Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksen kyselyssä viime vuonna lähes kaikki vastanneet kokivat yhdenvertaisuusosaamisen olevan osa nuorisotyötä. Jos yhdenvertaisuuden edistäminen on kirjattu nuorisolakiin, miksi osa, vaikkakin pieni osa, alan ammattilaisista ei tunnista sitä osaksi omaa työtään?
Nuorisoalalla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat paremmalla tolalla kuin monella muulla alalla. Siitä saa olla ylpeitä, mutta ylpeys ei saa muuttua tyytyväisyydeksi. Yksikin nuori, joka kokee ettei voi olla oma itsensä nuorisotyön piirissä, on liikaa.
Ihan vaan muistutuksena: tämän vuoden nuorisobarometrin mukaan hieman vajaa puolet vastaajista kertoi kuuluvansa vähintään yhteen vähemmistöön, joista suurin ryhmä oli seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön kuuluvat. Vähemmistöihin kuuluvista nuorista noin puolet kertoi tulleensa joskus syrjityksi.
Ollaanko järjestöissä yhdenvertaisuudessa pidemmällä?
Nuorisoala ry:n osaamistarvekyselyssä keväällä 2026 järjestötaustaiset vastaajat nostivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kymmenen tärkeimmän asian joukkoon. Yli neljännes järjestövastaajista näki tarvetta vahvistaa tätä osaamista alalla. Kunta- ja seurakuntataustaisten vastaajien listalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät päässeet kymmenen kärkeen sen paremmin omissa kuin alankaan tarpeissa.
Sama ilmiö on näkynyt myös aiemmissa kyselyissä. Osaamiskeskuksen kyselyssä näkyi ero järjestötaustaisissa vastaajissa suhteessa kunta- ja seurakuntataustaisiin. Syitä on varmasti useita. Järjestöissä yhdenvertaisuussuunnitelmat ja -prosessit voivat olla lähempänä arkea ja toisaalta valtakunnallisten järjestöjen rahoitus ohjaa kehittämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tärkeää on kuitenkin pohtia miksi yhdenvertaisuus näyttäytyy joissakin toimintaympäristöissä enemmän kuin toisissa.
Osaamisen lisäksi myös asenteen tulee olla kunnossa
Yhdenvertaisuuden kohdalla osaamistakin suurempi kysymys ovat arvot ja asenteet. Nuorisoalalla, kuten kaikkialla, toimii kaikenlaisia ihmisiä. Ongelmallisena pidän sitä, jos nuorisotyössä voi toimia ilman sitoutumista yhdenvertaisuuden edistämiseen. Taustalla oleva nuorisolaki ei jätä tätä yksittäisen työntekijän mielipidekysymykseksi. Entä jos kyseessä onkin kunnan ainut nuorisotyöntekijä? Entä jos nuorella ei olekaan turvallinen olo nuorisotyöntekijän seurassa tai jos nuori kokee joutuvansa salaamaan osan itsestään? Tällöin nuorisotyö ei toteuta tehtäväänsä.
On jokaisen alalla toimivan vastuulla, että jokainen nuori kokee olevansa tervetullut omana itsenään. Se tarkoittaa, että nuori voi tulla kohdatuksi ilman pelkoa vähättelystä tai ulossulkemisesta. Jokaisen työntekijän vastuulla on myös huolehtia, että ympäristöt ovat turvallisia. Se tarkoittaa puuttumista kiusaamiseen, syrjintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen. Yhdenvertaisuuden edistämisessä kyse on ammatillisuudesta ja osaamisesta. Puolueettomuus ei tarkoita syrjinnän seuraamista sivusta. Jos nuori joutuu piilottamaan identiteettiään turvalliseksi tarkoitetussa tilassa, on puolueettomuus aina kannanotto.
Yhdenvertaisuuden edistäminen ei myöskään ole vain yksittäisen työntekijän vastuu. Jokaisen johtajan vastuulla on varmistaa, että työntekijöiden on turvallista toimia. Se tarkoittaa myös puuttumista työntekijöihin kohdistuvaan maalittamiseen. Vastuun kantaminen on näkyvää tuen osoittamista tilanteissa, joissa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kanssa tehtävää työtä kyseenalaistetaan. Apuna tällöin voi käyttää esimerkiksi Nuorisoalan yhdessä Setan kanssa laatimaa materiaalia maalittamisesta ja siihen puuttumisesta.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipidekysymys
Nuorisotyössä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole kuukauden kestävä painotus tai työntekijän henkilökohtainen kiinnostuksen kohde. Kyse on ammattietiikasta, lakiin pohjautuvasta velvollisuudesta ja ennen kaikkea jokaisen nuorten oikeudesta.
Yhdenvertaisuus ei ole valinta, vaan ammatillisuuden mittari. Meidän on vaadittava sen toteutumista joka päivä. Jos emme ole jokaisen nuoren puolella, emme tee työtämme kunnolla.
Nuorisotyön on oltava turvallinen tila kaikille, ei vain useimmille.
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Nuorisoala ry:n palvelujohtaja, jonka mielestä turvallinen nuorisotyö kuuluu kaikille nuorille.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Tuija Kautto
