Petteri Orpon hallituskauden viimeinen budjettiriihi oli odotetun yllätyksetön. Riihi ei tarttunut kumpaankaan kriittiseen kysymykseen: nuorten romahtaneeseen tulevaisuususkoon eikä vakavaan nuorisotyöttömyyteen. Sen sijaan hallitus ansaitsee kiitosta some-kiellon valmistelusta luopumisesta.
Toimet nuorten työllisyydelle loistavat poissaolollaan
Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka taloudelliset suhdanteet vaikuttavat nuorten työllisyyteen muita väestöryhmiä vahvemmin, siihen vaikuttavat myös muut rakenteet ja työmarkkinoiden muutokset. Nykyisen tasoinen nuorisotyöttömyys ei korjaa itseään yksinomaan suhdanteen kääntyessä nousuun, sillä pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on ollut kroonisessa kasvussa jo 20 vuotta. Aiempien valtionosuuksien leikkausten ja nuorten työttömyysturvan ehtoihin tehtyjen tiukennusten valossa uusien toimenpiteiden esittäminen nuorten työllistämiseksi olisi juuri nyt ollut enemmän kuin otollista.
Valitettavasti hallitus jätti käyttämättä viimeisen mahdollisuutensa kohentaa tilannetta. Ensi vuoden budjetin myötä kuntien edellytykset vastata nuorisotyöttömyyteen ovat entistä ahtaammalla valtionosuuksien vähentyessä 110 miljoonalla eurolla. Heikentävät vaikutukset peruspalvelujen järjestämiseen esimerkiksi kouluissa ovat erityisen haitallisia tilanteessa, jossa kysyntä kohtaavalle työlle sekä koulutus- ja työllisyyssiirtymien tuelle on nousussa.
Työttömyyden ja koulupudokkuuden kriittisessä yhtälössä hallitukselta kaivattaisiin suorempaa kädenojennusta työhön ja koulutukseen ohjaavan nuorisotyön puolesta. Nyt toimien jäädessä koko hallituskaudelta näin vähäisiksi, on nuorten työllisyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavana hallituskautena selvittämällä ensimmäiseksi nuorisotakuun toimimattomuutta. Vain siten talouden orastava elpyminen saadaan näkymään myös nuorten työllisyyden kasvussa.
Riihessä hallitus päätti osoittaa 40 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikaisiin kehittämishankkeisiin. Tämä voi lisätä kannusteita lasten ja nuorten palvelujen kehittämiselle. Hyvinvointialueiden koordinoimiin sote-järjestöavustuksiin kohdennetaan lisäksi kehysriihessä päätetyn mukaisesti määräajaksi 25 miljoonaa euroa. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta korotettiin 9,6 miljoonaa euroa työvoimapoliittisten avustusten käyttöönotoksi ja Suomen Akatemialle esitettiin aiemmin kohdentamatta jääneet 4 miljoonaa euroa sosiaalityön tutkimukseen.
Edellä mainitut lisäykset eivät kuitenkaan riitä paikkaamaan riihessä sinetöityä 50 miljoonan pysyvää lisäleikkausta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestöjen STEA-avustuksiin. Yhteensä tämän hallituskauden aikana STEA-avustusten kokonaissumma laskee noin puoleen, mikä osuu suoraan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten eteen tehtävään työhön.
Rahoituksen siirtäminen STEA-avustuksista hyvinvointialueille voi vaikuttaa palveluiden jatkuvuuteen ja lisää niin rahoittajan kuin järjestöjen hallintoon käytettävää aikaa, mikä on pois itse toiminnasta. Budjettiehdotuksen analyysissä olemme käyneet tarkemmin läpi talousarvion vaikutuksia sosiaali- ja terveyssektorilla tehtävään järjestötyöhön.
Hallitus luopui somekieltoaikeistaan
Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti lopettaa lainvalmistelun, jonka oli tarkoitus johtaa alle 15-vuotiaiden somekieltoon. Kiitämme hallitusta tästä suunnanmuutoksesta. Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon ikäviä ja vaarallisiakin lieveilmiöitä ja on selvää, että verkkoympäristöissä tapahtuvaan häirintään, vihapuheeseen ja syrjintään on puututtava. Ne eivät silti ole peruste rajoittaa kokonaisen ikäluokan mahdollisuutta pitää yhteyttä toisiinsa, ilmaista itseään sekä hakea vertaistukea ja tietoa. Sosiaalinen media toimii myös keskeisenä digitaalisen nuorisotyön kanavana. On tärkeää, että digitaalisten ympäristöjen merkitys nuorten yhteisöllisyydessä ja vapaa-ajanvietossa tunnistetaan ja haasteiden ratkomisessa luotetaan mediakasvatukseen, tutkittuun tietoon ja nuorten osallisuuteen päätöksenteossa. Totaalikieltojen sijaan on lisättävä palveluntarjoajien vastuuta EU-tason sääntelyllä.
Positiivista oli myös, että hallitus päätti rahoittaa Taidetestaajien toimintaa 3,5 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2027–2028. Nyt jokainen 8.-luokkalainen nuori saa maksuttoman taide-elämyksen kuten jo kymmenen vuoden ajan. Toiminta olisi muuten ollut vaakalaudalla säätiörahoituksen loppuessa.
Lisätiedot:
Minja Timperi
Vaikuttamistyön päällikkö
minja.timperi@nuorisoala.fi
