Nuorimpien ikäryhmien äänestysaktiivisuuden kasvun trendi jatkui kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Yli 24-vuotiaiden nuorten äänestysaktiviisuus kuitenkin notkahti hieman. Nuoret miehet äänestävät vähiten.
Äänestysaktiivisuus oli kevään 2023 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä 58 % eli noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja jopa 11 % korkeampi kuin kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Juuri täysi-ikäistyneiden 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 61,1 prosenttia eli hieman korkeampi kuin keskimäärin 19–24-vuotiailla. 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysaktiivisuus notkahti noin prosenttiyksikön verran alaspäin 62 prosenttiin verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.
“Nuorten poliittinen kiinnostus on tutkitusti korkealla tasolla. Hienoa, että se heijastuu nuorimpien äänioikeutettujen äänestyskäyttäytymiseen”, iloitsee Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Koko maan äänestysprosentti oli 72 % eli 0,2 % vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Aktiivisimmin äänestivät 65–69-vuotiaat: ikäryhmän äänestysprosentti oli 79,8 %. Seitsemänkymppisistä äänestää siis noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin alle kolmekymppisistä.
Tilastokeskuksen tiedot pohjautuvat niiden alueiden tietoihin, joilla on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri (kattavuus 49,1 % äänioikeutetuista). Tilastokeskuksen mukaan sähköisen äänioikeusrekisterin tiedot vastaavat taustaltaan (esimerkiksi ikä ja sukupuoli) hyvin kaikkia äänioikeutettuja. Tilastossa on huomioitu Suomessa asuvat äänestäneet.
Nuorten äänestysaktiivisuuden kehitys eduskuntavaaleissa
Koko väestön äänestämistä koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen ilmoittamiin lukuihin Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Nuorten äänestysaktiivisuutta koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen ilmoittamiin tietoihin niiltä alueilta, joilla on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.
Poliittisen osallistumisen eriytymiseen on puututtava varhain
Äänestyskäyttäytyminen eriytyy monilla eri mittareilla tarkasteltuna. Nuoret miehet äänestävät kaikkein vähiten ja jopa 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin samanikäiset naiset. Tilastoja ei ole saatavilla sukupuolivähemmistöihin kuuluvien äänestyskäyttäytymisestä.
Huomionarvoista on, että siinä missä tytöt ja nuoret naiset äänestävät enemmän ja tyttöjen yhteiskunnallinen osallistuminen on poikia korkeammalla tasolla, on tyttöjen ja naisten sisäisen kansalaispätevyyden kokemus huomattavasti poikia ja miehiä matalammalla tasolla. Sisäisellä kansalaispätevyydellä tarkoitetaan kokemusta omista kyvyistä vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa.
“Jotta voimme tasata sukupuolieroja nuorten demokraattisen osallistumisen välillä, meidän tulee tukea poikien ja nuorten miesten tosiasiallista osallistumista ja tyttöjen ja nuorten naisten luottamusta siihen, että heillä on riittävästi tietoa, osaamista ja kyvykkyyttä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Näihin molempiin voidaan onneksi osaltaan vaikuttaa laadukkaalla, kaikki nuoret tavoittavalla demokratiakasvatuksella”, kertoo Uusikangas.
Äänestäminen on eriytynyttä koko väestössä myös koulutuksen, tulotason ja maahanmuuttajataustan mukaan. Korkeampi koulutus ja korkeampi tulotaso ovat yhteydessä korkeampaan äänestysaktiivisuuteen. Maahanmuuttajataustaisten äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus koko väestön tasolla oli kevään 2023 vaaleissa puolestaan jopa 32 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa syntyneillä.
“Demokraattisen osallistumisen eriytyminen on hälyttävää. Osallistuminen eriytyy jo hyvin nuorena, ja siksi eriytymiseen tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Eritytymiskehityksen purkaminen lähtee siitä, että kaikenlaisista lähtökohdista tulevien nuorten hyvinvointiin panostetaan. Poliittinen osallistuminen vaatii voimavaroja, joita hyvinvoivilla nuorilla on enemmän”, Uusikangas painottaa.
Myös koulutustason nostaminen sekä koulutuksen periytyvyyden purkaminen voivat heijastua nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Kaikki nuoret tavoittavalla demokratiakasvatuksella taas voidaan tasata perhetaustasta kumpuavia eroja poliittisessa osallistumisessa.
Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamiseksi nuorten tosiasiallisia vaikuttamisen mahdollisuuksia on vahvistettava muun muassa nuorten valtakunnallisen osallisuuden malleja kehittämällä. Lisäksi nuorten osallistumisen esteiden purkamiseksi äänestysikärajaa ja kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa tulisi laskea ja äänestyspaikkojen sijoittelussa panostaa siihen, että äänestyspaikat ovat nuorille saavutettavia. Ensi kertaa äänestäville lähettävällä äänestämiseen kannustavalla kirjeellä ja esimerkiksi äänestämisestä muistuttavilla tekstiviesteillä voidaan kohdennetusti tukea nuorten äänestämistä.
Lue myös: 5 + 1 keinoa saada nuorten äänestysaktiivisuus nousuun
Äänestysaktiivisuustietojen lähteet:
Eduskuntavaalit: äänestäneiden tausta-analyysi 2023, Tilastokeskus
Eduskuntavaalit: tarkastuslaskennan tulos, Tilastokeskus
Lisätietoja
Silja Uusikangas
nuorten osallisuuden asiantuntija
silja.uusikangas@nuorisoala.fi
044 7870 880
