Kun ikääntyneitä pyritään suojelemaan koronaviruksen vaikealta tautimuodolta rajoittamalla yhteiskunnan eri toimintoja, ovat hyvinvointilaskun maksajina erityisesti lapset ja nuoret. Pandemiaa on kestänyt jo lähes vuosi, joten tietoa ja tutkimuksia vaikutuksista on ehtinyt kertyä.
Keväällä 2020 tehdyn #mpkorona-kyselyn mukaan nuoret kokivat koronan vaikuttavan mielialaansa merkittävästi. 68 prosenttia 13-19-vuotiaista vastaajista kertoi, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia. Huolia ja ongelmia kokeneiden nuorten näkökulmasta yleisimmät koronaviruksen aiheuttamat tunteet ja ongelmat olivat ahdistunut olo (72 % vastaajista), liiallinen netin, somen tai puhelimen käyttö (69 %), tylsyys (68 %) ja yksinäisyys (64 %).
Pandemia vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Valtion liikuntaneuvoston tekemän selvityksen mukaan lasten ja nuorten liikkuminen väheni koronapandemian aikana merkittävästi. Ero kahden vuoden takaiseen oli jopa kymmeniä prosentteja. Nuorilla pandemia näyttää lisänneen liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkumisen vähentyminen oli muita yleisempää.
Ohjattu liikunta ja tavoitteellinen urheilu, nuorisotyö, taiteen ja kulttuurin harrastaminen, kokoontumiset yhteisen tekemisen äärelle – monenlainen lapsille ja nuorille mielekäs ja tärkeä vapaa-ajan toiminta on tauolla tai rajoitusten takia vaillinaisesti järjestetty. Tiedämme harrastamisen myönteiset vaikutukset: harrastaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää nuorten syrjäytymistä, sosiaalisten suhteiden puutetta ja lisätä nuoren onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan. Mahdollisuus harrastaa mieleistä harrastusta sopivalla intensiteetillä edistää nuoren hyvinvointia, osallisuutta ja positiivista minäkuvaa.
Hallitus on toki tunnistanut harrastamisen merkityksen jo omaa ohjelmaansa kirjoittaessaan ja myös pandemiasta ulospääsyä etsiessään. Ns. hybridistrategiaa tammikuussa 2021 päivittäessään hallitus linjasi, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää ja valmistelee toimia, joilla koronapandemian kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn voidaan minimoida.
Tämä on hyvä uutinen. Olympiakomitea vetosi jo liikunnasta vastaavaan ministeri Saarikkoon. Myös Partio muistutti harrastustoiminnan merkityksestä. Harrastustoimijat ovat oman alansa erityisasiantuntijoita, joilla on tietoa ja osaamista toteuttaa harrastukset terveysturvallisesti ja varoituksia noudattaen. Päättäjiltä, virkakunnalta ja asiantuntijoilta tarvitaan sitkeyttä ja tahtoa löytää keinoja, joilla rajoitukset eivät ole kohtuuttoman eriarvoistavia tai kansalaisten oikeudentajun vastaisia. Ei rajoiteta lasten ja nuorten harrastustoimintaa ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty.
Katja Asikainen
Kirjoittaja on Allianssin kotimaan vaikuttamisen asiantuntija, jonka vastuulla ovat muun muassa nuorten harrastaminen.