Asia: HE 177/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle opintoetuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi.
Teema: Opintotuki
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Esityksen yleiset tavoitteet
Hallitusohjelman mukaan opintotuen kokonaisuudistuksen tavoitteena oli mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun aikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Tavoitteet itsessään olivat erinomaisia ja opintotuen tarkoituksen kannalta perusteltuja.
Opintotukiuudistuksen linjattu kustannusneutraali toteutus on kuitenkin tehnyt mahdottomaksi täyttää edellä mainittuja tavoitteita. Tukikuukausien määrä, tuen lainapainotteisuus ja opintorahan sekä asumislisän riittämätön taso suhteessa elinkustannuksiin säilyvät pitkälti ennallaan. Hallituskaudella kokonaisuudistuksesta irrallaan toteutettu opiskelijoiden siirto yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle on lisännyt tinkimistä välttämättömistä menoista sekä tarvetta työssäkäynnille opintojen ohessa. Opintorahan taso on sen yli 30-vuotisen historian matalimmalla tasolla samalla kun opiskelijat velkaantuvat ennätyksellistä vauhtia. Täten tavoite opintojen läpäisystä tavoiteajassa on siirtynyt entistä kauemmaksi.
Nuorisoala ry on pettynyt uudistuksen lopputulokseen. Vuoden 1992 opintotukiuudistus oli seurausta siitä, ettei lainapainotteisen opintotuen katsottu tukevan tehokasta opiskelua. Tuesta tehtiin opintorahapainotteinen, jotta vastaavat tavoitteet saavutettaisiin. Jos 1990-luvun laman aikana löydettiin poliittista tahtoa tukea opiskelua, olisi samaa tahtoa kaivattu myös nyt. Se parantaisi nuorten hyvinvointia, edistäisi koulutustason nostoa ja nopeuttaisi työelämään siirtymistä.
Opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen myöntäminen ja määrät
Opintotuen tasoon ja kestoon ei esitetä muutoksia. Tämä on uudistuksen keskeisin epäkohta, sillä etuuden taso on ensisijainen keino jouduttaa opintoja ja tukea päätoimista opiskelua. Opintorahan osuuden kasvattaminen olisi ollut myös erinomainen keino tukea nuorten romahtanutta tulevaisuususkoa. Enemmistö opiskelijoista käy töissä elantonsa turvaamiseksi, mikä hidastaa opintoja kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista. Samalla moni opiskelija tinkii lääkkeistä ja ruoasta, ja opiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat yleistyneet.
Toistuvien indeksijäädytysten ja leikkausten seurauksena opintorahan reaalitaso on historiansa pohjalukemissa. Vuonna 2025 opintorahan olisi pitänyt olla 463,30 euroa ja opintolainan 354,12 euroa, jotta ne olisivat vastanneet vuoden 1992 opintotukiuudistuksen tasoa. Nykyisin opintoraha on kuitenkin 184 euroa pienempi ja opintolaina 496 euroa suurempi. Vielä vuoteen 2017 saakka opintorahan osuus on ollut noin puolet opintotuesta, mutta nykyään se on enää noin neljännes. Opintolainan tulisi olla vapaaehtoinen keino täydentää opiskelun aikaista toimeentuloa, mutta velkaantumisesta on tullut opiskelijoille lähes väistämätön pakko.
Opiskelijat siirrettiin yleiseltä asumistuelta takaisin opintotuen asumislisälle jo ennen kokonaisuudistusta, mitä Nuorisoala ry ei pidä oikeudenmukaisena tai perusteltuna. Ikä ei ole peruste maksaa heikompaa tukea asumiselle, eikä muilta väestöryhmiltä edellytetä elämän perustarpeiden kattamista velkarahalla. Koska opiskelija-asuntoja ei riitä läheskään kaikille halukkaille, ovat todelliset asumisen kustannukset ja opiskelijoiden asumisen tuet kaukana toisistaan. Opiskelijat ovat myös kesäisin täysin vailla asumisen tukia. Olisi ollut siis perusteltua tarkastella tukikokonaisuutta opintotukiuudistuksessa, jotta lopputulos olisi ollut tasapainoinen.
Opintotukeen oikeuttavat opinnot ja tukiaika muissa kuin korkeakouluopinnoissa
Toisella asteella ehdotetaan tukikuukausien rajaamista enintään 52 kuukauteen oppivelvollisuuden jälkeen. Pidämme myönteisenä, ettei tukiaikoja rajata oppivelvollisten osalta.
Opintotukeen oikeuttavat opinnot ja tukiaika korkeakouluopinnoissa
Tukiaikaan ei esitetä muutoksia. Huomionarvoista on, että toimeentulotuen uudistuksen myötä tukikuukausien riittävyys on entistä kriittisempää, sillä joissain tapauksissa opiskelija voi joutua keskeyttämään opinnot tukikuukausien loppumisen vuoksi. Nuorisoala ry katsoo, että opiskelijoiden oikeutta ensisijaisiin etuuksiin tulee vahvistaa varmistamalla, että tukikuukaudet riittävät opintojen loppuunsaattamiseen. Yhdenkään opiskelijan ei tule joutua keskeyttämään opintojaan sosiaaliturvan ehtojen vuoksi, vaan prioriteettina tulisi olla koulutustason nostaminen opintojen hidastumisesta huolimatta. Suhtaudumme myönteisesti ehdotukseen harkinnanvaraisten lisätukikuukausien joustavoittamisesta.
Tukikuukausien määrää on rajoitettu huomattavasti 2000-luvulla. Jos opiskelija etenee opinnoissaan edellytetyn etenemistahdin mukaisesti (5 op/kk), vaatisi 300 op laajuinen tutkinto 60 tukikuukautta. Tukikuukausia on kuitenkin vain 48 ja enimmillään 54. Vaikka opiskelija valmistuisi vastaavasta tutkinnosta viidessä vuodessa, on hänellä mahdollisuus nostaa tukea vain yhtenä kesänä. Nykyisen kaltaisessa suhdanteessa kesätöiden saaminen on haastavaa, ja moni opiskelija jää kesäisin täysin ilman opiskelun ja asumisen tukia.
Huoltajakorotus
Huoltajakorotusta muutettaisiin siten, että jatkossa lasten lukumäärä kasvattaisi korotusta 30 eurolla per lapsi nykyisen kiinteän korotuksen lisäksi. Suhtaudumme tähän myönteisesti, sillä perheellisten opiskelijoiden taloudellinen tilanne on erittäin niukka.
Oppivelvollisen erityinen asumislisä ja koulumatkatuki
Oppivelvollisille myönnettäisiin jatkossa matkakorvauksen sijaan kodin ja opiskelupaikkakunnan välisiin viikonloppumatkoihin koulumatkatuki sekä asumiskustannuksiin asumislisä, jos asuntolapaikkaa ei ole saatavilla. Majoitus- ja matkakorvausten siirtoa oppivelvollisuuslaista opintoetuuslakiin ja koulumatkatukilakiin on täsmennetty lausuntopalautteen pohjalta. Selkeä lainsäädäntö ja Kelan suoraviivainen päätöksenteko ovat välttämättömiä, jotta alaikäiset oppivelvolliset ja heidän huoltajansa saavat oikeutetut etuutensa ilman viivästyksiä.
Nuorisoala ry pitää ehdotuksia myönteisinä, mutta edellytyksenä olevat sadan kilometrin tai kolmen tunnin matkarajat ovat kohtuuttoman pitkät. Asuntolapaikkojen riittävyyteen tulisi panostaa samalla kun varmistetaan, ettei yhdenkään nuoren tarvitsisi muuttaa kauas oppivelvollisuutta suorittaakseen.
Opintolainan myöntäminen ja valtiontakaus
Kotona asuvilta alaikäisiltä poistettaisiin oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Suhtaudumme esitykseen myönteisesti, sillä maksuttoman koulutuksen tulee varmistaa, ettei lainatarvetta muodostu. Nuorten ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, joka ilmentää opintotukijärjestelmän puutteita. Ehdotamme edelleen, että opintolainavelvoite poistettaisiin toimeentulotuen saannin edellytyksistä myös kaikilta toisen asteen opiskelijoilta sekä jälkihuollon asiakkailta.
Olemme kuitenkin Nuorisoala ry:ssä pettyneitä siihen, ettei huoli nuorten ylivelkaantumisesta ulottunut täysi-ikäisiin nuoriin. Opintovelkatilastot osoittavat, ettei opintolainapainotteisuus ole kestävällä tasolla. Opintotukea on parannettava korottamalla rahamuotoisia etuuksia ja varmistamalla, että opintolaina on aidosti vapaaehtoinen lisä opiskelijan toimeentuloon. Kun nykymuotoista opintotukea rakennettiin 1990-luvulla, oli pyrkimyksenä opintorahapainotteinen opintotuki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opintotuesta on kuitenkin muodostunut voimakkaasti lainapainotteinen, mikä näkyy niin ulosotoissa kuin valtion takausvastuumenoissa. Vuoden 2025 lopussa joka kahdeksas ulosotossa oleva oli alle 29-vuotias ja kahdessa vuodessa ulosottoperintään tuleva opintolaina on kasvanut 14 prosenttia. Vuonna 2024 opintolainan takausvastuita maksettiin pankeille kolmannes enemmän kuin vuonna 2023.
Korkoavustus
Opintolainan korkojen pääomittamista pidennetään yhdestä lukukaudesta kahteen. Pienituloisille opintovelallisille maksettavaa korkoavustusta kuitenkin lyhennetään 2,5 vuodesta 2 vuoteen. Pidämme myönteisenä, että vastavalmistuneella on enemmän aikaa varautua takaisinmaksuun pääomitusajan pidentyessä. Samalla korkoavustusajan lyhentäminen puolella vuodella voi kuitenkin aiheuttaa huomattavia haasteita alanvaihtajille tai terveydellisistä syistä kärsiville, joiden maksukyky on heikentynyt. Toivomme huolellista jälkiseurantaa tälle uudistukselle ja korkoavustuskauden säilyttämistä 2,5 vuodessa. Opintolainojen sekä myös pääomitettujen korkojen kasvaessa takaisinmaksuvalmiuden vaatimus kasvaa, mikä lisää opintovelallisten ulosottoriskiä.
Nuorisoala ry pitää kannatettavana korkoavustuksen sääntelyn täsmentämistä siten, että varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien opintovelallisten korkojen korvaaminen sotilasavustuksena täydentää saumattomasti korkoavustusjärjestelmää. Sujuvampi siirtymä järjestelmien välillä vähentää väliinputoamisriskiä ja hallinnollista taakkaa tilanteessa, jossa velallinen suorittaa lakisääteistä palvelusta. Lisäksi ehdotus opintolainan eräännyttämistä koskevan sääntelyn muuttamisesta velallisen kannalta turvallisemmaksi on kannatettava.
Samalla opintolainaan liittyviä riskejä tulee kuitenkin pienentää säätämällä opintolainoille korkosuoja sekä korottamalla avustuksen tulorajoja. Opintolainan takaisinperintää tulisi myös lykätä, jos opinnot ovat yhä kesken ja etenevät.
Opintolainahyvitys
Opintolainahyvitystä muutettaisiin kaksiportaiseksi. Opintolainahyvitys olisi jatkossa 8000 euron ylittävän lainan osalta 45 prosenttia tavoiteajassa valmistuneelle ja 30 prosenttia opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneelle. Hyvityksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 7000 euroa. Aiemmin opintolainahyvitys on ollut 2500 euroa ylittävältä osalta 40 prosenttia opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneelle, korkeintaan kuitenkin 6200 euroa. Ehdotus on siis huomattava heikennys opintolainahyvitykseen erityisesti pienempiä lainasummia nostavilla.
Vuonna 2024 mediaanilainamäärä oli AMK-tutkinnon suorittaneilla 18 700 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 24 700 euroa. Aiemmin vastaavista lainamääristä olisi saanut täyden 6200 euron hyvityksen. Jatkossa vastaavat hyvitykset olisivat edellä mainituilla esimerkeillä 3210 ja 5010 euroa samassa opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneille sekä 4815 ja 7000 euroa tavoiteajassa valmistuneille. 7000 euron hyvityskatto tulisi vastaan jokaisella opiskelijalla, joka nostaa opintolainaa vähintään 28 tukikuukaudelta. Samalla hyvityksen saaminen edellyttää lainan nostamista vähintään kymmeneltä kuukaudelta aiemman kolmen kuukauden sijaan.
Nuorisoala ry katsoo, että opintolainahyvitystä tulisi päinvastoin korottaa vastaamaan sen alkuperäistä tasoa, jotta sen kannustinvaikutus säilyisi. Opintolainan valtiontakaus on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta lainahyvitys ei. Pidämme epätarkoituksenmukaisena ehdotettua mallia, joka kannustaa entistä suurempien lainamäärien nostamiseen.
Suhtaudumme kuitenkin myönteisesti ehdotukseen ulkomailla suoritettavien korkeakoulututkintojen opintolainahyvityksen määräaikojen sääntelyn selkeyttämiseksi.
Esityksen vaikutusarviot
Esityksen sukupuoli- ja lapsivaikutusten sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijaryhmien aseman arviointia on syvennetty lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon pohjalta. Nuorisoala ry kuitenkin huomauttaa, että esitysluonnoksessa ei ole tehty lainkaan nuorivaikutusten arviointia. On huolestuttavaa, että heikennykset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kansainvälisessä tarkastelussa opintolainapainotteisuuden on havaittu vähentäneen sosiaalista liikkuvuutta ja heikentäneen pienituloisten opiskelumahdollisuuksia.
TSS-oikeuksiin liittyy perustavanlaatuisesti kehittämisvelvoite, jota tulisi noudattaa myös taloudellisesti haastavina aikoina. Suomen soveltamiskäytännössä valtiontaloudelliset perusteet ovat kuitenkin osoittautuneet tätä kehittämisvelvoitetta voimakkaammiksi. YK:n talous- ja sosiaalikomitea on huomauttanut, ettei leikkausten tulisi olla eriarvoisuutta lisääviä tai kohdistua heikoimmassa asemassa oleviin. Lainapainotteisuuden lisääminen ja opiskelijoiden asumisen tukien heikennykset tulisi arvioida myös tästä näkökulmasta. Tämä arviointi tulisi sitoa myös kuluvalla hallituskaudella tehtyihin sosiaaliturvaleikkausten kontekstiin, sillä nuorilta aikuisilta on leikattu poikkeuksellisen paljon kuluvalla kaudella myös muiden etuuksien kautta. Opiskelijoiden velkaantumisen sukupolvivaikutuksia tulisi arvioida myös, sillä sosiaalinen liikkuvuus on hidastunut samalla kun sosiaalinen liikkuvuus alaspäin on yleistynyt.
Opintotukea ei ole arvioitu kunnolla sen perustuslaillisista lähtökohdista käsin sitten perusoikeusuudistuksen. Sosiaaliturvauudistuksessa olisi voitu siirtää opintotuki perustuslain 19.2 § piiriin. Siirtoa tavoiteltiin alun perin jo 1990-luvun perusoikeusuudistuksessa ja 2020-luvulla tälle on vielä ajankohtaisempia perusteita. Opintotukiuudistus olisi mahdollistanut opintotuen keskeisten ongelmien korjaamisen, mutta tämän esityksen perusteella siihen ei ole edellytyksiä.
Opintotuen tulisi suojata sivistyksellisiä oikeuksia, mutta uudistuksessa ei sen kustannusneutraalisuusvaatimuksesta johtuen pystytä korjaamaan opintotuen kriittisimpiä ongelmia. Opintotuki turvaa myös oikeutta työhön, sillä matala koulutustaso on paitsi sosiaalinen riski, myös riski työttömyydelle. Riittävä opintotuki mahdollistaisi erilaisista lähtökohdista tuleville nuorille korkeakoulututkinnon suorittamisen, mutta lainapainotteisuudesta johtuen koulutuksen saavutettavuus eriytyy. Vaikka koulutushalukkuus on toistaiseksi korkealla, on lainapainotteisuuden jatkuessa riski sen alenemisesta tulevaisuudessa.
Lisätiedot: Samuli Leppämäki, samuli.leppamaki@nuorisoala.fi
