Vielä vuonna 2021 maailman tulevaisuuteen suhtautui optimistisesti 38 prosenttia nuorista. Vuonna 2025 enää 17 prosenttia. Tämä on yksi niistä havainnoista, jonka tänään julkaistu Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle? -vuosikatsaus nostaa esiin.
Katsaus on Nuorisoala ry:n vuoden mittavimpia datapaketteja, joka kokoaa yhteen tutkittua tietoa siitä, miten Suomen nuorilla menee ja missä tilassa nuorisoala on juuri nyt. Se on tarkoitettu päättäjille, nuorisoalan toimijoille ja kaikille nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parissa työskenteleville.
Nuorten tulevaisuususko on romahtanut, mutta haaveista pidetään kiinni
Tulevaisuususkon romahduksesta huolimatta nuorten haaveet elävät: 83 prosenttia yläkouluikäisistä pitää unelmointia tärkeänä, ja 62 prosenttia uskoo voivansa saavuttaa omat unelmansa. Epävarmuus koskettaa silti laajasti nuorten elämää: maailmanpoliittinen tilanne ahdistaa, työllistyminen huolettaa ja jopa perheen perustaminen tuntuu yhä useammalle taloudellisesti epävarmalta.
Toivon kipinä tarvitsee tuekseen päätöksiä, ei pelkkiä puheita.
Myös nuorisotyöttömyys on kroonistunut: pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on kasvanut voimakkaasti lähes kahden vuosikymmenen ajan, ja vuoden 2026 alussa joka kolmas alle 25-vuotias pitkäaikaistyötön oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Katsaus paljastaa myös kiinnostavan ristiriidan demokratiasta: kiinnostus politiikkaan on nuorten keskuudessa korkeammalla kuin aiemmin. 63 prosenttia nuorista oli kiinnostunut politiikasta vuonna 2024, kun vuonna 1997 osuus oli noin kolmasosa. Silti vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista kokee ikäryhmänsä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa.
Nuorten määrä kasvaa, mutta rahoitus laskee
Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 906 605 nuorta, ja määrä kasvoi jälleen hieman edellisvuodesta. Samaan aikaan nuorisotyön valtion kokonaisrahoitus on laskenut vuodesta 2022 lähtien 88 miljoonasta eurosta 71,4 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kunnat ja seurakunnat sen sijaan ovat panostaneet nuorisotyöhön suhteellisesti hieman aiempaa enemmän: keskimäärin 147 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden.
Nuorisoalan ammattilaisten osaamistarpeissa korostuvat erityisesti tulevaisuustaidot ja ennakointi, ajantasainen tieto nuorten hyvinvoinnista sekä mielenterveysosaaminen. Myös tekoäly nousi huolenaiheeksi: monen mielestä nuorten digitaalinen maailma muuttuu nopeammin kuin ammattilaisten osaaminen ehtii päivittyä.
Tutustu mittavaan katsaukseen
Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle? -vuosikatsaus 2026 on nyt luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme. Katsauksen voi tilata myös suoraan sähköpostiin tällä lomakkeella.
Vuosikatsaus pitää sisällään kehitysehdotuksia sekä politiikkasuosituksia, jotta nuorilla olisi parempi arki ja tulevaisuus.
Lisätietoja:
Minja Timperi
Vaikuttamistyön päällikkö
minja.timperi@nuorisoala.fi
Tuija Kautto
Palvelujohtaja
tuija.kautto@nuorisoala.fi
