Vaikka uusia leikkauksia nuorisotyöhön tai nuorten hyvinvointiin ei esityksessä ole, puuttuvat sieltä myös toimet, joilla nuorten romahtanutta tulevaisuususkoa voitaisiin korjata. Nuorisoala vetoaa hallituspuolueisiin: vielä on mahdollista muuttaa suuntaa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa arvot punnitaan.
Valtiovarainministeriö on tänään julkaissut ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Menojen loppusumma budjettiehdotuksessa on 92,2 miljardia euroa, mikä on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Esityksen pohjalta Orpon hallitus neuvottelee syksyn budjettiriihessä viimeisestä budjetistaan ja samalla myös nuorten hyvinvoinnista vuonna 2027.
Nuorisoala säästyi lisäleikkauksilta
Nuorisoalan kokonaisrahoitus jakautuu useaan eri kohteeseen järjestöille, kunnille ja muille toimijoille. VM:n esityksessä nuorisotyön kokonaisrahoitus olisi vuonna 2027 noin 70,7 miljoonaa euroa, mikä on samaa tasoa kuin hallituksen esityksessä vuoden 2026 talousarvioksi. Avustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille on yhtälailla budjetoitu sama summa kuin vuonna 2026 eli 18 miljoonaa euroa. Alueelliseen ja paikalliseen nuorisotyön ehdotetaan n. 5,3 miljoonaa euroa, josta lisäystä vuoteen 2026 verrattuna on 260 000 euroa.
Vuonna 2023 nuorisoalan kokonaisrahoitus oli noin 85 miljoonaa euroa, joka sisälsi määräaikaisia korona-ajan panostuksia nuorisotyöhön. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä kokonaisrahoitus oli noin 74 miljoonaa euroa.
On positiivista, ettei nuorisoalan järjestöiltä leikata enää lisää tilanteessa, jossa nuorten tulevaisuususko on ennätysmatalalla tasolla. Tällä hallituskaudella nuorisoalan kokonaisrahoitus on kuitenkin laskenut yli 15 prosenttia verrattuna edelliseen hallituskauteen.
Ministeri Poutalan lupaama ylivaalikautisen parlamentaarisen nuorisopolitiikan visiotyön aloittaminen ei käynnisty tällä vaalikaudella. Opetus- ja kultturiministeriö on kuitenkin käynnistänyt hallituskauden loppuun kestävän nuorisotyön visiota kokoavan asiantuntijaryhmän työskentelyn.
Opintotukeen huoltajakorotus ja tulorajojen indeksijäädytys
Kevään kehysriihessä päätetyn mukaisesti vuoden 2027 esityksessä on mukana opintotuen huoltajakorotus. Lasta huoltavalle opiskelijalle maksettavan opintorahan huoltajakorotuksen määrä on 141,63 euroa kuukaudessa, kun huollettavia lapsia on yksi ja lisäksi 30 euroa kuukaudessa kutakin muuta huollettavaa lasta kohden, kuitenkin vasta 1.10.2027 alkaen. Budjetista on varattu tähän 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 alusta voimaan astuu myös opiskelijan omien tulorajojen indeksijäädytys, joka on arvioitu budjettivaikutuksiltaan yhtä suureksi kuin huoltajakorotuksen lisäys.
Kehysriihessä päätettiin myös aloittaa kokonaiskoulupäiväkokeilu. Tätä hallitus ei vielä ole avannut tarkemmin, mutta kokonaiskoulupäivää on kokeiltu ainakin jo 2000-luvun alussa osana Mukava-hanketta. RKP:n aiemmin tekemän avauksen perusteella kokeilussa tavoitellaan harrastusten, liikkumisen ja yhteisöllisyyden tuomista koulupäiviin niin, että nämä huomioidaan myös koulukyydityksissä. Opetus- ja kultturiministeriön budjetista on varattu 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilusta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Toivomme kokeilussa huomioitavan eri harrastustoimijoiden vaihtelevat mahdollisuudet osallistua vastaavaan malliin.
STEA-leikkaukset osuvat myös nuoriin
Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksista ei päätetty leikata aiempien nuorisoalan leikkausten lisäksi, kohdistuu nuorten eteen tehtävään järjestötyöhön leikkauksia sosiaali- ja terveyssektorilla kehysriihen päätösten mukaisesti. Avustuksilla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen järjestöille (nk. STEA-avustukset) tuetaan laajasti erilaista nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa sekä vertaistukitoiminnassa.
Budjettiehdotus sisältää hallituksen kehysriihessä 2026 päättämän pysyvän 50 miljoonan euron lisäleikkauksen STEA-avustuksiin. Vuonna 2027 STEA-avustuksia jaetaan siis noin 190 miljoonaa euroa, mikä on 84 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2024 STEA-avustuksia myönnettiin 384 miljoonaa euroa. Yhteensä STEA-avustuksista leikataan siis noin puolet tällä hallituskaudella.
Hyvinvointialueiden järjestöavustuksiin kohdennetaan kehysriihessä päätetyn mukaisesti 25 miljoonaa euroa. SOSTE on esittänyt, että tämän rahoituksen käyttöönottoa on lykättävä vuodella ja siihen tarkoitetut 25 miljoonaa euroa maksettava vielä vuonna 2027 STEA-avustuksina. Riihessä päätettiin, että avustus on määräaikainen vuosille 2027–2030 ja siihen varataan vuositasolla 25 milj. euroa.
Positiivinen ja toivottu lisäys on 2,3 miljoonan euron lisäys korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. Lisäys selittyy huomattavasti kasvavalla opiskelijamäärällä, joka arvion mukaan on 317 000 ensi vuonna (308 000 vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa).
Kevään kehysriihen analyysissä olemme tarkemmin käsitelleet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvia leikkauksia.
Ei kaivattuja lisätoimia nuoristyöttömyyteen
Kehysriihessä päätetyistä toimista nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi lausunnoille ovat edenneet nuorisotyöttömyyden pilotti ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli, joiden määrärahat tulevat jo tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta. Näiden lisäksi toisessa lisätalousarviossa varattiin 19,7 miljoonaa aiemmin myönnetyn 30 miljoonan euron lisäksi nuorten työllistämisseteliin ja sen käyttöä laajennettiin asetusmuutoksella koskemaan yritysten lisäksi myös säätiöitä ja yhdistyksiä 1.7.2026 alkaen. Asetus on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nuorisoala on ehdottanut, että työllistämissetelin käyttöaikaa pidennettäisiin nykyisestä, mikäli sille varattuja määrärahoja uhkaa jäädä käyttämättä.
Nuorten työllisyystilanne on kuitenkin katastrofaalinen ja erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys vaatisi isoja korjausliikkeitä. Suomessa on tällä hetkellä eniten työttömiä työnhakijoita kuin koko 2000-luvulla. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli toukokuussa 37,8 %. Nuorisotakuun toimimattomuudesta ja korjaustarpeista on käynnistettävä selvitystyö vielä tällä hallituskaudella, jotta seuraavalla kaudella toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viipymättä.
Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus koulutukseen, työhön ja turvalliseen yhteisöön, joka vahvistaa osallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Samalla päätöksissä on huolehdittava sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta: tämän päivän ratkaisut eivät saa siirtää kohtuuttomia kustannuksia tai heikentää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Syksyn budjettiriihi on tämän hallituksen viimeinen mahdollisuus varmistaa, että talouden tasapainottaminen ei tapahdu nuorten tulevaisuuden kustannuksella.
Mikä budjettiriihi?
Hallituksen talousarvioprosessi sisältää kolme keskeistä paperia: hallitusohjelman, julkisen talouden suunnitelman sekä talousarvion. Hallitusohjelmassa asetetaan koko hallituskauden mittaisia suuria linjoja ja tavoitteita mm. valtiontalouden tasapainottamiseen. Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisen talouden tasapainottuminen vuoteen 2031 mennessä. Tämä on vaatinut jo nyt useita lisäleikkausneuvotteluja hallitusohjelmassa sovittujen menoleikkausten lisäksi.
Hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi valtioneuvosto laatii vaalikaudeksi julkisen talouden suunnitelman ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi keväällä pidettävissä kehysriihissä. Niissä sovitaan nimensä mukaisesti talouden kehyksistä, eli esimerkiksi ministeriökohtaisista budjeteista, joiden sisällä vuosikohtaiset talousarviot tehdään. Nyt syksyn budjettiriihessä neuvotellaan kevään kehysriihipäätösten toimeenpanosta tulevalle vuodelle.
6.8. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistiin.
1.–2.9. Hallitus neuvottelee budjettiriihessä.
21.9. Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Joulukuussa eduskunta hyväksyy valtion talousarvion vuodelle 2027.
Analyysin VM:n talousarviosta ovat koostaneet järjestötoiminnan asiantuntija Mikael Lehtonen, vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperi ja va. toiminnanjohtaja Silla Kakkola.
Lisätietoja:
minja.timperi@nuorisoala.fi
