Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n esitykset vuoden 2008 nuorisotyön budjettikehyksiin
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n mielestä vuoden 2008 budjettikehysten laadinnassa on turvattava nuorisotyölle tuotonjakolain mukainen määrärahojen kasvu. Allianssi ry:n mielestä vuoden 2008 budjetin laadinnassa tulisi lisäresursseja kohdentaa kansalaistoiminnan (järjestötoiminnan), kuulemismenetelmien, nuorisotilojen, nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluiden sekä työpajatoiminnan kehittämiseen.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttaminen käynnistyy myös vuonna 2008 ja sen aiheuttamat resurssien lisäystarpeet tulee huomioida myös nuorisotyön budjettikehysten valmistelussa.
Valtioneuvosto käsittelee kehittämisohjelman loppuvuodesta 2007. Perusnuorisotyön arvostus tulee näkyä kunnille suunnattavan tuen lisäyksenä ja samalla on kannustettava myös kuntia huolehtimaan omalta osaltaan resurssien lisäämisestä.
Nuorten kansalaistoiminta ja järjestötyö
Toimiessaan nuorisojärjestöissä nuoret toimivat vertaistensa parissa ja oppivat elämän hallinnan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisia taitoja. Sijoittaminen nuorisojärjestöjen työhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Nuorisojärjestöissä tehdään laajaa, ennaltaehkäisevää perustyötä nuorten parissa.
Pitkäjänteinen nuorisotyö nuorisojärjestöissä tarvitsee toimiakseen riittävästi resursseja.
Jatkossa resursseja tulee kohdentaa mm. nuorisojärjestöjen johtamiskoulutukseen sekä tietotekniikan kehityksen sekä verkkomedioiden edellyttämän osaamisen, välineistön hankintaan ja ylläpitoon.
Nuorten kuuleminen
Nuorten näkemyksiä kunnissa tapahtuvasta vaikuttamisesta on luonnehdittu kriittiseksi tai jopa välinpitämättömäksi. Nuorten käsityksiä vaikuttamisesta leimaa kuntien päätöksenteon hitaus ja kuntapäättäjien välinpitämättömyys nuorten mielipiteitä kohtaan.
Nuoret haluavat kuitenkin vaikuttaa erityisesti itseään koskeviin asioihin ja osallistua heitä innostavaan toimintaan.
Maaliskuussa 2006 voimaan tullut uusi nuorisolaki velvoittaa kunnat kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa.
Nuorten kuulemista kuntatasolla hankaloittaa systemaattisen ja vaikuttamisen mahdollistavan järjestelmän puuttuminen, mikä aiheuttaa suuria alueellisia eroja nuorisolain toteutumiselle.
Mikään uusi järjestelmä ei kuitenkaan tule toimeen ilman alkupanostusta. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin mielestä nuorten kuulemiseen tarkoitettujen järjestelmien kehitystyö ja kokeilu tarvitsevat rahallista panostusta myös valtion budjetista.
Nuorisotilat
Nuorison perustarve on kokoontuminen, jokaisessa taajamassa tarvitaan kohtauspaikka nuorisolle.
Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 155 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä huolimatta nuorisotilat rappeutuvat useissa kunnissa. Uusi nuorisolaki mahdollistaa valtion tuen nuorisotiloihin niiden saattamiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.
Yhteiskunnan tuella voidaan nuorisotiloista tehdä toimivia viihtyisiä olohuoneita, joissa nuorison kokoontumisella on turvalliset, asianmukaiset puitteet.
Puitteiden lisäksi on huolehdittava, että tiloissa on riittävästi pysyvää ja osaavaa nuorisotyön ammattihenkilöstöä tukemassa nuorten toimintaa ja elämänhallintaa.
Tuen suuntaamisessa tulee edistää myös osallistavien menetelmien käyttöönottoa sekä ajanmukaisen tietotekniikan hankintaa tiloihin. Varustamisessa ja tilojen käyttövuoroissa tulee huomioida myös paikallisten nuorisojärjestöjen tarpeet. Fyysisten tilojen rinnalla budjetissa tulisi varata resursseja myös verkkoyhteisönä toimivien nuorisotilojen kehitystyöhön.
Valtion tuki antaisi kunnille hyvän kipinän nuorisotilojen nykyaikaistamiselle niin puitteiltaan kuin toiminnaltaankin ja siihen on myös 2008 budjetissa osoitettava varoja.
Nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut
Yhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorten tieto- ja neuvontatyöllä on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Tiedotuksella ja neuvonnalla autetaan nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työ- ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistetään nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tarkoituksena on tavoittaa ne nuoret, joille henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus olisivat erityisen tärkeää.
Nuorisolaki antaa vahvan tuen palvelujen kehittämiselle ja eri toimijoiden yhteistyölle. Se vahvistaa ennen kaikkea kansallisen nuorisotieto- ja neuvontatyön ammatillista verkostoa ja antaa mahdollisuuden alan koulutuksen kehittämiselle.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi esittää että palvelujen kehittämisen tukemista ja toteuttamista jatketaan tavoitteellisesti niin että kaikilla nuorilla on mahdollisuus käyttää näitä palveluita.
Nuorten työpajat
Suomessa on selkeästi havaittavissa nuorten ikäryhmissäkin tapahtuva kahtiajakautuminen ja moniongelmaisten nuorten elämän vaikeutuminen yhteiskunnassa. Huolestuttavaa on se, että ongelmat tuntuvat kasaantuvan niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin.
Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on edelleen yli kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen nähden. Jokaiselle nuorelle on tärkeää hyvä itsetunto, koulutus, työpaikka ja riittävä toimeentulo.
Nuorten työpajatoiminnasta on tullut merkittävä menetelmä nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisessä.
Nuorten työllistymisen edellytysten parantaminen muodostaa pohjan myös tulevaisuuden väestö- ja hyvinvointipolitiikalle.
Uuden nuorisolain mukainen nuorten työpajojen vakinaistaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle vuoden 2007 budjetissa asiaan ohjatuin varoin. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin mielestä työpajoille on syytä ohjata entistä enemmän tukea.