Allianssin 18–29-vuotiaille nuorille toteuttamasta äänestyspaikkakyselystä selviää, että nuoret kokivat eduskuntavaaleissa 2023 äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelun, pitkät jonot sekä lyhyet aukioloajat ongelmalliseksi varsinkin kaupunkialueiden ulkopuolella. Erityisesti kaupungeissa ennakkoäänestyspaikkojen runsaus kannusti äänestämään. Monipuolinen viestintä äänestämisestä ja äänestyspaikoista edisti äänestämistä, mutta kehitettävääkin on: esimerkiksi kadunvarsijulisteet olisivat konkreettinen tapa lisätä tietoisuutta äänestyspaikkojen sijainnista.
Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi toteutti 18-29-vuotiaille nuorille kyselyn, jossa kartoitettiin äänestyspaikkojen sijoittelun vaikutusta nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Suomeksi ja ruotsiksi toteutetulla kyselyllä kartoitettiin, kokivatko nuoret eduskuntavaalien äänestyspaikat saavutettaviksi ja oliko äänestyspaikkojen sijoittelulla merkitystä siihen, käyvätkö nuoret äänestämässä.
18–29-vuotiaista jopa 40 % jättää äänestämättä. Luku perustuu tietoihin niiltä äänestysalueilta, joilla on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri. Tilanteessa, joissa jopa kaksi viidestä alle kolmekymppisestä jättää äänestämättä, on tärkeä ymmärtää syitä, jotka edistävät tai vaikeuttavat äänestämistä.
Vastauksia saatiin kaikista vaalipiireistä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Miltei kaikki vastaajat alle kymmentä vastaajaa lukuun ottamatta olivat käyneet äänestämässä. Jotta voitaisiin saada tarkempaa tietoa äänestyspaikkojen sijoittelun vaikutuksesta siihen, miten äänestämättä jättäneet nuoret kokivat äänestyspaikkojen sijoittelun, tarvittaisiin laajempaa tutkimusta ja täsmällisempiä keinoja kohderyhmän tavoittamiseen.
Ennakkoon äänestäminen oli kyselyyn vastanneiden keskuudessa suosittua: jopa kolme neljästä kyselyyn vastanneesta oli äänestänyt ennakkoon. Valtaosa vastanneista oli äänestänyt ennakkoon nimenomaan kotikunnassaan (87 %) ja 13 % oli äänestänyt opiskelupaikkakunnalla, muualla Suomessa tai ulkomailla. Kun katsotaan kyselyä laajempia äänestystilastoja nähdään, että naiset äänestävät yleisesti ennakkoon miehiä aktiivisemmin.
Mistä nuoret saavat tietoa äänestyspaikoista?
Kyselystä kävi ilmi, että nuoret saivat tietoa äänestyspaikoista monista eri kanavista. Kotiin postitetusta kirjeestä äänestyspaikan oli tarkistanut yli neljännes (26 %) vastaajista. Seuraavaksi yleisintä oli ollut äänestyspaikkaan törmääminen arjessa (19 %), mikä liittynee siihen, että ennakkoäänestyspaikkoihin on ollut helppoa törmätä arjessa. Ennakkoäänestyspaikkojen monipuolinen sijoittelu varsinkin isommissa kaupungeissa saikin kyselyssä kiitosta useilta vastaajilta. Tietoa äänestyspaikoista oli saatu myös verkosta Suomi.fi-sivustolta, vaalit.fi-sivustolta ja aanestyspaikat.fi-sivustolta, kuntien verkkosivuilta sekä kaverilta tai perheenjäseniltä.
Avovastauksissa nousivat esiin oppilaitosten ja opiskelijakuntien tiedotteet sekä järjestöjen äänestystempaukset, jotka olivat tarjonneet tietoa äänestyspaikoista. Vaalien neuvontapuhelinnumerosta tai WhatsApp-neuvontapalvelusta äänestyspaikkaansa ei ollut tarkistanut kukaan kyselyyn vastanneista, mikä saattaa kertoa siitä, ettei palveluista välttämättä tiedetty kovin hyvin. Jopa 22 % ei tarkistanut äänestyspaikkaa mistään, mikä taas saattaa liittyä siihen, että äänestyspaikat ovat olleet jo valmiiksi tiedossa.
“Äänestämisestä ja äänestyspaikoista kertominen eri kanavissa näyttää vaikuttavan siihen, suuntaavatko nuoret äänestämään. Virallisten vaaliviranomaisten tiedottamisen lisäksi sillä, että esimerkiksi oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja järjestötoiminnassa sekä niiden somekanavissa kerrotaan äänestämisestä, voi olla iso vaikutus nuorten äänestämiselle ja siten koko demokratialle,” pohtii Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Vaikka suuri osa kyselyyn vastanneista koki saaneensa riittävästi tietoa äänestyspaikoista, toivoivat nuoret erityisesti kunnilta ja kaupungeilta nykyistä laajempaa tiedotusta äänestyspaikoista sekä katukuvan ulkomainoksiin että sosiaalisen median kanaviin. Kyselyyn vastanneista osa ehdotti, että vaalijulisteiden kanssa samassa rivissä olisi voinut olla äänestysohjeet sekä lista äänestyspaikoista. Tämän ehdotuksen viemiseksi käytäntöön laadimme Allianssissa valtuustoaloitepohjan äänestyspaikkatiedotuksen lisäämisestä. Nykyistä kattavampaa tietoa toivottiin lisäksi äänestyspaikkojen ja ennakkoäänestyspaikkojen esteettömyydestä sekä esteettömistä reiteistä. Lisäksi vastaajat nostivat esiin, että kaikki ennakkoäänestyspaikat eivät olleet ylipäätäänkään esteettömiä.
Vuoden 2022 aluevaalien aikaan valtionhallinto toteutti kokeilun, jossa 30 000 nuorta sai tekstiviestimuistutuksen äänestämisestä. Tekstiviestimuistutusta äänestämisestä toivoi moni myös tähän kyselyyn vastanneista. Lisäksi kyselyyn vastaajat ehdottivat, että linkin äänestyspaikkoja listaaville verkkosivuille voisi nostaa vaalikoneiden yhteyteen.
Osalle vastaajista ei ollut selvää, että netissä ei voi äänestää eikä se, että oman vaalipiirin ulkopuolella voi äänestää ennakkoon. Avovastauksissa myös harmiteltiin sitä, että osa vastaajista ei saanut kotiin paperista kirjettä äänioikeudesta. Tämä voi kertoa siitä, että osalla on käytössään Suomi.fi-palvelun sähköiset kirjeet ilman, että asiaa muistetaan tai sen käytännön merkitystä ymmärretään.
Miten nuoret kokivat äänestyspaikkojen sijoittelun?
Suurin osa (96 %) kyselyn vastaajista koki, että äänestyspaikalle tai ennakkoäänestyspaikalle oli helppo päästä. On kuitenkin syytä huomioida, että kyselyyn vastasivat lähinnä äänestäneet, ja tarkempi tieto äänestämättä jättäneiden näkemyksistä voisi laajentaa kuvaa. Kuitenkin myös kyselyn avovastauksissa nousi esiin myös kommentteja, joissa äänestyspaikan hankala saavutettavuus oli vaikuttanut tai ollut vähällä vaikuttaa siihen, että nuori jätti kokonaan äänestämättä. Näin kokivat erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella asuvat nuoret. Esimerkiksi joissain pohjoisen kunnissa matka sekä lähimmälle ennakkoäänestyspisteelle että omalle vaalipäivän äänestyspisteelle saattoi olla kymmeniä kilometrejä.
Useampi vastaaja kertoi, että pitää äänestämistä niin tärkeänä, että äänesti hankalasta äänestyspisteen sijainnista huolimatta. Avovastauksissa myös kerrottiin, kuinka varsinainen äänestyspaikka olisi ollut hankalan sijainnin päässä, mutta äänestäminen ennakkoon oli sujunut helpommin saavutettavampien äänestyspisteiden takia. Yksi äänestämättä jättänyt vastaaja myös kertoi, kuinka epämukava äänestyspiste oli vaikuttanut siihen, että vastaaja oli jättänyt äänestämättä.
“Kun tiedetään, että nuoret miehet äänestävät vähiten ja lisäksi äänestystilastojen perusteella suhteessa vähemmän ennakkoon kuin nuoret naiset, herää kysymys, kuinka moni nuorista miehistä jättää äänestämättä vaalipäivänä nimenomaan äänestyspaikan hankalan saavutettavuuden takia. Aihe vaatisi tarkempaa tutkimusta,” toteaa Uusikangas.
Mikä vaikeutti äänestämään menemistä?
Osa kyselyyn vastanneista kertoi, että äänestämään menemistä vaikeuttivat pitkät jonot äänestyspaikkoihin tai ennakkoäänestyspaikkoihin sekä äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelu siten, ettei niihin päässyt helposti julkisella liikenteellä. Kaikkien äänestyspisteiden lähellä ei ollut myöskään pyörätelineitä polkupyörille. Lisäksi ennakkoäänestyspaikat saattoivat olla auki lyhyissä ja vaihtelevissa pätkissä virka-aikana.
Osa vastaajista kertoi, että vaikka äänestyspisteelle olisikin päässyt hyvin, äänestyspisteen sijaitseminen piilossa esimerkiksi kirjaston perällä, tilan ahtaus, äänestyskoppien vähäinen määrä tai vaalisalaisuuden vaarantava äänestyskoppien sijoittelu vaikuttivat kielteisesti äänestyskokemukseen.
Kiitosta saivat erityisesti kauppakeskuksissa, kirjastoissa sekä toisen asteen ja korkea-asteen kampuksilla sijaitsevat äänestyspisteet, jotka olivat nuorille tuttuja ja nuorten äänestäjien elämänpiirin varrella ja siksi myös helposti saavutettavissa. Sen sijaan kunnantalot ja syrjässä sijaitsevat äänestyspisteet koettiin hankaliksi.
“Nuorten ja varsinkin kaikkein nuorimpien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on ollut ilahduttavasti nousussa jo useammissa eduskuntavaaleissa putkeen. Edelleen nuorten äänestysaktiivisuus on kuitenkin muita ikäryhmiä matalammalla tasolla. Jotta yhdenkään nuoren äänestäminen ei jäisi kiinni äänestyspaikkojen sijoittelusta, nuorten elämänpiirien ja esimerkiksi autottoman elämäntyylin huomioiminen äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelussa on demokratian kannalta tärkeää. Saavutettavat ja esteettömät äänestyspisteet, monipuolinen tiedotus äänestyspisteistä sekä jonojen välttäminen äänestyspaikoilla hyödyttävät sitä paitsi aivan kaikkia äänestäjiä”, painottaa Uusikangas.
Kysely oli auki 2.4.–16.4. ja siihen vastasi 408 vastaajaa. Kyselyn vastauksista saadaan arvokasta laadullista tietoa nuorten äänestyspaikkoihin liittyvistä ajatuksista, vaikka laajempia yleistyksiä vastauksista ei voida tehdä.
Lisätietoja
Silja Uusikangas, nuorten osallisuuden asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
silja.uusikangas@nuorisoala.fi
044 7870 880
