Allianssin EU-vaikuttamisen suunnitelma on hyväksytty

Tämä on Allianssin EU-vaikuttamisen suunnitelma kaudelle 2019-2024. Suunnitelma on hyväksytty Allianssin hallituksen kokouksessa 22.10.2020. Sitä toteuttaa erityisesti Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija, muut vaikuttamisen asiantuntijat sekä kansainvälisen nuorisopolitiikan luottamushenkilöinä toimivat henkilöt. Tavoitteena on, että EU-vaikuttaminen ja kansainvälisyys läpileikkaa kaikkea Allianssissa tehtävää vaikuttamis- ja muuta toimintaa.

Johdanto

Yhä suurempi osa suomalaistenkin nuorten arkeen ja tulevaisuuteen vaikuttavista päätöksistä tehdään Euroopan tasolla. Nuorisoalan on tärkeä tehdä laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä vaikuttamistyötä nuorille tärkeissä asioissa. Tässä paperissa käydään läpi Allianssin EU-vaikuttamisen lähtökohtia, keskeisiä vaikuttamiskohteita, vuosikelloa, yhteistyötahoja ja vaikuttamisen kohteita sekä vaikuttamisen arviointia ja seurantaa. Paperi on Allianssin ensimmäinen virallinen EU-vaikuttamisen suunnitelma ja sen kaudeksi on valittu juuri alkanut komission ja parlamentin viisivuotiskausi. Vaikuttamissuunnitelma nojaa Allianssin tavoiteohjelmaan ja muutokset tavoiteohjelmassa vaikuttavat myös tähän paperiin päivityskierroksissa.

Allianssin EU-vaikuttamisen lähtökohdat

EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa nuorisoasioihin vaan ne kuuluvat jäsenmaiden omaan päätöksentekovaltaan. EU:lla on kuitenkin lukuisia nuoriso-ohjelmia sekä tapoja tukea jäsenmaiden toimintaa nuorisoalalla. Näistä esimerkkeinä ovat Erasmus+-ohjelma, Euroopan solidaarisuusjoukot ja DiscoverEU-hanke. Näiden rahoitukseen vaikuttaminen on keskeistä koko nuorisoalan rahoituksen näkökulmasta.

Euroopan unioni on viime vuosina vahvistanut nuorisopolitiikkaansa myös rahoitusohjelmien ulkopuolelle. Se on esimerkiksi hyväksynyt Euroopan nuorisostrategian, jonka tämänhetkinen kausi on käynnissä vuodet 2019-2027. Siinä korostetaan muun muassa nuorten tukemista demokratiaan ja kansalaistoimintaan osallistumisessa, nuorten yhteen tuomista, vapaaehtoistoiminnan tukemista, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, solidaarisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä laadukkaan ja innovatiivisen nuorisotyön ja sen tunnustamisen kautta.

Euroopan unionin päätöksentekoa tulee katsoa nuorisoalalla myös varsin kapeaa nuorisosektoria laajemmalti. Nuoret ovat Euroopan unionin kansalaisia siinä missä muutkin ihmisryhmät ja siksi kaikki talouteen, lainsäädäntöön ja muihin ohjelmiinkin tehtävät muutokset vaikuttavat nuorten elämään. Erityisen tärkeiksi nuoriin vaikuttaviksi päätöksenteon alueiksi on katsottu koulutus, ympäristö, työllisyys, hyvinvointi, yhdenvertaisuus, turvallisuus ja osallisuus.

Keskeiset vaikuttamiskohteet

Tähän lukuun on avattu tarkemmin edellä mainittuja nuorisoalalle keskeisiä vaikuttamiskohteita.

1. Rahoitus

Nuorisoalan rahoituksen tulevaisuus on epävarma ja perinteisten suomalaisten rahoituslähteiden, kuten rahapelituottojen, väheneminen uhkaa monia nuorisoalan toimijoita. Alan tulee valmistautua rahoituksen muutoksiin ja etsiä myös uusia, vielä hyödyntämättömiä rahoituskanavia. Yksi sellainen on kansainvälinen rahoitus ja esimerkiksi EU:n nuoriso-ohjelmat. Allianssin on yhdessä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa tärkeä vaikuttaa Eramus+ -ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja muiden vastaavien tulonlähteiden kasvamiseen ja uusien hankkeiden perustamiseen. Määrällisen kasvun ohella on tärkeä myös kiinnittää huomiota laatuun ja siihen, että kasvanut kansainvälinen rahoitus tulee järkevällä tavalla hyödynnettäväksi ja että ala Suomessa osaa hakea rahoitusta näiden kanavien kautta.

2. Nuorten ja nuorisoalan nostaminen päätöksenteon keskiöön

Nuoret näkyvät juhlapuheissa, mutta jäävät helposti jalkoihin, kun päätöksentekijät joutuvat tiukkaan paikkaan. Alan arvostamisen ja merkityksen kasvattaminen on siksi erityisen tärkeää. Euroopan tulevaisuus voi olla hyvinvoiva ainoastaan, jos sen nuoret voivat hyvin nyt. Nuorisoalan tarpeista, vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista tulee viestiä aktiivisesti päättäjille ja näyttää, että nuorten hyvinvoinnin kannattaa olla korkealla prioriteeteissa ja nuorisoala päätöksenteon keskiössä. Yksi mahdollinen tulevaisuuskenaario voisi olla kokonaisen komissaarinsalkun pyhittäminen nuorisoasioille tai korkean tason nuorisoedustajan nimittäminen EU:n nuorisostrategian mukaisesti.

3. Koulutus- ja osaamispolitiikka

Nuoren elämänvaiheessa koulutuksella on valtava merkitys. Moni nuori on koululainen tai opiskelija ja nuoruudessa hankittu osaaminen vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Samalla myös työelämä muuttuu ja osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Kerran hankittu osaaminen ei riitä vaan yhä enemmän tulee panostaa jatkuvaan oppimiseen. Nuorisoalan kannalta tärkeää on myös nonformaali oppiminen ja esimerkiksi järjestöissä hankitun kokemuksen tunnustaminen työelämässä ja oppilaitoksissa. Lisäksi koulutuksen kansainvälisyys, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä tutkimusyhteistyö ovat avainasemassa siinä, että Eurooppa pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa osaajista.

4. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

Nuoret ovat profiloituneet vahvasti ilmastoasioissa. Nuorten ilmastoliike on näkyvästi tuonut esille nuoren sukupolven ilmastoahdistuksen ja vaatimukset tieteeseen nojaavasta ilmastopolitiikasta. Eurooppa voi toimia muulle maailmalle esimerkkinä ja edelläkävijänä ensimmäisenä hiilineutraalina maanosana, jos green deal toteutetaan onnistuneesti. Nuoret toimivat myös ilmastopolitiikan kirittäjinä ja nuorisoalan on tärkeää tukea nuoria tässä vaikuttamistyössä sekä viedä viestiä eteenpäin myös kabineteissa. Ilmastonmuutoksen ohella yhä tärkeämpi teema on myös luonnon monimuotoisuus ja ympäristön kantokyky.

5. Työllisyys- ja toimeentulo

Yksi nuorten hyvinvointiin keskeisesti vaikuttava tekijä on toimeentulo. Nuorisotyöttömyys on Euroopassa korkeammalla tasolla kuin yleinen työttömyys ja se vaikuttaa nuorten tulevaisuuden näköaloihin. Erityisen tärkeää on auttaa nuoret alkuun työurallaan ja yksi hyvä keino tähän on nuorisotakuu. Suomesta lähtöisin oleva malli on otettu käyttöön myös Euroopan tasolla ja se takaa nuorille työtä, harjoittelupaikan, jatkokoulutuspaikan tai oppisopimuspaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai perusopintojen päättyessä. Mallissa on vielä paljon parannettavaa ja yleisesti sen jatkuvuudesta on huolehdittava. Nuorisoala tahtoo myös kieltää palkattomat harjoittelut. Lisäksi nuorten yrittäjyyttä tulee tukea ja nuoria tulee kannustaa yrittäjyyden polulle, jotta uusia työpaikkoja syntyy. Euroopan solidaarisuusjoukojen osalta tärkeää olisi luoda virallinen vapaaehtoisen status, joka esimerkiksi Italiassa ja Saksassa on käytössä ja joka selkeyttää muun muassa verotus- ja sosiaaliturvakysymyksiä.

6. Terveys ja hyvinvointi

Terveyspolitiikka on melko uusi alue Euroopan unionin toiminnassa ja se olikin pitkään vain jäsenvaltioiden käsissä. Nykyään terveyteemme vaikuttavia konkreettisia sopimuksia ovat esimerkiksi tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat; tietyt lisäaineet ovat pannassa sisämarkkinoilla myytävissä tuotteissa. Tulevaisuudessa voidaan ajatella, että yhä suuremmassa roolissa ovat erilaiseen tiedonkeruuseen ja data-analytiikkaan pohjautuvat toimet, joilla EU voi parantaa kansalaistensa terveyttä. Nuorten suurin yksittäinen terveysongelma ovat mielenterveysongelmat. EU:n terveysstrategian tulisi painottaa yhä enemmän ennaltaehkäisyä ja myös mielenterveyteen liittyviä normeja tulisi kehittää lisää. Terapiatakuun soveltamista ja käyttöönottoa tulee esimerkiksi harkita koko unionin alueella.

7. Yhdenvertaisuus

EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään kaikenlainen ihmisen ominaisuuksiin tai taustaan perustuva syrjintä. Ihmisoikeuksien hyvä lähtökohta onkin se, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Silti erilaisissa tutkimuksissa nousee esille se, että syrjintää edelleen on kaikkialla EU:ssa. Etenkin negatiivinen asenneilmasto voi estää tasa-arvon toteutumisen. Allianssin arvojen yksi kulmakivi on yhdenvertaisuus ja siksi haluamme edistää sitä myös Euroopan tasolla käytännössä. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös nuorten oikeudet, joiden edistämisessä meillä on pitkät perinteet. Kyse ei ole mistään erillisistä oikeuksista nuorille, vaan sen huolehtimisesta, että perusoikeudet toteutuvat myös nuorten kohdalla.

8. Turvallisuus

Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja Euroopan unionin merkittävimpänä onnistumisena voidaan pitää rauhan ylläpitämistä alueellaan. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa: turvallisuutemme rajojemme sisällä riippuu rauhasta niiden ulkopuolella.  EU:n globaalistrategian painopisteitä ovat ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen ja EU:n ja sen kansalaisten suojelu. Allianssi on ollut erityisen aktiivinen YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman aikaansaamisen ja toimeenpanemisen kanssa. Sen keskeinen ajatus on, että kestävää rauhaa ei voi olla ilman nuorten mukanaoloa. Nuoret, rauha ja turvallisuus -tematiikka olisi levitettävissä myös Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin yhä vahvemmin. Tuodaan vahvemmin myös positiivisen rauhan näkökulmaa esille, eli miten jäsenmaat voivat itse sisäisesti ylläpitää rauhan kulttuuria ja rauhanomaista yhteiskuntaa.

9. Osallisuus ja demokratia

Yksi keskeinen vaikuttamisen ala Allianssille on nuorten osallisuuden parantaminen. Nuoret kokevat EU:n tärkeäksi ja suhtautuvat siihen positiivisesti, mutta vaikutusmahdollisuudet koetaan hankaliksi ja kaukaisiksi. Euroopan unioni kuulee nuoria EU:n nuorisodialogin kautta, mutta suoria vaikutusmahdollisuuksia nuorilla on vain vähän. Uusien osallisuuden muotojen kehittäminen, äänestysaktiivisuuden nostaminen Europarlamenttivaaleissa ja yleisen demokratiakehityksen tukeminen ovat Allianssille tärkeitä tavoitteita. Meille on tärkeää tukea myös etenkin heikommassa asemassa olevien nuorten äänen kuulumista. Lisäksi tärkeää on, että osallisuuden tulokset ovat näkyvissä ja nuoret kokevat, että osallistumisella on oikeasti vaikutusta. Kannatamme myös yhteisjohtajuuden periaatetta (nuoret ja ministerit) eri EU-toimielimissä.

Erityiset prioriteetit kaudella 2019-2024

1. EU:n pitkän aikavälin budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä on tarkoitus sopia vuoden 2020 loppuun mennessä. Uusi rahoituskausi kestää seitsemän vuotta kattaen vuodet 2021-2027. Raha on valtaa ja nuorisoalalle tärkeää on muuttaa budjetin painopisteitä kohdentumaan yhä enemmän nuorille tärkeisiin kohteisiin. Yksi kärkitavoitteista rahoitukseen liittyen on triplata Erasmus+ -ohjelman rahoitus, jotta aidosti voidaan lisätä inklusiivisuutta ja uusien ryhmien mukaan pääsyä. Ylipäänsä budjetin painopisteen siirtäminen yhä enemmän kohti osaamista ja koulutusta palvelee unionin tulevaisuusagendaa sekä Suomen hyötymistä rahoitusohjelmista. Myös muihin edellisessä kappaleessa esille nostettuihin teemoihin panostaminen pitkän aikavälin budjetissa on tärkeää. Uudesta elvytyspaketista tulee myös kohdentaa riittävästi resursseja nuorten hyvinvointiin ja koronan tuomista ongelmista toipumiseen.

 

2. Eurooppalaista nuorisotakuu -ohjelmaa tulee jatkaa ja huolehtia nuorille korvamerkityn osan Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESF+) olevan tulevalla rahoituskaudella riittävällä tasolla. Eurooppalaista nuorisotakuuta tulee parantaa muun muassa ikärajojen osalta, jotta myös 26-29 -vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat ohjelman piiriin. 

 

3. Nuorten viestiä kuunnellaan ilmastopolitiikkaan liittyen. Päätöksenteossa tähdätään 1,5 asteen politiikkaan ja noudatetaan YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Green dealin lopputuloksena on kunnianhimoinen ilmastolaki, joka sitouttaa jäsenmaat tekemään Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan viimeistään vuoteen 2050 mennessä, mieluiten jo selvästi aiemmin.

 

4. Tietoutta nuorten mielenterveyden ongelmista ja vaikutuksista lisätään, jotta aihe nousee yhä enemmän myös Euroopan tason päätöksenteon pöydille. Esimerkiksi terapiatakuun tavoitteita lobataan levitettäväksi suosituksena kaikille jäsenmaille. 

 

5. YK:n päätöslauselma 2250 eli Nuoret, rauha ja turvallisuus -tematiikkaa lisätään Euroopan tasolla. EU voisi tehdä oman 2250-toimeenpano-ohjelman ja suositella samaa kaikille jäsenmailleen. EU:n kehitysyhteistyössä tulisi painottaa etenkin projekteja, jotka lisäävät nuorten toimijuutta rauhankysymyksissä.

 

6. Kehitetään ja ehdotetaan uusia demokratiainnovaatioita ja nuorten osallisuuden muotoja EU-tasolla. Esimerkiksi EU-nuorisoaloite, EU-nuorisodelegaatit ja EU-politiikan pyöreä pöytä nuorten edustuksella ovat ajatuksia, jotka ovat olleet esillä.

Toimintamuodot

Allianssin EU-vaikuttamisen toimintamuotoja ovat perinteiset päättäjätapaamiset niin Suomessa kuin Brysselissä. Lisäksi järjestämme aiheeseen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia, kuten Nuorten EU-huippukokous ja nuorten meppibriiffit. Lähetämme nuorisoedustajia erilaisiin EU-kokouksiin ja vaikutamme eurooppalaisen kattojärjestömme YFJ:n kautta sekä viestimme näistä kokouksista Suomessa. Kirjoitamme ja puhumme nuorten kannalta tärkeistä teemoista kotimaassa ja vaikutamme nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi eurovaaleissa. Järjestämme alalle koulutusta EU-vaikuttamisesta ja EU:n rahoituskanavien hyödyntämisestä sekä tarjoamme kansainvälisiä palveluja. Lisäksi EU-teemat näkyvät Allianssin yleisessä vaikuttamistyössä, kuten edunvalvonnan viikkokatsauksissa ja suurtapahtumissa.

Verkostot ja ryhmät, joiden kanssa vaikutetaan

• NBC

Pohjoismaisessa yhteistyössä tärkein verkostomme on Nordic-Baltic Co-operation eli NBC. Se koostuu Pohjoismaiden ja Baltian sisarjärjestöistämme. Yhdessä vaikutamme etenkin YFJ:n sisällä omana blokkinamme, mutta teemme myös muita yhteistyöprojekteja ja vaihdamme tietoa ja ajatuksia.

• YFJ

Kansainvälisessä nuorisopolitiikassa tärkein vaikutuskanavamme on Euroopan Nuorisofoorumi (YFJ), jonka hallintoon, työryhmiin sekä erilaisiin tapahtumiin on tavoittenamme saada mahdollisimman paljon suomalaisia. Vaikutamme myös aktiivisesti YFJ:n ohjelmatyöhön ja muuhun sen vaikuttamissisältöön.

• Nuorisodelegaatit

Valitsemme, koulutamme ja lähetämme nuorisodelegaatit YK:n ja sen alaisten järjestöjen huippukokouksiin. Lähetämme nuoria luottamushenkilöidemme joukosta myös esimerkiksi EU:n nuorisoalan pj-konferensseihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Lapsi- ja nuorisoyhteistyön komiteassa (NORDBUK) olemme mukana NORDBUK-edustajamme kautta. Nuorten ilmastodelegaattien vastuulla on etenkin ilmastokysymyksissä edustaminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tahtona olisi saada lanseerattua myös uusi EU-nuorisodelegaatin virka.

• Allianssin kv-ryhmä

Allianssin kv-ryhmä koostuu jäsenjärjestöjemme kv-asioissa kunnostautuneisiin nuoriin. KV-ryhmä seuraa kansainvälistä nuorisopolitiikkaa, osallistuu Allianssin vaikuttamistyöhön erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien kautta sekä konkreettisesti edustaa Allianssia erilaisissa tilaisuuksissa. Kv-ryhmällä on aina jokaiselle kaudelle erikseen valitut painopisteet.

• Nuorisoalan kansainvälisen vaikuttamisen verkosto

Allianssin jäsenjärjestöjen kv-vaikuttamista tekevästä henkilökunnasta ja täyspäiväisistä luottamushenkilöistä koottu verkosto, joka toimii Facebook-ryhmänä. Verkostossa jaetaan tietoa, osallistetaan jäseniä sekä järjestetään mielenkiintoisia vierailuja. Tavoitteena on tiivistää rivejä ja saada koko jäsenistön ääni kuuluviin nuorisoalan kv-vaikuttamista tehdessä.

Arviointi ja seuranta

Tätä EU-vaikuttamisen suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan EU-vaalikausittain kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntijan toimesta, joka toimittaa arviointiraportin hallitukselle ja kv-ryhmälle hyvissä ajoin ennen seuraavan suunnitelman päivittämistä. Uusi suunnitelma valmistellaan aina hyvissä ajoin ennen seuraavia europarlamenttivaaleja, jotta tavoitteita voidaan tehdä tutuksi ehdokkaille jo ennen heidän valintaansa parlamenttiin (tai komissioon). Seuraava suunnitelma tehdään siis tämän suunnitelman arvioinnin pohjalta valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä ja sitä käytetään eurovaaleissa 2024 ja niitä seuraavalla europarlamenttikaudella 2024-2029. Tarkemmat vuosikohtaiset mittarit on kirjattu Allianssin toimintasuunnitelman tulosseurantakortteihin.

Lue koko paperi: