Parhaillaan käynnissä olevalla Nuorisotyön viikolla puhutaan erityisesti nuorten osallisuudesta paikallisella tasolla. Onkin hyvä hetki miettiä myös ensi vuonna käytäviä kunnallisvaaleja.
Vaikka vaalipöhinä ei ole vielä kuumimmillaan, tärkein vaaleihin liittyvä työ eli ehdokkaiden rekrytointi on käynnissä juuri nyt. Ehdokas on vaalikampanjan tärkein tekijä. Demokratia toteutuu vain, jos vaalien ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia ja jokainen voi löytää sieltä itsensä kaltaisia ehdokkaita. Vain silloin demokratiaan perustuva päätöksenteko voi olla ihmisille uskottavaa ja läheistä.
Vihapuhe hiljentää
Valitettavasti osallistuminen vaikuttamiseen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Lisääntynyt vihapuhe haittaa nykyisten päättäjien toimintaa, mutta pitää myös monet potentiaaliset vaikuttajat poissa näkyvistä rooleista politiikassa. Vihapuhe voi kohdistua yksilöön tai ryhmään. Se on leimaavaa, uhkaavaa tai halventavaa käyttäytymistä tai kielenkäyttöä liittyen ihmisten henkilökohtaisiin omiaisuuksiin, kuten ikä, sukupuoli tai sukupuolen ilmaisu, toimintakyky, kieli, kansalaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.
Vihapuhe ei rajaudu enää vain tietyille sivustoille, tiettyihin porukoihin tai yksityiskeskusteluihin. Vihapuhetta esiintyy jatkuvasti sosiaalisessa mediassa, lehdissä, tv-ohjelmissa ja erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, jopa valtuustosaleissa ja eduskunnassa. Vihapuhe saattaa sisältää uhkauksia kohdetta ja hänen lähipiiriään kohtaan ja heikentää ihmisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta toisiaan kohtaan. Vihapuheella tiedetään olevan vaikutuksia sen kohteeksi joutuneiden ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tämä saa, ymmärrettävästi, osan ihmisistä valitsemaan pysymisen poissa politiikasta.
Viime vuonna julkaistun Viha Vallassa: vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen kyselystä selvisi, että osa vihapuheen kohteeksi joutuneista kuntapäättäjistä oli jättänyt politiikan vihapuheen seurauksena. Moni koki halunsa osallistua päätöksentekoon heikentyneen ja huomattava osa koki halun osallistua julkiseen keskustelun vähynteen (Knuutila ym. 2019, 92). Vihapuhe vaikuttaa myös sellaisten ihmisten haluun lähteä mukaan, jotka eivät ole henkilökohtaisesti joutuneet sen kohteeksi. Tehokkaimmin vihapuhe vaientaa kuitenkin valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä (Savimäki ym. 2018).
Vihapuheen kohteena ovat yleisimmin naiset, vähemmistöt sekä tietyistä aiheista, kuten maahanmuutosta, sukupuolten tasa-arvosta tai sukupuolivähemmistöjen oikeuksista puhuvat poliitikot. Vihan vallassa -selvitykseen haastatellut kuntapäättäjät kertoivat, että vihapuhe on jo nyt vaikuttanut esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten haluun lähteä ehdolle vaaleihin.
Suomalaisista nuorista lähes puolet on kohdannut vihapuhetta verkossa (EU Kids Online 2019), mutta poliisin tutkimissa vihapuhetapauksissa tekijä oli alle 30-vuotias vain 2% tapauksista (Mäkinen 2019). On siis kyse aikuisten toiminnasta, jolta nuoria olisi suojeltava. Tähän on tietenkin monia yksilön kasvuun ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnan kehitykseen liittyviä syitä, yhtenä keskeisenä se, että nuoret voisivat ja uskaltaisivat osallistua politiikkaan.
Vihapuhe ei kuulu demokratiaan
Koska demokratian ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja lähteä ehdolle, olisi pidettävä kirkkaana mielessä, että joillekin kynnys osallistua on muita korkeampi. Pelkkä innostus ja halu hoitaa yhteisiä asioita ei riitä. Siksi toivonkin, että puolueet kiinnittäisivät erityistä huomiota vihapuheeseen ja sen pelkoon ehdokkaita listoille haaliessaan. Nuori ja/tai syrjinnälle alttiiseen vähemmistöön kuuluva henkilö ei välttämättä tuo suoraan esille syitä epäröintiin.
Olisikin tärkeää, että ehdokkuudesta kiinnostuneet saisivat ennen sitoutumista tai kieltäytymistä tiedon siitä, miten heitä suojellaan vihapuheelta ja sen vaikutuksilta.
Puolueiden ja muiden vallan instituutioiden tulisi demokratian suojelemiseksi ja oman olemassaolonsa oikeuttamiseksi sitoutua vihapuheesta vapaaseen poliittiseen keskustelukulttuuriin ja nostaa rohkeasti rimaa sisäisiä pelisääntöjä määriteltäessä. On tärkeää kouluttaa ehdokkaita vihapuhe- ja häirintätilanteiden varalle, mutta vastuun siirtäminen vihapuhetta kohtaavalle yksilölle ei ole ratkaisu. Vihan vallassa -selvitykseen vastanneet päättäjät pitivät tärkeimpinä keinona vihapuheen lopettamiseen sen julkista tuomitsemista, yhteisiä toimintaohjeita ja verkkokeskustelujen moderointia.
Parempaa keskustelua ilman vihapuhetta
Allianssissa fasilitoimme paljon erilaisia asiantuntijoiden ja poliitikkojen keskusteluja, joissa on yleensä mukava tunnelma. Tiedostamme kuitenkin, ettei se tarkoita, ettemmekö voisi tehdä enemmän myös keskusteluja seuraavan yleisön turvallisuuden lisäämiseksi. Tämän vuoksi olemme laatineet säännöt vihapuheesta vapaisiin keskusteluihin. Sääntöjen pyrkimyksenä on luoda avointa ja turvallista keskustelukulttuuria, jossa kaikki voivat ymmärtää ja oppia toisiltaan. Niitä tullaan hyödyntämään jatkossa ainakin erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, ensimmäistä kertaa Nuorisotyön viikon päättävässä Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa.
Vihapuheesta vapaan keskustelun säännöt
Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja samalla vastuu valita, mitä ja miten sanoo. Yhteiskunnassa on valtarakenteita, joiden perusteella ihmisten mahdollisuudet toimia ja puhua vaihtelevat. Ihmiset voivat kohdata eriarvoista kohtelua perustuen yksilöllisiin ominaisuuksiinsa, kuten ihonväri, kieli, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli, sukupuolen ilmaisu, ikä, toimintakyky tai vammaisuus, terveydentila (myös mielenterveys), uskonto tai vakaumus, sosioekonominen tausta, asuinpaikka, ulkonäkö.
Hedelmällistä keskustelukulttuuria tukee avoimuus kuulla perusteluja omaa mielipidettä vastaan, muiden keskustelijoiden yksityisyyden kunnioittaminen sekä oman pätevyyden ja tiedon rajojen tunnistaminen. Jokainen keskustelija on velvollinen pohtimaan kenen suulla ja tiedoilla puhuu sekä antaa tilaa aiheen asiantuntijoille ja kokemusasiantuntijoille.
Avoimen ja kunnioittavan keskustelukulttuurin toteutumiseksi emme hyväksy:
- oletusten tekemistä ihmisistä tai ihmisryhmistä liittyen heidän ominaisuuksiinsa,
- stereotypioiden esittämistä ja levittämistä ihmisryhmistä liittyen heidän ominaisuuksiinsa,
- loukkaavia tai häiritseviä vertauksia ihmisryhmistä liittyen heidän ominaisuuksiinsa,
- henkilön osaamisen tai ymmärryksen arvioimista henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella tai
- toisen keskustelijan haukkumista tai henkilön ominaisuuksien kommentoimista
Nämä säännöt koskevat niin sanallista kuin sanatonta viestintää. Sääntöjen vastaiset tekstit ja symbolit ovat kiellettyjä myös pukeutumisessa ja eleissä.
Keskustelijalle:
- puutu sääntöjen vastaiseen toimintaan erityisesti silloin, kun se ei kohdistu itseesi,
- kannusta muita ja huolehdi siitä, että jokaiselle syntyy keskustelussa tilaa puhua,
- pyri tunnistamaan oma valta-asemasi suhteessa muihin, ja toimimaan se tiedostaen.
Jos koet säännöt toimivaksi työvälineeksi vihapuheen torjunnassa, niin ne saa vapaasti ottaa omaan käyttöön! Säännöt julkaistaan ensi kertaa tässä, jatkossa ne löytyvät myös Allianssin nettisivuilta turvallisemman tilan periaatteiden yhteydestä. Kuulemme myös tosi mielellämme mahdollisista kehitysideoista ja uusista käyttötavoista tälle työkalulle. Ideoita ja palautetta voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen laura.heinonen@alli.fi.
Yhdenvertaisuutta lisätään myös tarjoamalla saavutettavaa tietoa päätöksentekijöille ja vaikuttamisesta kiinnostuneille. Materiaalia ja menetelmiä näiden keinojen toteuttamiseen löydät Nuorisotyön viikon nettisivuilta.
Ollaan nuorten puolella!
Laura Heinonen
Kirjoittaja on Allianssin yhdenvertaisuusasiantuntija, jonka poliittinen unelma on, ettei häirinnän pelko estäisi ketään toimimasta itselle tärkeiden asioiden puolesta.
Tutkimuslähteet:
- Knuutila, A., Kosonen, H., Saresma T., Haara, P., Pöyhtäri R. 2019. Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Valtioneuvoston kanslia.
- Savimäki, T., M. Kaakinen, P. Räsänen, & A. Oksanen. 2018. “Disquieted by Online Hate: Negative Experiences of Finnish Adolescents and Young Adults.” European Journal on Criminal Policy and Research, July, 1–15.