Joulukuussa 2021 julkaistu Nuorisoalan järjestöt NYT! -kyselytutkimus selvitti uusinta tietoa järjestöjen tekemästä nuorisotyöstä Suomessa. Selvityksen mukaan nuorisoalan järjestöjen rahoitus on vähentynyt ja toimijoiden välinen yhteistyö lisääntynyt. Rahoitus on vähentynyt kaiken kokoisissa järjestöissä.
Julkaisu kokoaa yhteen tietoa nuorisoalan järjestöistä ja niiden tekemästä nuorisotyöstä. Kyseessä on laajin aineisto nuorisoalan järjestöistä tähän asti: 80 valtakunnallisen järjestötoimijan lisäksi kyselyyn vastasi 21 alueellisesti toimivaa järjestöä ja 85 paikallisjärjestöä.
Järjestöjen rahoituksen väheneminen näkyy nuorisotyön supistumisena
Kyselystä selvisi, että nuorisotyön rahoitus on vähentynyt kaikenkokoisissa nuorisoalan järjestöissä. Etenkin paikallisjärjestökentällä nuorisotyön rahoitus on vähentynyt kahdesta suunnasta: kuntien nuorisotyön vähentynyt rahoitus on vähentänyt järjestöjen ostopalveluna toteuttamaa nuorisotyötä kunnissa, mutta lisäksi monet järjestöt saavat aiempaa vähemmän yleistä rahoitusta toiminnalleen. Rahoituksen väheneminen ei kyselytulosten perusteella ole suoraan yhteydessä siihen, saadaanko rahoitusta esimerkiksi yleisavustuksina, omana varainhankintana tai säätiöiden antamana tukena.
75 prosenttia kaikista vastanneista järjestöistä ilmoitti valtion avustuksen tai yleisavustuksen yhdeksi kolmesta tärkeimmästä rahoituslähteistään. Alueellisesti ja paikallisesti toimivien järjestöjen kohdalla 33 prosenttia ilmoitti valtion yleisavustuksen ensisijaiseksi rahoituslähteekseen ja 24 prosenttia muun avustuksen, joihin kuuluvat kuntien avustukset.
Nuorisoalalla toimivien järjestöjen taloudellinen tilanne on keskimäärin melko hyvä tai kohtalainen. Noin puolet vastanneista järjestöistä ilmoitti nuorisotyön rahoituksen vähentyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Suuri osa niistä järjestöistä, joiden rahoitus on vähentynyt viimeisten kahden vuoden aikana, ilmoitti taloudellisen tilanteensa olevan kohtalainen tai melko huono.
Noin puolet niistä vastaajista, joiden saama rahoitus on vähentynyt, tekee aiempaa vähemmän nuorisotyötä. Rahoituksen väheneminen näkyy siis toiminnan supistumisessa. Yhteys rahoituksen ja toiminnan välillä ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Miltei kolmannella niistä järjestöistä, jotka tekevät aiempaa enemmän nuorisotyötä, on käytössään aiempaa vähemmän rahaa sen toteuttamiseen.
“Koronavuosi on vaikuttanut hankkeiden peruuntumiseen, toiminnan supistumiseen ja tätä kautta myös rahoituksen vähenemiseen. Rahoituksen väheneminen ei kuitenkaan johdu vain poikkeusoloista, vaan jo aiemmin on ollut näkyvillä selkeitä laskutrendejä. Rahoituksen vähentyminen vaikuttaa tehdyn nuorisotyön määrään ja vaikeuttaa yhteistyöprojekteihin mukaan hyppäämistä kesken toimintavuoden, joten resurssien riittävyydestä tulisi todella pitää huolta”, pohtii julkaisun kirjoittaja, Allianssin tietoasiantuntija Essi Holopainen.
Yhteistyö kirittää kehittämään omaa toimintaa
Monissa järjestöissä yhteistyön määrä muiden toimijoiden kanssa on kasvanut, vaikka henkilöstömäärät ovat pysyneet ennallaan. Kolmasosa kyselyn vastaajista ilmoitti tekevänsä aiempaa enemmän yhteistyötä muiden tahojen kanssa.
Nuorisoalalla toimivien järjestöjen pääasiallisia yhteistyökumppaneita ovat oman kunnan sisäiset toimijat ja muut järjestöt. Valtakunnalliset järjestöt tekevät aineiston perusteella tyypillisimmin yhteistyötä muiden nuorisoalan järjestöjen, koulujen ja oppilaitosten sekä muiden järjestöjen kanssa. Paikallisjärjestöjen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat aineiston perusteella koulut ja oppilaitokset, kunnat ja viranomaiset sekä nuorisoalan järjestöt. Alueellisten järjestöjen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat koulut ja oppilaitokset, kunnat ja viranomaiset, nuorisoalan järjestöt sekä muut järjestöt.
Kiinnostava kyselyssä esiin noussut huomio on se, että lisääntynyt yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on yhteydessä siihen, että vastaajat näkevät kasvanutta tarvetta oman osaamisen päivittämiselle.
“Näyttää siltä, että muiden järjestöjen tai yhteistyökumppanien ammattitaito saa havaitsemaan mahdollisia kehityskohteita omassa toiminnassa ja innostaa toimijoita päivittämään omaa osaamistaan”, kertoo tietoasiantuntija Essi Holopainen.
Laajempien yhteiskunnallisten muutosten koetaan vaikuttavan nuorisotyön tekemiseen aiempaa enemmän
Kulunut vuosi on ollut korontilanteen takia todella poikkeuksellinen ja tämä näkyy myös järjestötoimijoiden antamissa vastauksissa. Vaikka tämän vuoden kyselyssä ei erikseen kysytty koronan aiheuttamista muutoksista nuorisotyössä, kertovat etenkin vastaajien arviot viime vuoden aikana tapahtuneista muutoksista pandemian keskellä. Miltei 60% vastaajista arvioi, että laajemmat yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet viimeisen vuoden aikana nuorisotyön tekemiseen aiempaa enemmän.
Kyselyssä haluttiin selvittää tarkemmin, miten vastaajat kokevat nuorten elämään ja nuorisotyön tekemiseen vaikuttavien ilmiöiden muuttuneen viimeisen vuoden aikana. Vuoden aikana voimistuneita ilmiöitä olivat etenkin nuorten yksinäisyyden ja eriarvoisuuden kasvu, sekä huoli nuorten omasta tulevaisuudesta. 75% vastaajista arvioi nuorten yksinäisyyden lisääntyneen, 55% nuorten eriarvoisuuden lisääntyneen ja 74% huolen nuorten omasta tulevaisuudestaan lisääntyneen kuluneen vuoden aikana. Lisäksi vastaajat näkivät, että nuorten huoli maailman tulevaisuudesta sekä ympäristökysymyksistä on kasvanut merkittävästi.
Koronavuosi on toisaalta vaikuttanut merkittävästi myös nuorten harrastamiseen, osallistumisaktiivisuuteen ja järjestöihin kiinnittymiseen. 51% vastaajista arvioi nuorten kiinnittymisen järjestöjen toimintaan vähentyneen ja 48% nuorten osallistumisen ohjattuun harrastustoimintaan vähentyneen viimeisen vuoden aikana. Vaikka muutokset eivät selity ainoastaan poikkeusoloilla tai kasvokkaisen toiminnan vähentymisellä, on koronavuosi hankaloittanut monien järjestöjen mahdollisuuksia tavoittaa uusia nuoria sekä sitouttaa heitä toimintaan.
“On huolestuttavaa ajatella että nuorisojärjestöjen saama rahoitus on vähentynyt, vaikka toimijat tunnistavat monien laajojen yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikuttavan omaan toimintaansa huomattavasti aiempaa enemmän. Alalla on vastausten perusteella kiinnostusta ja halua päivittää omaa osaamista muuttuvissa olosuhteissa, mutta riittävätkö tulevaisuuden resurssit nuorten hyvinvointiin tähtäävän toiminnan ylläpitämiseen?” Holopainen pohtii.
Oman työn vaikuttavuus kiinnostaa nuorisoalan järjestöjä
Suuri osa nuorisoalalla toimivista järjestöistä kerää tietoa toimintansa vaikutuksista nuorten elämään. Valtakunnallisesti toimivista järjestöistä 19% ja alueellisesti tai paikallisesti toimivista järjestöistä 20% kertoo keräävänsä kattavasti tietoa, joka todentaa nuorisotyön tuloksia ja vaikutuksia nuorten elämään. Lisäksi 63% valtakunnallisista ja 44% alueellisista tai paikallisista järjestöistä kertoo keräävänsä tietoa osittain. Alueelliset ja paikalliset järjestöt ilmoittivat kuitenkin valtakunnallisia järjestöjä useammin, että he keräävät tietoa toimintansa vaikutuksista vain vähän (27%) tai eivät ollenkaan (10%).
Järjestöt suhtautuvat kyselyn perusteella myönteisesti vaikuttavuustiedon keräämiseen yhtenäisen työkalun avulla. Vajaa kolmannes vastanneista järjestöistä olisi kyselytulosten perusteella kiinnostunut kokeilemaan yhtenäistä vaikuttamistiedon keräämisen työkalua. Lisäksi yli 50% vastaajista arvioi, että heitä mahdollisesti kiinnostaisi työkalun kokeileminen.
“Tämä tieto innostaa meitä kehittämään nuorisoalan vaikuttavuuden mittaamisen työkaluja. Tulevien vuosien rahoitushaasteissa on tärkeää, että nuorisoalan toimijat osaavat näyttää toteen tekemänsä työn tärkeyden”, kommentoi Allianssin palvelujohtaja Jonna Laitinen.
Tutustu julkaisuun: Nuorisoalan järjestöt NYT! 2021 (PDF)
Nuorisoalan järjestöt NYT! -kyselytutkimus toteutettiin 3.5–25.6.2021 Kyselytutkimuksen kokonaisotokseen kuului 650 nuorisoalan järjestöä, jotka tekevät nuorisotyötä valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. Suurin osa otoksen valtakunnallisista järjestöistä on Allianssin jäsenjärjestöjä ja osa kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n jäsenjärjestöjä. Alueellisesti tai paikallisesti toimivista järjestöistä valtaosa oli Aluehallintoviraston toiminta-avustusta hakeneita järjestöjä. Kyselyyn vastasi yhteensä 186 vastaajaa ja sen kokonaisvastausprosentti oli 28,6%.
Aineisto on vastaajamäärältään laajin tähänastinen kyselyaineisto nuorisoalan järjestöjen toiminnasta. Aiemmin järjestöjen tekemästä nuorisotyöstä on kerätty tietoa vuonna 2019, jolloin Allianssin toteuttamaan kyselyyn vastasi 46 valtakunnallista nuorisoalan järjestöä.
Kyselyn toteuttivat yhteistyössä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry ja nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri. Aineistoa on lisäksi ollut tuottamassa Aluehallintovirasto. Kyselyä on lisäksi kehitetty yhteistyössä kentän toimijoiden, Valtion nuorisoneuvoston, Nuorisotutkimusverkoston ja osaamiskeskus Kanuunan kanssa.
