Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on kevään 2023 eduskuntavaaleissa ehdolla 264 eli 10,9 prosenttia kaikista ehdokkaista. Nuoret ehdokkaat ovat siis jälleen aliedustettuina ehdokasasettelussa, sillä 18–29-vuotiaita on 13,9 % Suomen väestöstä. Määrällisesti eniten nuoria ehdokkaita asetti vihreät ja prosentuaalisesti eniten RKP sekä vihreät (17 %).
Nuorten ehdokkaiden määrä on kasvanut hieman vuoden 2019 eduskuntavaaleista, joissa ehdolla oli 259 alle 30-vuotiasta ehdokasta eli 10,5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Tällöin kyseisestä ikäluokasta eduskuntaan läpi meni kahdeksan ehdokasta (4 % aloittaneista kansanedustajista).
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa määrällisesti eniten nuoria, 37 ehdokasta, asetti ehdolle vihreät. Seuraavaksi ylsivät keskusta 29 ja vasemmistoliitto 28 ehdokkaalla. Määrällisesti vähiten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista asettivat perussuomalaiset kymmenellä ehdokkaalla. Puolueen ehdokasmäärässä oli myös prosentuaalisesti vähiten nuoria ehdokkaita (5 %), kun taas eniten löytyi RKP:ltä (17 %) ja vihreiltä (17 %).
Nuorten ehdokkaiden vähäisyys on yllättävää erityisesti perussuomalaisten kohdalla, sillä puolue on nuorten äänestäjien suosiossa. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan perussuomalaiset on kevään vaaleissa ensi kertaa äänestävien nuorten suosikkipuolue.
“Puolueilla ja meillä koko yhteiskuntana on paljon parannettavaa, jos nuoret ovat vaaleista toiseen aliedustettuina ehdokaslistoilla. Demokratian tulevaisuuden kannalta on aivan välttämätöntä, että meillä on nuoria päättäjiä, mikä taas vaatii, että nuoria asetetaan nykyistä enemmän ehdolle. Ilman nuoria meillä ei ole tulevaisuuden päättäjiä – eikä tulevaisuuden äänestäjiä, jos usko demokratiaan rapautuu jo nuorena. Kaukaa viisas puolue ottaa nuoret mukaan jo nyt”, vaatii nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Nuorten ääni saatava kuuluviin eduskunnassa
Kuten kaikissa päättämisen paikoissa, nuoret ovat aliedustettuja myös eduskunnassa. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 50 vuotta. 18–29-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 13,9 prosenttia, mutta kyseisestä ikäluokasta kansanedustajia on näin vaalikauden lopussa enää vain yksi, Iiris Suomela (vihr.), 28 vuotta.
Vaikka päätökset, joita eduskunnassa tehdään, vaikuttavat nuorten elämään monella tavalla ja nuoret elävät nyt tehtyjen päätösten kanssa pisimpään, myös nuorten äänestysaktiivisuus on usein muita ikäluokkia alhaisempaa. Tämä saattaa johtua osittain nuorten ehdokkaiden verrattain vähäisestä määrästä.
“Jotta voimme saada nuorten äänestysaktiivisuuden nousuun, tarvitsemme nuoria ehdokkaita, jotka puhuttelevat myös nuoria äänestäjiä. Nykyisellään moni nuori kokee vaikeaksi löytää itselleen sopivan ehdokkaan tai puolueen”, Uusikangas painottaa.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023 ja niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 22.–28.3 ja ulkomailla 22.–25.3.
Lisätietoja:
Silja Uusikangas, nuorten osallisuuden asiantuntija
silja.uusikangas@nuorisoala.fi
044 7870 880
6.3.2023 Uutisen lukuja täsmennetty prosenttiosuuksien sekä RKP:n ja Liike Nyt:in osalta.
