Nuorten vaalit kunta- ja aluevaalien kynnyksellä näyttivät jälleen sen, mitä politiikassa ei saisi unohtaa: nuorille ei voi puhua ylhäältä, ohi tai puolihuolimattomasti.
Perinteiset puolueet pärjäsivät Nuorten kunta- ja aluevaaleissa hyvin, ja erityisesti kokoomus on onnistunut pitämään nuorten luottamuksen, vaikka hallitusvastuu on aina painava. Sen sijaan perussuomalaisten notkahdus on kiinnostava – puolue, joka on aiemmin puhuttanut nuoria, ei enää tunnu tavoittavan samalla tavalla. SDP taas nousi aiemmasta, mutta jäi silti jälkeen äänestysikäisten gallup-tuloksista.
Viesti on selvä: nuoret tekevät omat johtopäätöksensä, eikä mikään gallup tai vanha totuus määrää heidän äänestyskäyttäytymistään. On kuitenkin mielenkiintoista seurata miten Nuorten vaalien tulokset ennustavat sunnuntaina nähtävää vaalitulosta. Edellisten vuosien Nuorten vaalien kolme suosituinta puoluetta on osunut hyvin oikeaan myös vaalisunnuntaina.
Nuoret tekevät äänestyspäätöksiä aivan kuten aikuiset – osa perehtyy, osa luottaa intuitioon. Mutta yksi asia yhdistää kaikkia: ihmiskontakti. Ääniharavina nuorten vaaleissa menestyvät ne, jotka nuoret kokevat omikseen – opettajat, nuorisotyöntekijät, nuorisovaltuustojen edustajat. Varsinaisissa vaaleissa ovat menestyneet perinteisesti urheilijat, tv-kasvot ja paikallisesti tunnetut yrittäjät. Tämä korostaa kohtaamisen tarvetta, sillä Nuorisoalan tekemän kyselyn mukaan nuoret eivät koe kohtaavansa poliitikkoja millään elämänsä osa-alueella.
Jos haluat nuoria äänestäjiä, sinun täytyy mennä sinne, missä nuoret ovat – kouluihin, someen, tapahtumiin ja nuorisotilalle. Ei riitä, että kerran julkaiset nuorisomyönteisen videon. Tarvitaan aitoa ja pitkäjänteistä dialogia, aikaa ja kiinnostusta. Puhu niistä asioista, jotka nuoria oikeasti mietityttävät: toimeentulo, työllisyys, mielenterveys, ilmasto, koulutus ja yhteisöllisyys. Kysy heidän mielipiteitään tulevaisuudesta, kuuntele ja ennen kaikkea: älä aliarvioi.
Ja sitten ne aluevaalit. Demokratian kriisi ei piile vain nuorissa – edes nuorten vaaleja järjestävät aikuiset eivät olleet järin innostuneita järjestämään aluevaaleja. Kuntavaaleissa äänestyspisteitä oli ympäri Suomen 450, mutta aluevaaleissa äänestettiin vain 215 paikassa. Miksi? Koska kukaan ei osaa selittää, miksi niiden pitäisi kiinnostaa. Hyvinvointialueet tuntuvat etäisiltä, monimutkaisilta ja tylsiltä. Kahden eri numeron kirjoittaminen kahteen eri lappuun voi tuntua vaikealta ja epäselvältä. Laput ja numerot saattavat mennä sekaisin ja kiinnostus lopahtaa kesken kaiken.
Samalla kyse on elämän ja kuoleman asioista: mielenterveyspalveluista, neuvoloista, päivystyksistä ja vanhustenhoidosta. Paikallisen terveyskeskuksen ja keskitetyn yliopistosairaalan välisestä niukkuuden jakamisesta. Meillä ei ole varaa antaa demokratian murentua siksi, että emme osaa viestiä sen merkitystä.
Ennakkoäänestyksen perusteella meillä on syytä huoleen. Tiistaina 8.4. loppuneessa ennakkoäänestyksessä kuntavaalien ennakkoäänestysprosentti tippui verrattuna vuoden 2021 kuntavaaleihin 4,8 prosenttiyksikköä. Aluevaalien osalta päästiin hieman parempaan tulokseen: ennakkoäänestysprosentti nousi vuoden 2022 tuloksesta (26,5 %) 0,6 prosenttiyksikköä 27,1 prosenttiin. Tuplavaalit nostivat siis aluevaalien osalta ennakkoäänestysintoa, mutta vain marginaalisesti. Kunta- ja aluevaaleissa koko kansan, myös nuorten äänestäjien, äänestysaktiivisuus on ollut kaikista vaaleista matalinta. Olemmeko taas epäonnistuneet niin nuorempien kuin vanhempien äänestäjien innostamisessa vaaliuurnille? Ennakkoäänestysprosenttien perusteella näin on ehkä syytä olettaa.
Meidän pitäisi koko kansakuntana katsoa peiliin ja kysyä: onko tämä sellainen tulevaisuus, jota haluamme? Jos haluamme vahvan demokratian, meidän on kasvatettava sitä – kotona, kouluissa ja koko yhteiskunnassa. Demokratiakasvatusta tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Nuorista ei tule aktiivisia kansalaisia automaattisesti – mutta heistä tulee, jos me annamme heille tilaa, tietoa ja aitoa kohtaamista.
Tulevaisuus on nuorten käsissä – mutta me kaikki olemme vastuussa siitä, kuinka se rakennetaan.
Silja Porkkala ja Petra Pieskä
Porkkala on Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon projektipäällikkö, joka on urallaan edistänyt ja tarkastellut nuorten osallisuutta monesta eri näkökulmasta.
Pieskä on Nuorisoalan vaikuttamistyön päällikkö, vaali-intoilija ja kokenut puoluepolitiikan pohdiskelija.
