Hallitus on kehysriihessä päättänyt kompensoida rahapelituottojen alenemisen pääosin vuosina 2022 ja 2023. Päätös merkitsee myös nuorisoalalle leikkauksia, mutta ei lamaannusta. Työ pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi alkaa välittömästi. Lisäksi päätettiin muun muassa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvan toimenpidepaketin valmistelusta.
Nuorisoalalle on kohdennettu 4,1 miljoonan euron leikkaus vuodelle 2022, eli noin 5 % leikkaus. Syynä ovat alentuneet rahapelituotot, joista valtion nuorisobudjetti katetaan noin puoliksi. Leikkaukset ovat merkittävästi kehysriihtä edeltäneitä uhkakuvia pienempiä. Rahapelituottojen romahduksen kompensoimatta jättäminen olisi merkinnyt nuorisoalalle noin 17 % leikkausta.
“Riihen päätökset leikkaavat nuorisoalalta aikana, jolloin nuorten hätä on suurimmillaan. Kompensaatio kuitenkin pehmentää pudotusta ja pahin katastrofi vältettiin. Valtion nuorisobudjetista poistuu nyt joka kahdeskymmenes euro. Edessä on leikkauksia, mutta ei lamaannusta.” toteaa Allianssin va. puheenjohtaja Iiris Hynönen.
Hallitus käynnistää välittömästi jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Tarkoitus on työstää malli, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa.
Vajaaksi jääneen rahapelituoton kompensaation lisäksi vuodesta 2023 alkaen opetus- ja kulttuuriministeriön kehysmenoja alennetaan 35 miljoonalla eurolla. Koulutuksesta tai opintososiaalisista etuuksista ei ole tarkoitus leikata, mutta esimerkiksi nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri ovat leikkausten piirissä.
Rahapelitoiminnan tuotot tullaan jakamaan uudella tavalla
Nuorisoalan rahoituksen osalta tulevaisuus on sumuinen rahapelituottojen vähentyessä. Kehysriihen päätöksen mukaan hallitus käynnistää kaikkia edunsaajia koskevan jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Edunsaajat osallistetaan ja päätökset uudesta rahoitusmallista on määrä tehdä jo vuoden 2021 aikana.
Allianssin va. toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu katsoo, että päätös on oikean suuntainen:
“Rahapelituottojen jakojärjestelmä rakennettiin aikana, jolloin tuotot kasvoivat. Nyt ne vähenevät. Tarve nuorisoalalle ei kuitenkaan ole vähentynyt tai vähenemässä – päinvastoin. Lisäksi nykyinen järjestely on periaatteena omituinen: nuorisoalan rahoituksesta puolet on sidottu rahapeleihin, joilla ei ole oikein mitään tekemistä alan kanssa. On hyvä, että järjestelmä uudistetaan ja jatkotyöstössä kytkös voidaan purkaa”, Nalbantoglu toteaa.
Laajapohjainen valmistelu lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvista toimista
Kehysriihessä päätettiin myös aloittaa laajapohjainen valmistelu lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvasta monialaisesta toimenpidekokonaisuudesta. Paketin tarkoituksena on lieventää koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Allianssin va. puheenjohtaja Iiris Hynönen pitää pakettia lähtökohdiltaan tervetulleena:
“Toimenpidekokonaisuutta laadittaessa on syytä kuulla myös lasten, nuorten ja perheiden asioiden asiantuntijoita – siis esimerkiksi lapsi- ja nuorisojärjestöjä sekä nuoriso- ja perhetyön asiantuntijoita”, Hynönen muistuttaa.
Tukea nuorten työllisyyteen
Nuorten työllisyystilanne on heikentynyt korona-aikana huolestuttavalla vauhdilla. Nuorisoala korostikin kehysriihen alla nuorten työllisyyttä vahvistavien toimien merkitystä.
“Vaikuttaa, että riihessä on otettu nuorten työttömyys vakavasti. Ohjaamoiden kehittäminen on huomioitu ja osatyökykyisten työllistämiseen kohdennetaan toimia. Edelleen kaipaamme selkeitä päätöksiä starttivalmennuksen lisäämisestä ja ohjaamoiden vakinaistamisesta. Kehysriihipäätökset eivät vakinaistamista lupaa, mutta eivät sitä evääkään”, va. toiminnanjohtaja Nalbantoglu sanoo.
Allianssi on pitänyt pitkään esillä ohjaamoiden merkitystä nuorten työllistymisessä ja ylipäätään vaikeista elämäntilanteista selvitessä. Niillä on selvitysten mukaan myönteisiä vaikutuksia sekä nuorten elämään että julkiseen talouteen. Kehysriihessä todettiin, että ohjaamoiden yhteydessä jälkihuollossa olevien nuorten asemaa parannetaan ESR-hankkeella.
Voit tulla kuulemaan lisää aiheesta myös nuorisoalalle suunnattuun webinaariin 4.5.: ”miten kehysriihen päätökset vaikuttavat nuorisoalaan”.
Lisätietoja
Iiris Hynönen, va. puheenjohtaja
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Ilmari Nalbantoglu, va. toiminnanjohtaja
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
ilmari.nalbantoglu@alli.fi
050 574 1112
Poiminnat nuorten kannalta olennaisista kehysriihipäätöksistä:
- Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023,
- Käynnistetään välittömästi jatkotyö uuden pysyvän rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitettavien toimintojen – ml. nuorisoala – rahoitusmallin valmistelemiseksi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen.
- Vuodesta 2023 alkaen tämän kehysriihipäätöksen mukaisesti kehysmenoja alennetaan 35 miljoonalla eurolla kokonaisuudessa, johon nuorison lisäksi kuuluu liikunta, taide, tiede ja korkeakoulupolitiikka (pois lukien opintososiaaliset asiat) ja kirkollisasiat,
- Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksilla on kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden vaikutusten lieventämiseksi. Kokonaisuuden määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.
- Aloitetaan laajapohjainen valmistelu lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvasta monialaisesta toimenpidekokonaisuudesta. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä koordinoi valmistelua, joka sisältää vaikuttavat ja vaikutuksiltaan riittävän pitkäaikaiset uudistus- ja tukitoimet koronakriisistä toipumiseksi. Esitykset käsitellään tarvittaessa yhdessä muiden ministerityöryhmien kanssa.
- Budjettiriihessä sovitun mukaisesti ohjaamojen toiminnan kehittämistä rahoitetaan 13 miljoonalla eurolla. Jälkihuollossa olevien nuorten asemaa parannetaan ESR-hankerahoituksella. Toimet kohdistuvat mahdollisesti nuorten arjen toimintakyvyn, -valmiuksien ja asumisen tuesta, toimeentulon ja talouden hallinnasta, koulutuksesta ja työstä sekä turvallisen aikuisen läsnäolosta ja säännöllisistä kontakteista tukihenkilöön.
- Perustetaan erityistehtäväyhtiö ”Välittäjä Oy”, joka palkkaa osatyökykyisiä tarjoten vuokratyövoimaa asiakkailleen
- Osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseksi IPS-toimintamalli (sijoita ja valmenna -malli) laajennetaan yhteensä kuuteen sairaanhoitopiiriin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistämiseksi.
- Perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutetaan. Hallitusohjelman mukaisella seitsemän vuorokauden hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolain mukaisten kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamista perusterveydenhuollossa seitsemään päivään nykyisestä kolmen kuukauden määräajasta.
- Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia sekä uudistamalla kuntoutusjärjestelmää ja etuuksia.