YHDISTYSLAIN UUDISTAMINEN
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n näkemykset oikeusministeriön mietintöön (OMT 2008:3)
Allianssin hallitus 11.12.2008
Yleistä
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry suhtautuu myönteisesti siihen, että yhdistyslakia uudistetaan tavoitteen saada se vastaamaan tämän päivän olosuhteita ja yhdistystoimintaa. On tärkeää, että yhdistystoimintaa määritellään lainsäädännöllisesti. Samalla on kuitenkin pyrittävä siihen, ettei lainsäädäntö ole liian rajoittavaa ja että se mahdollistaa yhdistyksille riittävän autonomian ja itsenäisen päätösvallan valita itselleen sopivimmat toimintatavat.
Yhdistyslain päivittäminen on kannatettavaa erityisesti siksi, että erilaiset etäosallistumisen muodot voitaisiin sallia yhdistysten päätöksenteossa. Etäosallistuminen eri muodoissaan on jo nyt käytössä yhdistyksissä. Yhdistysten tulee kuitenkin itse voida päättää säännöissään etäosallistumisen käytöstä ja laajuudesta.
Allianssin pitää perusteltuna sitä, että perinteisen tilintarkastuskäytännön rinnalle luodaan toiminnantarkastus-järjestelmä pienimpiä yhdistyksiä varten. On huolehdittava siitä, ettei pienten yhdistysten taloudellisista voimavaroista ja ajankäytöstä kohtuuttoman suuri osa kulu tilintarkastuspalkkioihin ja muuhun talousbyrokratiaan. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kaikilla, myös pienillä yhdistyksillä, on sellainen tarkastuskäytäntö, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan laillisuutta sekä talouden ja hallinnon hoitamista.
Allianssi katsoo, ettei ns. toimivan johtajan tai toimitusjohtajan valinta ole yhdistystoiminnan kannalta erityisen tarpeellinen uudistus. Yhdistyksen hallituksen vallan ja vastuun siirtäminen toimivalle johdolle ei ole välttämättä linjassa sen kanssa, mitä perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan. Toisaalta vapaaehtoisista koostuvan hallituksen mahdollisuudet valvoa suuren yhdistyksen päivittäistä toimintaa ovat usein hyvin rajalliset. Näkemyksemme mukaan mahdollisuus toimivan johtajan valinnasta voidaan kuitenkin kirjata yhdistyslakiin. Toimitusjohtajakäytännöstä tulisi olla määräys yhdistyksen säännöissä. Allianssin näkemyksen mukaan myös yhdistyksen hallituksen tehtävät ja vastuut tulisi määritellä yhdistyslaissa.
Kysymykset
http://www.otakantaa.fi/resourcedisplay.cfm?resfile=88aeea87-8d6d-4125-…
Vastausvaihtoehdot:
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
27. Etäosallistumismahdollisuuksien laajentaminen ja helpottaminen on oikean suuntaista kehitystä.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssin näkemyksen mukaan etäosallistumisen kehittäminen on luonnollista kehitystä myös yhdistystoiminnassa. Erilaiset osallistumisen muodot ovat jo nyt osa yhdistystoiminnan arkipäivää. Allianssi kannattaa sitä, että etäosallistuminen mahdollisestaan myös muissa kuin epämuodollisissa yhteyksissä. Samalla on syytä todeta, ettei ole tarkoituksenmukaista että etäosallistuminen syrjäyttäisi merkittävissä määrin perinteisiä, yhdistystoiminnalle ominaisia osallistumisen muotoja. Myös osallistumiseen liittyvät tekniset ratkaisut on suunniteltava erittäin huolellisesti, jotta eri tavoin osallistuvat eivät joudu keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Myös identifioimiseen liittyvät kysymykset on ratkaistava.
30. Yhdistyksemme / järjestömme on kiinnostunut etäosallistumisen järjestämisestä/selvittämisestä lähivuosina.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssissa ei ole suunniteltu etäosallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Asiaan liittyvä tekniset kysymykset on voitava sitä ennen ratkaista.
32. Etäosallistumismahdollisuus voisi olla vain, jos siitä määrätään yhdistyksen säännöissä. Jäsenellä ei siten olisi suoraan lain perusteella etäosallistumisoikeutta.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Jokaisen yhdistyksen on voitava itse päättää sallitaanko sen päätöksenteossa etäosallistuminen.
35. Etäosallistuminen olisi tärkeimpien yhdistyksen kokoukselle kuuluvien asioiden osalta vain vaihtoehtoinen kokoukseen osallistumismuoto perinteisen kokousosallistumisen rinnalla.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Perinteisen kokousosallistumisen tulee edelleen olla mahdollista ja ensisijainen kokoontumistapa yhdistyksen kokouksissa.
38. Muista kuin kyselyn 35) kohdassa tarkoitetuista asioista (mm. henkilövalinnat, tilinpäätösasiat, sääntöjen muutos) yhdistyksen jäsenet voisivat päättää ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse tai teknisen apuvälineen avulla, jos säännöissä niin määrätään.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
41. Onko kokousosallistumiseksi hyväksyttävää vain fyysisen kokouksen aikana tapahtuva osallistuminen tietoliikenneyhteydellä tai muulla teknisellä apuvälineellä (ns. online-osallistuminen)?
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssin kannattaa etäosallistumismahdollisuuksien lisäämistä yhdistyksen päätöksenteossa. Selkein tapa järjestää etäosallistuminen on se, että etäosallistuminen tapahtuu reaaliaikaisesti varsinaisen kokouksen kanssa. Tämä mahdollistaa osallistumisen mm. kokouksessa käytävään keskusteluun ja kannan ottamisen kokouksessa tehtäviin päätösesityksiin.
43. Onko kokousosallistumiseksi hyväksyttävää myös ajallisesti fyysisen kokouksen ulkopuolella tapahtuva osallistuminen, kuten äänten antaminen ennakkoon tai jälkikäteen perinteisen postin tai teknisen apuvälineen avulla (ns. offline-osallistuminen)?
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssi pitää perusteltuna sitä, että joissain tilanteissa äänestäminen ennen varsinaista vaalitilaisuutta voisi tulla kyseeseen. Sen sijaan jälkikäteen tapahtuvalle äänestämiselle on vaikea löytää perusteita tai tarvetta. Päätöksenteko olisi saatava tehtyä varsinaisessa kokoustilaisuudessa. Ennakkoäänestys ei kuitenkaan ole ongelmaton asia, koska kokouksen aikana päätöksentekoon saattaa tulla uusia esityksiä ja vaihtoehtoja, eikä näitä vaihtoehtoja voida huomioida ennakkoäänestyksessä. Samalla myös asiakohdasta kokouksessa käydyn keskustelun merkitys jää olemattomaksi, mikäli äänioikeutetun tulee ratkaista kantansa jo ennen varsinaista keskustelua, vaalipaneelia tms. Etä-äänestämisessä myös vaalisalaisuuden tulisi säilyä samoin kuin kokoustilanteen suljetussa lippuäänestyksessä.
50. Etäosallistumismahdollisuuden tarjoaminen olisi säännöissä mahdollista jättää myös hallituksen harkintaan.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssin näkemyksen mukaan etäosallistumisen käytön kynnys voisi nousta liian korkeaksi, mikäli asiasta voitaisiin päättää vain yhdistyksen säännöissä. Hallituksen harkintavalta mahdollistaa riittävän joustavuuden etäosallistumismahdollisuuden käytölle.
52. Hallituksen harkintavaltaa (em. asiassa) tulisi rajoittaa lain pakottavalla tai tahdonvaltaisella säännöksellä.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
55. Yhdistyslaissa on tarkoituksenmukaista säätää nimenomaisesti jäsenten yksimielisestä päätöksestä ilman muodollista kokousta.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Tällainen menettely voi tulla kyseeseen lähinnä hyvin pienten yhdistysten osalta. Suurten yhdistysten ja liitto-muotoisten järjestöjen kohdalla ilman kokousta tapahtuva päätöksenteko on nähdäksemme tarpeeton toimintapa. Päätöksentekoa voisi olla varsin hankalaa todentaa.
65. Ehdotuksen mukaan tilintarkastuspakosta luovutaan pienten yhdistysten osalta.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Allianssin näkemyksen mukaan kallis ja byrokraattinen tilintarkastuskäytäntö saattaa kuormittaa tarpeettomasti kaikkein pienimpiä yhdistyksiä, joiden budjetit ovat hyvin pieniä. Tilintarkastuksen tilalle tulee kuitenkin ehdottomasti luoda korvaava järjestelmä, eikä tarkastuksista voida kokonaan luopua pientenkään yhdistysten osalta. Tarkastuskäytäntö on tärkeää sen vuoksi, että yhdistyksen jäsenet voivat luottaa siihen että yhdistyksen varoja käytetään asiallisesti. Myös ulkopuolisen rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää, että on olemassa luotettava tarkastusjärjestelmä.
72. Ehdotuksen mukaan muiden kuin KHT- ja HTM-tilintarkastajien suorittaman tilintarkastuksen eli niin sanotun maallikkotilintarkastuksen tilalle luotaisiin yhdistyslaissa uusi tarkastuksen muoto, toiminnantarkastus.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Ks. kysymys 65.
74. Työryhmässä oli edustettuna myös eriävä näkemys, jonka mukaan uutta tarkastusjärjestelmää ei tarvita. Riittää, että tilintarkastuksesta luopuneen pienen yhdistyksen kokouksessa enemmistö voi päättää erillisen tarkastuksen toimittamisesta.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Ks. kysymys 65.
76. Jos pienempi yhdistys ei ole tilintarkastusvelvollinen lain mukaan, säännöissä on voitava luopua myös toiminnantarkastuksesta.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Ks. kysymys 65.
78. Yhdistyksessä on aina oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksessä ei ole tilintarkastajaa.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Ks. kysymys 65.
83. Kannatatteko työryhmän ehdotusta toiminnan tarkastuksen sisällöstä ja toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimuksista?
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: On tärkeää, että valittavalla toiminnantarkastajalla on riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Tosin tiedetään, että käytännössä tällaisia on usein hankala löytää. Ehdotuksen mukaan toiminnantarkastajan tulee tarkastaa yhdistyksen kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Kannatamme esitystä, mutta muistutamme samalla, että kirjaus jättää varsin paljon tulkinnanvaraa.
101. Toimeenpanevaa johtajaa koskeva sääntely voisi parantaa erilaisten yhdistysten mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopiva hallintomalli.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Yhdistysten päivittäistä toimintaa johtaa normaalisti toiminnanjohtaja (tai vastaava), joka on työsuhteessa yhdistykseen. On ymmärrettävää, että joissain tilanteissa saatetaan kokea ongelmalliseksi se, että toiminnanjohtaja ei ole samalla tavalla vastuussa toiminnastaan kuin yksityisellä sektorilla toimitusjohtaja olisi. Käytännössä kyse on kuitenkin vähäisestä ongelmasta, sillä yhdistystoiminnassa hallituksen jäsenet ovat yleensä varsin sitoutuneita toimintaan ja myös kantamaan vastuuta. Mikäli toimeenpanevien johtajien käyttö yleistyisi, voisi yhdistysten hallitusten merkitys toimintaa johtavina toimieliminä vähentyä samalla, kun toimeenpanevien johtajien valta kasvaisi. Tämä saattaisi pahimmillaan merkitä yhdistystoiminnan houkuttelevuuden vähenemistä. Toimeenpanevan johtajan malli saattaa kuitenkin toimia joissain suurissa järjestöissä, joissa vapaaehtoisten hallitusten jäsenten on käytännössä mahdotonta kantaa vastuuta päivittäisestä johtamisesta, johon liittyy esimerkiksi huomattavan laajaa taloudellista toimintaa. Mikäli toimeenpanevasta johtajasta säädetään, pitää samalla säätää myös hallituksen vastuusta ja tehtävistä.
103. Tällainen hallintomalli ei sovi yhdistystoimintaan.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Ks. kysymys 101.
106. Toimeenpaneva johtaja ei olisi työsuhteessa yhdistykseen.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Yritystoiminnassa vakiintuneen käytännön mukaan toimeenpaneva johtaja (toimitusjohtaja) ei ole työsuhteessa yritykseen. Tällainen käytäntö voinee tulla kyseeseen myös niissä yhdistyksissä, joissa koetaan tarvetta toimeenpanevan johtajan -malliin.
112. Toimeenpanevan johtajan hallintomallin käyttömahdollisuus selkiyttäisi vastuukysymyksiä ja on siksi kannatettava lisäsäännös lakiin.
kannatan / hyväksyn / ei kantaa / ongelmallinen / vastustan
Perustelut: Näkemyksemme mukaan olisi perusteltua määritellä hallituksen tehtävät ja vastuu siinä tilanteessa, että yhdistys päättää ottaa organisaatiossaan käyttöön toimeenpanevan johtajan.