Asia: Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Teema: Nuorten työllisyys
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Lausunto
Vuoden 2026 alusta käytössä ollut nuorten työllistymisseteli sai 30 miljoonan euron määrärahan käytettäväksi vuoden 2027 loppuun saakka. Seteli voidaan myöntää kuudeksi kuukaudeksi vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleelle alle 30-vuotiaalle tai vähintään kolme kuukautta työttömänä olleelle pelkän perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle nuorelle. Setelit ovat lähteneet liikkeelle hitaasti.
Kevään 2026 kehysriihessä työllistymissetelille myönnettiin 20 miljoonan euron lisärahoitus. Nyt setelin ehtoja esitetään muutettavaksi niin, että kaikkien nuorten kohdalla edellytetään vain kolmen kuukauden työttömyyttä ja vastaavasti seteli voidaan myöntää kuuden kuukauden sijaan 3–6 kuukauden työsuhteen ajaksi. Seteli on voitu myöntää aiemmin vain yrityksille, mutta nyt myös taloudellista toimintaa harjoittamattomat rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt voisivat hyödyntää seteliä nuoren palkkaamiseen.
Työnvälitystilaston työttömyyden virtatietojen mukaan huhtikuussa 2026 noin puolet 15–29 vuotiaiden nuorten työttömyysjaksoista kestivät yli kolme kuukautta, reilu kolmanneksella yli kuusi kuukautta. Kannatamme ehdotusta työttömyyden keston laskemisesta kolmeen kuukauteen, sillä näin useampi työtön nuori pääsee setelin piiriin. Tämä on myös nuorisotakuun mukainen aikaraja.
Koska setelin tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä ja integraatiota työelämään sekä pyrkiä vähentämään nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä, olisi toivottavaa, että työsuhteet olisivat pidempiä kuin kolme kuukautta. Koska on kuitenkin odotettavaa, että työsuhteen keston laskeminen lisää tarjolle tulevia työpaikkoja, voi keston lasku olla perusteltu. Lyhytkin työsuhde on parempi kuin ei mitään. Toivomme kuitenkin, että kolmeksi kuukaudeksi palkattu nuori voisi olla joustavasti oikeutettu jatkamaan toiset kolme kuukautta setelin avulla työssään, mikäli työnantaja sen mahdollistaa.
Suhtaudumme erittäin myönteisesti siihen, että yritysten lisäksi myös yhdistykset ja säätiöt voivat hyödyntää työllistymisseteleitä. Näillä toimijoilla voi olla paremmat edellytykset auttaa nuorta työelämätaitojen harjoittelussa sekä luoda räätälöityjä tehtävänkuvia työttömien nuorten tarpeisiin. Esimerkiksi vuosina 2014–2025 toiminut STM:n järjestöille suuntaama Paikka auki -ohjelma on menestyksekkäästi auttanut nuoria kiinnittymään työelämään. Toivomme vastaaville ohjelmille myös jatkossa rahoitusta, jotta nuorilla ja erityisesti osatyökykyisillä nuorilla olisi väylä vapaille markkinoille kiinnittymiseen.
Asetusluonnoksessa ei ehdoteta jatkettavaksi työllistymissetelin käyttöaikoja pidemmälle kuin vuoden 2027 loppuun saakka. Toivomme harkitsemaan tämän ajan pidentämistä, mikäli määrärahoja näyttää jäävän käyttämättä.
Moni setelien kohderyhmään kuuluva nuori on nuorisotyön palveluiden piirissä, tai ainakin heidän kuuluisi olla. Siksi toivomme myös, että työllistymisseteliä markkinoidaan laajalti paitsi työnantajille, myös nuorisoalan toimijoille.
Lisätiedot: Annika Nevanpää, annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
