Nuorten valtuutettujen osuus on vähentynyt Suomessa jo pitkään, kun eläkeikäisten osuus valtuustoissa on nelinkertaistunut. Ilman nuoria päättäjiä myös nuorille tärkeiden ongelmien ratkominen voi jäädä prioriteettijärjestyksessä viimeiseksi kunnissa ja alueilla.
Nuorten ehdokkaiden osuus on laskenut 20 vuodessa kolmanneksen, mutta nuorten valituiksi tulleiden osuus ei ole pahemmin tässä ajassa muuttunut. Kasvattamalla nuorten ehdokkaiden määrää kasvatettaisiin myös nuorten valittujen määrää. Alle 30-vuotiaiden kunnanvaltuutettujen osuus on vain taantunut 2000-luvulla, samalla kun yli 65-vuotiaiden valtuutettujen osuus on nelinkertaistunut.
“Valtuustot ovat ajan saatossa päässeet harmaantumaan, vaikka suuri osa palveluista on edelleen tarkoitettu nuorille kuntalaisille. Puolueiden tulisikin ottaa näistä vaaleista opikseen ja panostaa jo hyvissä ajoin nuorten sitouttamiseen paikallistasolla. Tällä voisi olla hyviä vaikutuksia äänestysaktiivisuuden nostoon, etenkin kuntavaaleissa tuttu ehdokas omasta viiteryhmästä voi olla kimmoke lähteä äänestyspaikalle.” kommentoi vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.
18–29-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 17 %, mutta yksikään puolue ei kansallisella tasolla yltänyt ehdokasasettelussa samaan nuorten osuuteen. Eniten nuoria asetti ehdolle RKP (11 %), vihreät (11 %) sekä kokoomus (9 %).
Aluevaltuustojen keski-ikä kuntia korkeampi, kepu yllätti kuntavaaleissa
Aluevaltuustojen keski-ikä nousi hieman viime vaaleista ja on nyt 51,5 vuotta. Keski-iältään nuorimmat puolueet löytyvät perinteiseen tapaan vihreistä (41) ja perussuomalaisista (49). Liike nyt (59), keskusta (55) ja kristillisdemokraatit (54) ovat keski-iältään vanhimpia. Aluevaaleissa vain SDP, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit onnistuivat madaltamaan valituksi tulleiden keski-ikäänsä. Liike nytin valtuutettujen keski-ikä nousi lähes 12 vuotta, muilla maltillisemmin.
Kunnanvaltuustojen keski-ikä nousi myös hieman ja on nyt 51,2 vuotta. Kuten aluevaltuustoissa, myös kunnanvaltuustoissa vihreät (43) ja perussuomalaiset (50) ovat nuorimpia keski-iältään. Vanhimpia ovat liike nyt (57), kristillisdemokraatit (54) ja SDP (53). Liike nytin valtuutettujen keski-ikä nousi huomattavasti myös kunnissa, muilla maltillisemmin. SDP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien valtuutettujen keski-ikä laski myös kuntavaaleissa. Suurin yllättäjä oli keskusta, jonka keski-ikä tippui yli seitsemän vuotta.
“Keskustalle tuli mukavan vaalivoiton lisäksi myös nuorennusleikkaus, vaikka toki muihin verrattuna puolueen keski-ikä on keskitasoa. Nuortuminen voi ennakoida hyviä vaalituloksia myös tulevaisuudessa, jos sukupolvenvaihdokset osataan toteuttaa valtuustoryhmissä oikein ja nuoret pääsevät myös mielekkäille paikoille”, mainitsee vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää.
Nuoret valloittivat vasemmistoliiton, RKP menetti nuoriaan
Aluevaltuustoissa löytyy suhteellisesti sekä määrällisesti eniten nuoria valtuutettuja vasemmistoliitosta (13 %, 15 valtuutettua) ja vihreistä (12 %, 13 valtuutettua). Vasemmistoliitto onnistui yli kaksinkertaistamaan nuorten ehdokkaiden osuuden. Myös perussuomalaisilla nuorten valtuutettujen osuus kasvoi. Nuorten suuresta suhteellisesta osuudesta huolimatta vihreillä osuus laski lähes kolmanneksella. RKP menetti yli puolet nuorista valtuutetuistaan, liike nyt menetti kaikki. Kristillisdemokraatit eivät vieläkään saaneet ainuttakaan nuorta valtuutettua läpi.
Suhteellisesti eniten nuoria kunnanvaltuutettuja löytyy vihreistä (8 %), RKP:stä (7 %) sekä vasemmistoliitosta (7 %). Määrällisesti eniten nuoria valtuutettuja on keskustalla (124) sekä kokoomuksella (92). Vihreillä osuus pysyi kohtuu samana, vasemmistoliitolla nousi kolmanneksen. Kasvua oli myös SDP:llä, vaikkei heillä paljoa nuoria valtuutettuja olekaan. Perussuomalaiset menetti viidenneksen jo ennestään pienestä nuorten ehdokkaiden osuudesta, RKP yli neljänneksen ja laskua oli myös kokoomuksella sekä keskustalla. Liike nyt menetti kaikki nuoret valtuutettunsa myös kunnanvaltuustoista.
Moni puolue hukkasi kasvupotentiaalinsa ehdokasasettelussa, nuoret naiset ohittivat miehet
Kun tarkastelee, kuinka suuri osuus nuorista ehdokkaista tulee valituksi, voi löytää ehdokasasettelun voittajat ja häviäjät. Kuntavaaleissa keskustan riveistä pääsi joka neljäs nuori ehdokas valtuustoon. Vaikka taustasyynä on se, että heillä vain 8 % ehdokkaista oli nuoria, on tämä osoitus siitä, että kasvupotentiaalia löytyy. Sama epäsuhta näkyy SDP:llä, jolla 23 % nuorista ehdokkaista meni läpi. Nuorten kepulaisten ja demarien äänestäjiä siis löytyy, ehdokkaita ei niinkään.
“RKP:n nuoret ovat kuntien menestyjiä, vaikka nuorten valtuutettujen määrä laskikin viime vaaleista. Toisin kuin kepulla ja demareilla, heillä oli paitsi suhteellisesti eniten nuoria ehdokkaita, myös toiseksi suurin läpimenoaste (24 %). RKP-nuoret ovat myös poliittisena nuorisojärjestönä kasvaneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, millä voi olla vaikutusta hienoon kuntavaalitulokseen” kommentoi Nevanpää.
Vihreillä tilanne on tasapainoinen: heillä läpimenoaste on lähes sama kuin nuorten ehdokkaiden osuus. Melko tasapainoisia nuorten osuuden ja läpimenoasteen suhteen ovat myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, tosin molemmilla nuorten ehdokkaiden ja valtuutettujen osuus on hyvin pieni.
Aluevaltuustoissa tilanne on tasapainoisempi eikä nuorten läpimeno ollut yhtä helppoa. Keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaiden ja läpimenneiden osuus ei eroa merkittävästi toisistaan. Kokoomuksessa (14 %), vasemmistoliitossa (14 %) ja SDP:ssä (10 %) läpimenoaste oli suurin. Toisin kuin kunnissa, aluevaltuustoissa RKP:n nuorten läpimenoaste (5 %) oli hyvin pieni. Myös aluevaltuustoissa demareilla näkyy tarve kasvattaa nuorten ehdokkaiden määrää, mutta myös vasemmistoliitolla ehdokkaiden osuus on kovin pieni suhteessa läpimenneisiin.
Läpimenoastetta voidaan tarkastella myös sukupuolittain. Kaiken ikäisiä ehdokkaita sekä vain nuoria ehdokkaita tarkastellessa naisia oli vähemmän ehdolla. Tästä huolimatta nuoria naisia valittiin molemmissa vaaleissa enemmän. Erityisesti aluevaltuustoissa ero on huomattava: vain kolmannes nuorista aluevaltuutetuista on miehiä. Kunnanvaltuustoissa nuorten valtuutettujen sukupuolijako on lähes tasan puolet ja puolet.
Miltä näyttää paikallispolitiikan tulevaisuus nuorten näkökulmasta?
Nuoret ovat historiallisen kiinnostuneita politiikasta, mutta onko politiikka kiinnostunut heistä? Nuoret sukupolvet ovat palveluiden käyttäjiä, veronmaksajia ja kuntien ja alueiden asukkaita siinä missä yli 65-vuotiaatkin. Tämän lisäksi nuoret ovat nyt ja tulevaisuudessa vastuunkantajia ja joutuvat myös elämään pisimpään tehtyjen päätösten kanssa.
“Oikeusministeriö aikoo selvittää, miksi hylättyjen äänten määrä kasvoi merkittävästi. Kuntavaaleissa hylättyjen äänten määrä nelinkertaistui ja aluevaaleissa kaksitoistakertaistui. Kannustamme ministeriötä ja päättäjiä havahtumaan myös nuorten osallisuudessa tapahtuneeseen hiljaiseen muutokseen. Ilman nuoria ehdokkaita, vaalitiimiläisiä ja muita demokratiaan aktiivisesti osallistuvia nykyinen vaalijärjestelmämme voi alkaa natista liitoksissaan.” päättää Pieskä.
Tuotamme myöhemmin tänä vuonna laajemman katsauksen nuorten menestymisestä ja äänestämisestä vaaleissa. Käytetyt tiedot perustuvat tilastokeskuksen sekä oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun aineistoihin sekä niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin.
Lisätietoja:
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
