyön roolin tunnistamista ja tunnustamista. Keskeistä tulee olla nuorille tarjottava tuki ja kohtaaminen, ei koulujärjestelmän tukeminen.
Nuoruuteen elämänvaiheena liittyy aina tietynlaista kapinaa ja kyseenalaistamista. Vaikka nuorisotyöntekijän rooli koulussa ei olekaan olla kapinakenraalina, voi hän auttaa nuoria saamaan äänensä kuuluviin myös oppilaitosympäristössä. Nuorisotyön tehtävänä on tukea nuorten omaehtoista toimintaa ja osallisuutta, olipa ympäristö mikä tahansa. Kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa 2021 -tutkimusraportin mukaan vastaajat mainitsivat vain harvoin koulumenestykseen tai opiskelurauhan edistämiseen liittyviä tavoitteita. Koulussa tehtävän nuorisotyön tavoitteet määrittyivät siis ainakin keväällä 2021 nuorisotyön lähtökohdista. Toivottavasti sama pätee myös arjen käytäntöihin.
Vahvistamalla ja kehittämällä kunnallista nuorisotyötä vahvistetaan ja kehitetään samalla myös koulussa tehtävää nuorisotyötä, joka on niin kutsutun avoimen nuorisotyön toiseksi yleisin toimintaympäristö. Arviolta jo joka neljäs kunnallisen nuorisotyön kasvokkaisista toiminnoista tapahtuu kouluympäristössä. Koulussa tehtävää nuorisotyötä kannattaa myös tulevaisuudessa kehittää kiinteästi osana avointa nuorisotyötä. Tämä tukee myös koululla työskentelevän nuorisotyöntekijän ammatillista identiteettiä ja työhyvinvointia.
Nuorisotyön vahvuudet eri konteksteissa avoimesta kohdennettuun nuorisotyöhön, kaduilta kauppakeskuksiin, kirjastoista pyörille, kouluille ja oppilaitoksiin kumpuaa nuorisotyöllisestä työotteesta. Tämä työote ei synny tyhjiössä vaan se kehittyy perusnuorisotyön ammattitaidosta ja nuorten kunnioittavan kohtaamisen perinteestä nuorten vapaa-ajalla.
Lähteet
Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi & Leskinen, Juha. HIDASTA KASVUA JA LISÄÄNTYVIÄ VASTUITA Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021.
nuorisotilastot.fi
Voit lukea lisää Suvin ajatuksia koulussa tehtävästä nuorisotyöstä tästä Kanuunan blogista.
Tuija Kautto, palvelujohtaja, nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Kirjoittaja on nuoruuden kokemusasiantuntija, mutta ajattelee siitä huolimatta, että nuorisotyötä pitää tehdä ennen kaikkea nykyisten nuorten ehdoilla myös kouluissa.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Suvi Lappalainen, verkostopäällikkö, kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna
Kirjoittaja on nuoruuden kokemusasiantuntija, mutta ajattelee siitä huolimatta, että nuorisotyötä pitää tehdä ennen kaikkea nykyisten nuorten ehdoilla myös kouluissa.
suvi.lappalainen@lahti.fi
