Onneksi olkoon vastavalittu kunnanvaltuutettu! Tiedätkö kuinka merkittävä pitovoima kuntasi nuorisotyössä asuu? Ei haittaa jos et – tällä pääset alkuun. Tärkein huomio on, että nuoret ratkaisevat paitsi yhteiskunnan myös kuntien tulevaisuuden. Nuorisopolitiikka on kunnan elinvoimapolitiikkaa. Kyse on veroista, palveluista ja työntekijöistä. Jo nyt kunnat käyvät kilpailua osaavasta työvoimasta, eikä se kilpailu ole vähenemässä tulevaisuudessa. Siksi on hämmästyttävää miten heikosti kuntapäättäjät tuntevat nuorisotyötä ja miten heikosti nuorisotyö ja nuorten palvelut näkyvät kuntien strategioissa.
Viisas kuntapäättäjä oivaltaa, että mikäli kunnassa on nuorilla hyvä olla, on heillä syytä palata asukkaaksi mahdollisesti muualla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen, olettaen, että työpaikkoja alueelta löytyy. Varmaa kuitenkin on, että mikäli nuori lähtee toiselle paikkakunnalle todeten “tänne en koskaan enää palaa”, on paluumuutto hyvin epätodennäköistä. Syynä on voinut ollut kotikunnan ahdas ilmapiiri, huonot kokemukset koulusta tai tunne ulkopuolisuudesta. Yhtä kaikki, “sinne en enää muuta”. Pitkällä aikavälillä tämä tietää huonoa kunnan elinkeinoille ja väestöennusteille.
Nuorisotyö kunnan pito- ja vetovoimatekijänä
Lain mukaan nuorisotyö ja nuorisopolitiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Tähän tehtävään kunnat saavat valtionosuutta, joka on jo pitkään ollut 4,46 euroa per alle 29-vuotias nuori. Kunnat toki käyttävät nuorisotyöhön rahaa merkittävästi enemmän. Vuonna 2023 kunnat käyttivät keskimäärin 133 euroa per alle 29-vuotias, joskin vaihtelu kuntien välillä on suurta. Jos olisin tuore kuntapäättäjä, selvittäisin ensimmäisenä oman kuntani luvut. Nuorisolaki on kuitenkin niin kutsuttu puitelaki, joka ei määrittele tarkasti mitä kaikkea kunnan nuorisotyön pitäisi pitää sisällään tai miten palvelut tulisi järjestää. Kunnilla itsellään on paljon valtaa siihen miltä nuorisotyö sen alueella näyttää. Eniten kunnat tarjoavat etsivää nuorisotyötä (97 % kunnista), avointa pienryhmä- ja kerhotoimintaa (95 %) ja nuorisotyötä peruskouluissa (94 %). Jos olisin tuore kuntapäättäjä, katsoisin oman kuntani tilanteen nuorisotilastoista.
Nuorisotyön lisäksi nuoret toki tarvitsevat myös toimivat muut palvelut. Koulut, liikuntapaikat ja mielenterveyspalvelut, muun muassa, ovat olennainen osa hyvinvointia, mutta niin ovat myös vaikkapa seksuaalikasvatus, osallisuus ja tuki oman identiteetin vahvistumiseen. Viisas kuntapäättäjä huolehtii, että nuorille on tarjolla riittävästi tietoa ja tukea, ja niitä tarjoavat ammattilaiset monialaisesti yhdessä töitä tehden. Alkuun pääsee vaikkapa lukemalla Oulun nuorisopalvelupäällikkö Jarmo Laitisen listan ohjeista kuntapäättäjille. Viisas päättäjä toki myös ymmärtää, että hänen ei tarvitse itse tietää nuorten tarpeita. Riittää, että osaa kysyä. Kysymällä selviää myös miten niihin tarpeisiin kannattaa vastata, ja millaista osaamista ja muita resursseja nuorten palveluissa tarvitaan. Lupaan, että nuorisopalveluista kysymyksiin saa joka kunnassa vastauksia.
Vuonna 2023 yli puolet kunnista, 63 %, tarjosi nuorisojärjestöille tukea. Luvun soisi olevan korkeampi, järjestöt kun tarjoavat nuorille harrastuksia, yhteisöjä, ystäviä ja mielekästä tekemistä. Yhteistyöhön järjestöjen kanssa velvoittaa myös nuorisolaki. Tätä yhteistyötä avasi taannoin Helsinki-Teamin puheenjohtaja Mimmu Mannermaa blogissaan. Järjestöt ovat kunnan näkökulmasta varsin kustannustehokas tapa tuottaa hyvinvointia lapsille ja nuorille. Kunnat jakoivatkin vuonna 2023 yhteensä 10,5 miljoonaa euroa tukea nuorisojärjestöille. Summa on merkittävä, mutta vain osa totuudesta, sillä kuntakohtaiset erot ovat tässäkin suuria. Tuki toki voi olla paljon muutakin kuin rahaa. Se voi olla tiloja, yhteistyöverkostoja ja tiedon jakamista.
Viisas kuntapäättäjä ottaa päätöksiä tehdessään nuoret huomioon myös kuulemalla heitä itseään. Sanoohan sen nuorisolakikin: nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalain mukaan taas “Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä”. Suomen Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Markus Kosken mukaan nuoret toivovat, että päätöksentekijät huolehtivat nuorisovaltuustojen riittävistä vaikuttamismahdollisuuksista, esimerkiksi varmistamalla puhe-ja läsnäolo-oikeudet nuorten kannalta olennaisiin toimielimiin sekä myöntämällä nuorisovaltuustolle suoran aloiteoikeuden. Kunnilla tulisi nuorten osallisuudessa olla tavoite lain minimivaatimuksia korkeammalla.
Nuorisotyöhön sijoitettu euro tuo sijoituksen takaisin moninkertaisena
Kuntapäättäjä, sinulla on valtaa päättää kuntasi tulevaisuudesta. Nuorisotyö ansaitsee tulla nostetuksi strategioihin ja suunnitelmiin, se ansaitsee panostuksia ja hyvää johtamista. Onko kuntasi paikka, jossa nuorten on hyvä olla nyt ja tulevaisuudessa? Siihen pääsemiseksi tarvitaan nuorisotyötä, nuorten palveluja, järjestöjä ja seurakuntia sekä nuoria itseään. Nuorisoala on pieni, mutta merkittävä toimiala. Parhaimmillaan nuorisotyöhön sijoitettu euro tuo sijoituksen takaisin moninkertaisena säästönä. Säästön lisäksi kyse on myös aidosta sijoituksesta. Sijoituksesta tulevaisuuden osaavaan työvoimaan, vanhempiin ja vastuunkantajiin. Sijoitus tuleviin kuntapäättäjiin ja äänestäjiin.
Siksi nuorisotyö ansaitsee kuntapäättäjien kiinnostuksen.
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Nuorisoala ry:n palvelujohtaja, jonka mielestä jokaisen kunnan kannattaisi pyrkiä olemaan paras mahdollinen paikka siellä asuville nuorille.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
