Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla on käynnistetty selvitystyö luottolaitoslainsäädännön muutostarpeiden kartoittamiseksi ja arvioimiseksi. Osana selvitystyötä valtiovarainministeriö keräsi lausuntopyynnön kautta konkreettisia havaintoja voimassa olevan lainsäädännön muutostarpeista laajasti eri sidosryhmiltä. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi antoi pyydetyn asiantuntijalausunnon ja vastasi Lausuntopalvelussa toteutetussa lausuntokierroksessa nuorisoalan organisaatioiden näkökulmasta olennaisimpiin kysymyksiin.
Asia: VN/4219/2023 Peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädännön muutostarpeet
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten oikeuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on yli 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisotyötä tekevät järjestöt.
Valtiovarainministeriölle
Onko peruspankkipalveluita vastaavien palveluiden hinnoittelu yrityksille ja muille yhteisöille (kuten yhdistykset) käsityksenne mukaan oikeasuhtaista?
Nuorisoalan järjestöiltä saamamme palautteen perusteella erityisesti pienemmät järjestöt kokevat pankkien palvelumaksut toiminnan taloudelliseen volyymin nähden korkeiksi. Lisäksi tavoitteellista varainhankintaa erityisesti rahankeräyksillä toteuttavien järjestöjen pankkikulut nousevat helposti varsin korkeiksi. On hyvä muistaa, että yleishyödyllisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksiä ja säätiöitä yhdistää se, että ne eivät tavoittele toiminnallaan voittoa, minkä vuoksi hallinnolliset kulut ovat suoraan pois yleishyödyllisestä toiminnasta.
Tällä hetkellä luottolaitoksilla on velvoite tarjota peruspankkipalveluita kuluttajille. Onko tämä peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoite riittävä vai tulisiko velvoitetta laajentaa myös muita toimijaryhmiä koskevaksi (esimerkiksi yhdistykset, mikro- ja pienyritykset, muut yritykset)?
Nuorisoalan järjestöiltä saamamme palautteen mukaan yhdistystoimintaan erikoistumattomat pankkipalvelut tuovat haasteita yhdistysten toimintaan. Osa pankeista jopa kieltäytyy (uusista) yhdistysasiakkaista tällä hetkellä kokonaan. Yleishyödyllisen yhdistystoiminnan toteuttaminen ilman pankkitiliä on käytännössä erittäin haastavaa. Myöskään rahankeräys yleishyödyllisiin tarkoituksiin ei ole mahdollista ilman pankkitiliä, sillä rahankeräyslaki velvoittaa, että rahankeräyslupahakemuksessa tulee ilmoittaa rahankeräyksessä käytettävät pankkitilit ja tilien käyttöoikeudet.
Saamamme palautteen perusteella pankit tuntevat heikosti esimerkiksi ylioppilaskuntien tai opiskelijakuntien juridista asemaa, mikä hankaloittaa edellä mainittujen toimijoiden pankkiasiointia.
Edellä mainittujen syiden vuoksi on paikallaan arvioida mahdollisuutta laajentaa peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoite koskemaan yleishyödyllisiä yhteisöjä.
Mahdollisia muita huomioita (peruspankkipalvelut, käteisen saatavuus ja käytettävyys)?
Nuorisoalan toimijoiden muita meille raportoimia haasteita pankkipalveluissa ovat negatiivinen talletuskorko sekä raskaiksi ja kuormittavaksi koetut tuntemisvelvoitteen täyttämiseen liittyvät menettelytavat.
Millä tavalla eri asiakasryhmät tulisi huomioida hyvässä pankkitavassa (esim. kuluttajat, pienyrittäjät, ei-kaupalliset yhdistykset, muut yritykset ja yhteisöt)?
Yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt olisi hyvä huomioida erillisenä asiakasryhmänä hyvässä pankkitavalla, sillä ne eivät ole suoraan verrattavissa esimerkiksi yritysasiakkaisiin organisaatiorakenteen tai omistussuhteiden näkökulmasta.
Helsingissä 26.5.2023