Lausunto on luettavissa Lausuntopalvelussa. Lue Nuorisoalan lausunnon sisältö helpommin Silja Porkkalan blogikirjoituksesta viime vuodelta.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Lausunto
Asia: VN/12575/2023
Lausuntopyyntö uudistettavasta lainvalmistelun kuulemisoppaasta
TYÖRYHMÄN ARVIOMUISTIO
Vaihtoehto 1 ohjeistetulle lausuntoajalle:
Säilytetään nykyinen lausuntoajan pääsääntö (vähintään 6 viikkoa, laajoissa hankkeissa vähintään 8 viikkoa ja yleisellä lomakaudella aihetta pidentää) ja avataan ohjeessa aiempaa konkreettisemmin pääsäännöstä poikkeamisen edellytykset.
Kannatan sellaisenaan
Ohjeistetut poikkeamisperusteet:
Pitäisikö pääsääntöisestä lausuntoajasta voida tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella poiketa?
Perustelut:
Pääsääntöisestä lausuntoajasta voidaan ymmärrettävästi poiketa, jos kyse on opasluonnoksessa esitettyjen esimerkkien kaltaisesta epätavallisesta tilanteesta, mutta silloinkin vain asiaan liittyvissä lakimuutoksissa. Lausuntoajoista ei tulisi voida poiketa valtioneuvoston itsensä luoman kiireen vuoksi eli esimerkiksi budjettivalmisteluun vedoten. Nuorisoala pitää perusteltuna myös muun muassa opasluonnoksessa mainittujen teknisten korjausten lyhyempää lausuntoaikaa.
Vaihtoehto 2 ohjeistetulle lausuntoajalle:
Määritellään uudeksi lausuntoajan pääsäännöksi vähintään 5 viikkoa (laajoissa hankkeissa vähintään 7 viikkoa, yleisellä lomakaudella aihetta pidentää) sekä poikkeamismahdollisuudet samoin kuin edellä 1 vaihtoehdossa. Osallistumisoikeuksien turvaamiseksi arvioidaan uuden kuulemisoppaan viimeistelyssä, onko tarpeen muuttaa opasluonnoksen vapaaehtoisesti noudatettavia, lausunnon antamista helpottavia suosituksia periaatteiksi, joita on lähtökohtaisesti noudatettava kaikissa hankkeissa (esim. ennakkoilmoitus lausuntomenettelyn aiheesta ja ajankohdasta sekä vaikutusarvioinnin ja säännöskohtaisten perusteluiden valmiusaste).
Vastustan
Perustelut:
Kun lausuntoaikaa lyhennetään ja samanaikaisesti kuulemisen prosessia pilkotaan pienemmäksi, se sekä vaikeuttaa lausuntojen antamista että lisää niiden työtuntien määrää, joita järjestöjen työntekijät käyttävät tähän prosessiin.
Vaihtoehto 3 ohjeistetulle lausuntoajalle:
Määritellään uudeksi lausuntoajan pääsäännöksi vähintään 4 viikkoa (laajoissa hankkeissa vähintään 6 viikkoa, yleisellä lomakaudella aihetta pidentää) sekä poikkeamismahdollisuudet samoin kuin edellä 1 vaihtoehdossa. Osallistumisoikeuksien turvaamiseksi arvioidaan uuden kuulemisoppaan viimeistelyssä, onko tarpeen muuttaa opasluonnoksen vapaaehtoisesti noudatettavia, lausunnon antamista helpottavia suosituksia periaatteiksi, joita on lähtökohtaisesti noudatettava kaikissa hankkeissa (esim. ennakkoilmoitus lausuntomenettelyn aiheesta ja ajankohdasta, vaikutusarvioinnin ja säännöskohtaisten perusteluiden valmiusaste, kuulemiset varhaisemmassa vaiheessa valmistelua sekä lausuntokierroksen aikana järjestettävä keskustelutilaisuus).
Vastustan
Perustelut:
Kun lausuntoaikaa lyhennetään ja samanaikaisesti kuulemisen prosessia pilkotaan pienemmäksi, se sekä vaikeuttaa lausuntojen antamista että lisää niiden työtuntien määrää, joita järjestöjen työntekijät käyttävät tähän prosessiin. Usein lausuntoja valmisteltavaan lainsäädäntöön pyydetään katto- tai keskusjärjestöiltä, joiden tehtäviin kuuluu edustaa laajaa toimialaa – eli osallistaa heitä oman lausuntonsa tekemiseen ja tarvittaessa tukea jäseniä niiden omien lausuntojen valmistelussa. Neljän viikon lausuntoaika vaikeuttaisi tätä tehtävää huomattavasti. Lyhyemmät lausuntoajat eivät myöskään mahdollista järjestödemokratian toteutumista, joka usein vaatii aikaa ja mahdollisuuksia käsitellä asiaa useammassa foorumissa. Useissa järjestöissä lausunnot hyväksytään esimerkiksi hallituksen kokouksessa. Tämä itsessään lisää aikaa, joka tarvitaan siihen, että valmis lausunto saadaan kirjattua lausuntopalveluun.
Arviomuistiossa käsitellään keinoja kuulemisen kehittämiseksi erityisesti valtioneuvoston sähköisiin työkaluihin liittyen. Pitäisitkö seuraavia toimenpiteitä merkittävinä lainvalmistelun kuulemisen kehittämisessä?
Hankeikkunaan päivitettäisiin yhdenmukaisemmin ja ajantasaisemmin lainvalmisteluhankkeita koskevia tietoja.
Perustelut:
Ajantasainen tieto Hankeikkunassa ja sieltä helposti esim. sähköpostiin saatavat tiedot tekisivät tiedon saamisesta helpompaa ja tehostaisi järjestöjen tekemää työtä. Tämä ei kuitenkaan vähennä tarvetta riittävän pitkälle lausuntoajalle.
Periaate – Säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Lausuntoaikaa on aihetta pidentää, jos se muuten ajoittuisi yleiseen lomakauteen. Lausuntoaika voi olla lyhyempi vain perustellusta syystä, joka mainitaan lausuntopyynnössä sekä hallituksen esityksessä taikka asetuksen tai määräyksen esittelymuistiossa.
Kannatan sellaisenaan
Perustelut:
Usein lausunnot sijoitetaan kesä- tai joululomakaudelle ja tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia lausuntoa antavan organisaation päässä. Nuorisoala kannattaa lausuntoaikojen pidentämistä, mikäli se sijoittuu lomakauden päälle. Lausuntoaikaa tulisi olla mahdollista lyhentää vain erityistapauksissa.
Suositus – Keskustelutilaisuudet, haastattelut sekä verkkokeskustelut ja -kyselyt voivat olla hyviä täydentäviä keinoja ruohonjuuritason palautteen saamiseksi lakiehdotuksesta.
Perustelut:
Nuorisoala painottaa, että verkkotyökalut tai kuulemisprosessin virtaviivaistaminen eivät korvaa vuorovaikutusta lainvalmistelijan ja esimerkiksi lain toimialaan merkittävästi liittyvän kansalaisjärjestön välillä.
Muut kommentit kuulemisoppaan luonnoksesta:
Jos lainsäädännön kuulemisoppaan uudistus lyhentäisi lausuntoajan neljään viikkoon, se voisi vaikeuttaa järjestöjen mahdollisuuksia valmistella kattavia ja edustavia lausuntoja sekä kattojärjestöjen tapauksissa osallistaa jäsenorganisaatioita ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. Tiukempi aikataulu olisi erityisen haasteellinen, kun resurssit ovat jo ennestään rajalliset. Lyhyempi lausuntoaika saattaisi myös vähentää luottamusta siihen, että kuulemisilla on aitoa vaikutusta päätöksentekoon. Uudistusten tavoitteena tulisi kuitenkin olla osallisuuden ja vuorovaikutuksen parantaminen, ei niiden heikentäminen. Tehokkuuden nimissä tehtävät uudistukset eivät saisi heikentää vuorovaikutusta, osallisuutta tai kansalaisyhteiskunnan roolia päätöksenteossa. Yhdymme myös Kuntaliiton kommenttiin siitä, että lausunto-oppaassa tulisi huomioida lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. On erityisen tärkeää, että kuulemista myös toteutetaan tosiasiallisesti säädösvalmistelun yhteydessä.
Lisätiedot: Vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä, petra.pieska@nuorisoala.fi, 040 5855 392
