Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 2.12.2008
Viite: Kuuleminen 3.12.2008
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VNS 4/2008 VP KOTOUTTAMISLAIN TOIMEENPANOSTA
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. (Allianssi) kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa kuulemispyynnöstä valtioneuvoston selontekoon VNS 4/2008 VP kotouttamislain toimeenpanosta. Allianssin näkemyksen mukaan seuraavat asiat on tärkeää huomioida valtioneuvoston selonteossa.
Maahanmuuttajien onnistuneen kotoutumisen edellytyksiä ovat työn tai opiskelun lisäksi mielekäs vapaa-aika, tunne turvallisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet ja verkostot. Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi: riippumatta maahanmuuton syistä, maahanmuuttajat kohtaavat haasteita uudessa asuinmaassaan, joissa vastaanottavan yhteiskunnan on pystyttävä heitä tukemaan ja ohjaamaan. Ns. kantasuomalaiset kohtaavat maahanmuuton lisääntyessä arjessaan moninaisuutta, mikä on huomioitava niin työpaikoilla, kouluissa, oppilaitoksissa kuin vapaa-ajan harrastuksissa, naapuruussuhteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kotoutumisen kaksisuuntaisuus on läpileikkaava teema selonteossa ja se näkyy selonteon kehittämisehdotuksissa konkreettisina toimenpiteinä erityisesti viranomaisia koskien. On tärkeää, että nämä toimenpiteet toteutetaan ehdotetun kaltaisina kotouttamislain toimeenpanossa. Allianssi muistuttaa, että kotoutumisen kaksisuuntaisuuden toteutuminen vaatii toimenpiteitä myös laajemmin yhteiskunnassa.
Allianssi kiinnittää selonteossa huomioita erityisesti seuraavaan kolmeen teemaan:
1. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumiseen liittyvät erityishuomiot
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten näkökulmasta yhteiskuntaan kiinnittymistä ja kotoutumista tulee tarkastella laajasti. Sitä ei voida arvioida vain muodollisen kiinnittymisen kuten koulutuksen tai työelämän kautta. Vuoden 2008 Nuorisobarometrin keskeisin tulos on, että nuoret eivät pidä syrjäytymisen keskeisimpänä syynä niinkään työpaikkaan tai koulutukseen liittyviä ongelmia vaan ystävien puutetta. Nuorten kohdalla hyvinvointi vapaa-ajalla ja vertaissuhteet saavat suuren merkityksen kotoutumisen onnistumisessa. Tämä on myös huomioitava nuorten kotoutumista edistävissä käytännöissä.
Koulunkäynnin kohdalla pakolaisuuden ja maahanmuuton aiheuttama stressi, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttömyys tukea koulunkäyntiä voivat laukaista negatiivisen kierteen maahanmuuttajalapsen ja -nuoren elämässä. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen jatka opiskelua tai työllisty. Osa nuorista on väistämättä viranomaisverkoston ulkopuolella. Allianssi esittää, että Kehittämisehdotus 4 -kohdassa kolmas sektori ja erityisesti nuorisotyötä tekevät järjestöt otetaan mukaan maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisprosessiin sen kaikissa vaiheissa.
Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen taidot ja edellytykset
Kielikoulutuksen lisäksi maahanmuuttajanuorille on annettava valmiudet suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen sekä tietoa omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että koulujen, oppilaitosten, kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä lisätään ja näille toimijoille tarjotaan koulutusta ja tietoa monikulttuurisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.
Allianssi esittää, että Kehittämisehdotukset 4 -kohdassa maahanmuuttajanuorille räätälöityyn neuvonta- ja ohjaustoimintaan lisätään yhteistyö järjestöjen ja kuntien nuorisotoimien ja erityisesti nuorisotiedotuspisteiden kanssa.
Vanhempien rooli, perhetyön merkitys
Vanhempien onnistunut kotoutuminen on edellytys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Usein maahanmuuttajanuoret ja heidän vanhempansa eivät saa riittävästi tietoa jatko-opinnoista, niiden vaatimuksista ja niihin valmentautumisesta. On tärkeää, että maahanmuuttajalasten ja -nuorten vanhemmat osaavat suomen tai ruotsin kieltä, tuntevat suomalaisen yhteiskunnan käytänteet ja koulutusrakenteen. Vanhempien työllistyminen ei välttämättä anna riittäviä eväitä tähän kaikkeen. Allianssi kannattaakin kotouttamislain soveltamisalan muuttamista siten, että soveltamisala koskee maahantulon perusteesta riippumatta niitä henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan kestävän vähintään vuoden.
Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotoutumista edistävissä toimenpiteissä on lisättävä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tästä on olemassa hyviä kokemuksia kunnallisen ja järjestöjen nuorisotyön kentältä laajemmin levitettäväksi.
Nuorten suomen- tai ruotsinkielentaito ja äidinkielentaito
Peruskoulun päättävillä maahanmuuttajanuorilla on oltava riittävä suomen- tai ruotsinkielentaito, joka mahdollistaa jatko-opinnot. Allianssi esittää, että kotouttamislain toimeenpanossa Kehittämisehdotukset 4 -kohtaan lisättäisiin maahanmuuttajataustaisten koulukuraattoreiden palkkaaminen kouluihin, tukiopetuksen mahdollisuuksien turvaaminen sekä yhteistyö maahanmuuttaja- ja muiden järjestöjen kanssa (esim. läksykerhotoiminta) suomen- tai ruotsinkielen sekä oman äidinkielen oppimisen edistämiseksi.
Allianssi esittää, että Kehittämisehdotus 4 -kohdassa mainittu maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppimäärän laajentaminen lukuvuoden mittaiseksi huomioidaan vuoden 2009 valtion talousarvioesityksessä. Lisäksi Allianssi esittää, että perusopetusta saavat oppilaat saisivat suomi toisena kielenä -opetusta vähintään kolme tuntia viikossa ja että tähän tarvittava lisämääräraha huomioidaan valtion vuosittaisessa talousarvioesityksessä.
Epäkohtia nuorten maahanmuuttajien kohdalla
Valtio ei korvaa kunnalle 18 vuotta täyttäneen maahanmuuttajanuoren jälkihoidosta aiheutuvia kustannuksia ja tästä syystä näitä nuoria on ollut vaikea saada sijoitetuksi kuntiin. Allianssi esittää, että näiden nuorten asemaan kiinnitetään selonteon Kehittämisehdotuksissa huomiota.
Suomeen muuttaneille heikon tai vähäisen koulutustaustan omaaville oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajanuorille tulisi tarjota mahdollisuus suorittaa peruskoulu. Allianssi esittää, että näiden nuorten koulutustarpeeseen kiinnitetään huomiota selonteon Kehittämisehdotuksissa.
2. Etniset suhteet: Syrjintä, rasismi ja asenteet
Nuorilla on vanhempia sukupolvia arkipäiväisempi ja läheisempi suhde monikulttuurisuuteen. Tämä ei tarkoita sitä, että nuorten suhde monikulttuuristumiseen olisi aina positiivinen. Pahimmillaan maahanmuuttajalasten ja -nuorten rasismikokemukset täyttävät rasististen rikosten tunnusmerkit mm. fyysisenä väkivaltana. Tämän lisäksi nuorten rasismikokemukset konkretisoituvat nimittelynä, kiusaamisena ja poissulkemisena.
Haasteena rasismia ja syrjintää kokeneiden, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten ja aikuisten tukemiselle on ollut tarpeiden ja tukimuotojen kohtaamattomuus. Rasismin- ja syrjinnän uhrien tukemiseen tarvitaan lähellä olevaa matalan kynnyksen palvelua, jonne on helppo tulla. Rasismin kokemusten käsittelemättä jättäminen voi pitkällä aikajänteellä johtaa epäonnistuneeseen kotoutumiseen. Selonteosta puuttuu täysin syrjintää ja rasismia kokeneiden henkilöille suunnattujen tukimuotojen luominen. Allianssi esittää, että tukimuotojen luominen yhteistyössä viranomaisten, erityisesti vähemmistövaltuutetun toimiston ja kolmannen sektorin kanssa lisätään Kehittämisehdotukset 12 -kohtaan.
Tiedon keräämiselle rasismista ja syrjinnästä sekä tietoon perustuvalle tarpeiden mukaiselle monikulttuuriselle ja rasisminvastaiselle koulutukselle on tarvetta. Siinä missä maahanmuuttajat tarvitsevat tukitoimenpiteitä syrjinnän ja rasismin kokemuksiinsa, yhtä lailla valtaväestön tapa suhtautua erilaisuuteen ja heidän asenteensa etnisiä vähemmistöjä kohtaan ovat avainasemassa. Myös valtaväestö tarvitsee oikeaa tietoa rasismista ja sen vaikutuksista sekä kannustusta erilaisuuden kohtaamiseen. Allianssi esittää, että Kehittämisehdotukset 11 -kohtaan lisätään rasismin- ja syrjinnänvastaista koulutusta ja tietoutta erityisesti päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla.
Rasismin- ja syrjinnänvastaisuus kaikessa viranomaistoiminnassa on yksi ennakkoehto kotoutumisen onnistumisessa. Viranomaisten koulutus yleisesti kotoutumislain toimeenpanosta on tärkeää ja tähän tulisi sisällyttää tietoa syrjinnästä ja rasismista niin perus- kuin erityispalveluidenkin puolella hallintokunnittain.
On tärkeää korostaa kaikkien viranomaisten vastuuta kotouttamisesta. Yksi rasismia ja syrjinnänvastaisuutta edistävä keino kunnissa on yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen ja niiden valtavirtaistaminen. Parhaiten tämä onnistuu, jos jokainen hallintokunta laatii oman yhdenvertaisuussuunnitelmansa osaksi yhteistä suunnitelmaa. Allianssi esittääkin, että Kehittämisehdotukset 12 -kohtaan lisätään toimenpiteeksi, että kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmat tulisi laatia myös hallintokunnittain.
3. Kolmannen sektorin rooli kotoutumisessa
Kolmannen sektorin roolia osana kotoutumistoimenpiteitä on selkeytettävä. Järjestöt tulisi ottaa mukaan kotoutumisprosesseihin kotouttamispalveluiden ammatillisina tuottajina, vapaaehtoistoiminnan organisoijina sekä vaikuttajina. Allianssi esittää, että Kehittämisehdotukset 2 -kohdassa kuntien kotouttamisohjelmien laadintaan otetaan mukaan myös alueen järjestöt. Jos vaativia kotouttamiseen liittyviä erityispalveluita siirretään kolmannen sektorin tehtäväksi, on tärkeää, että järjestöille suunnataan tarvittavat resurssit tätä varten.
Tällä hetkellä tietämättömyyttä toiminnasta ja mahdollisuuksista esiintyy viranomaisten ja järjestöjen osalta puolin ja toisin. Tähän tulisi vastata yhteisillä foorumeilla, joissa kuntien tarpeet ja järjestöjen mahdollisuudet tukea viranomaisia tulisivat selville. Kolmas sektori pystyy vastaamaan yksilöllisesti eritaustaisten maahanmuuttajien tarpeisiin. Erityisesti maahanmuuttajalasten ja -nuorten mielekäs vapaa-aika ja lasten ja nuorten sosiaaliset suhteet ja verkostot ovat niitä elämänalueita, joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Kattavasti kolmannen sektorin tarjoamien toimenpiteiden rinnastaminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin nopeuttaisi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin pääsyä.
Maahanmuuttaja- ja muiden järjestöjen osallistuminen kuntien kotouttamisprosesseissa tulisi olla yksi seurannan aihe sisäasiainministeriön kunnille suunnatuissa kyselyissä.
Helsingissä 2.12.2008
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry