Kunta- ja aluevaalit käytiin viime viikonloppuna. Nuorisoalan asiantuntijat ovat nostaneet tähän tekstiin viisi kiinnostavaa huomiota vaaleista nuorten ja Nuorten vaalien näkökulmasta.
- Ilman nuoria ehdokkaita ei ole nuoria valtuutettuja, ilman nuoria valtuutettuja on vain vähän nuoria kansanedustajia
Ei ole ihme, että valtuustot ympäri Suomen harmaantuivat näissä vaaleissa, sillä nuorten ehdokkaiden suhteellinen määrä on laskenut 30 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä. Mitä vähemmän meillä on nuoria ehdokkaita, sitä vähemmän on myös nuoria päättäjiä. On huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta, jos nuorten osuus valtuutetuista jatkaa laskuaan. Valtuutetut sekä kunta- että aluetasoilla ovat puolueille tärkeitä myös eduskuntavaaleissa. Kannuksia päätöksentekijänä toimimiseen on hyvä hankkia eri tasoilta. Tutkijat ovatkin jo puhuneet geriatrisesta luokkayhteiskunnasta.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 -julkaisussa on havaittu, että nuorempien sukupolvien vaaliosallistuminen poikkeaa vanhempien sukupolvien osallistumisesta, eikä tämä muutu heidän vanhetessaan. Emme siis voi olettaa, että nuoret ”korjaavat tapansa” ja alkavat äänestää tai asettua ehdolle iän myötä. Miten voimme innostaa nuoria aikuisia ehdolle ja äänestämään – ja samalla turvata suomalaisen demokratian tulevaisuuden? Tämä on kysymys, johon kaipaamme kipeästi vastauksia.
- Nämä olivat hylättyjen äänten vaalit
Oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelun mukaan aluevaaleissa mitätöityjen äänien määrä lähes kaksitoistakertaistui edellisistä vaaleista, nousten yli 83 700 ääneen. Kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä lähes nelinkertaistui 41 700 ääneen. Sama ilmiö nähtiin myös Nuorten vaaleissa, joissa hylättyjä ääniä oli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Mistä tämä voi kertoa?
Nuorten vaaleissa hylätyt äänet painottuvat aluevaaleihin, ja sama suuntaus näkyi myös varsinaisissa vaaleissa. Tuplaäänestyspäätöksen tekeminen voi tuntua vaivalloiselta, ja houkutus palauttaa tyhjä lappu voi olla suuri, jos ehdokasvalinta ei olekaan selvä.
Nuorten vaalit ovat demokratiakasvatuksellinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on harjoitella äänestämistä ja tutustua vaalien järjestelmään. Harjoitellessa virheitä voi sattua, mutta samaa selitystä ei voi käyttää varsinaisissa vaaleissa. Tuplavaalit voivat olla aikuisellekin äänestäjälle haastavia: on vaikea ymmärtää, mistä asioista päätetään milläkin tasolla. Virheet äänestämisessä ovat inhimillisiä – numerot menevät helposti sekaisin ja äänestyslaput voivat näyttää liian samankaltaisilta, vaikka ne olisi värikoodattu.
Tarvitsemme demokratiakasvatusta suomalaisessa yhteiskunnassa vauvasta vaariin. Meillä ei ole varaa siihen, että äänestyspäätökset – tai niiden tekemättä jättäminen – johtuvat tiedon tai osaamisen puutteesta.
- Lapsesi äänestää demareita? Vai äänestääkö?
Ovatko demarien äänestäjät nuortuneet? Nuorten vaaleissa SDP pärjäsi paremmin kuin pitkään aikaan, mikä antoi viitteitä puolueelle myönteisestä vaalituloksesta. Toisaalta alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että puolueen paras kannatus erityisesti nuorten liberaalien naisten keskuudessa olisi nähty jo aiemmin.
Toisaalta keskustan ja SDP:n listoilta ehdolle lähteneillä nuorilla oli paras läpimenopotentiaali. Keskustan riveissä ehdolla olleista nuorista valittiin valtuustoon joka neljäs. Tämä kertoo toisaalta siitä, että pienissä kunnissa nuorten on helpompi päästä läpi. Toisaalta on myös mahdollista, että keskustalaisia nuoria ehdokkaita ovat äänestäneet nuorten lisäksi myös muun ikäiset äänestäjät.
SDP:n kohdalla on kuitenkin nähtävissä, että Sanna Marin -efekti, joka toi hetkellisesti vahvaa nostetta erityisesti nuorten naisten keskuudessa, on hiipunut. Myös läpimenneistä alle 30-vuotiaista kunnanvaltuutetuista demareista vain 28 % on naisia. Demareista on siirtynyt alle 39-vuotiaita naisia vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajiksi, mikä näkyy myös puolueen muuttuneessa profiilissa.
- Perussuomalaisten suosio oli heikkoa sekä Nuorten vaaleissa että varsinaisissa vaaleissa
Ei ole havaittavissa, että hallitusvastuu heikentäisi kokoomuksen vaalimenestystä, mutta samaa ei voida sanoa perussuomalaisten kannatuksesta. Tähän voi hallitusvastuun lisäksi vaikuttaa myös perussuomalaisten vaikeudet ehdokkaiden hankinnassa. Perussuomalaiset ovat perinteisesti olleet nuorten suosima puolue, mutta kannatus romahti sekä Nuorten kuntavaalituloksessa että varsinaisissa vaaleissa.
Tämä osoittaa selvästi, ettei nuorten kannatusta voi pitää itsestäänselvyytenä. Nuorten äänestäjien puhuttelemiseen kannattaa panostaa vaaleista toiseen – ja myös niiden välillä. Sekä perussuomalaisten että muiden puolueiden olisi syytä pohtia, miten nuoret voidaan tavoittaa, sillä se voi tuottaa uskollisia, vuosikymmenestä toiseen palaavia äänestäjiä. Nuorten elämässä on poliitikkojen kohtaamisen kokoinen aukko, ja on mielenkiintoista nähdä, tajuavatko jotkut puolueet erikoistua juuri tähän äänestäjäryhmään eläkeläisten tai keski-ikäisten sijaan.
- Nuorisojärjestöistä noustaan pormestarikisoihin
Moni pormestarikisoissa menestynyt ehdokas on nuorisojärjestötaustainen. Kolmekymppiset helsinkiläiset Eveliina Heinäluoma ja Daniel Sazonov sekä tamperelaiset Ilmari Nurminen ja Jaakko Mustakallio ovat kaikki kerryttäneet kokemusta nuoriso- tai opiskelijapolitiikassa. Onkin huomionarvoista, että somejulkisuuden rinnalla myös perinteinen reitti nuorisojärjestöjen kautta kohti vallan paikkoja on yhä mahdollinen.
Kannustamme tuoreita pormestareita panostamaan nuorten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin kotikaupungeissaan. Erityisesti toivomme ensi kaudella toimia sen eteen, että neljän vuoden kuluttua yhä useampi ulkomaalaistaustainen nuori aikuinen kokisi äänestämisen mielekkäänä ja saavutettavana tapana vaikuttaa.
Näitä näkökulmia tarkastellaan laajemmin julkaistavassa analyysissa nuorten menestymisestä kunta- ja aluevaaleissa.
Tekstin ovat kirjoittaneet Nuorisoalan asiantuntijat Petra Pieskä, Silja Porkkala ja Annika Nevanpää
