Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Vaikuttamisrauha-hanke ja Ylen Hyvin sanottu toteuttivat toukokuussa kyselyn, jolla kartoitettiin vaikuttamistehtävien parissa toimivien nuorten kokemuksia häirinnästä. Kyselyyn vastasi 100 12–29-vuotiasta nuorta.
Vastaajat olivat puoluepoliittisesti aktiivisia ja erilaisissa luottamustehtävissä toimivia nuoria, aktivisteja, sosiaalisen median sisällöntuottajia, toimittajia sekä nuoria, jotka tekevät vaikuttamistyötä vapaaehtois- tai palkkatyössään. Vain 8 % vastaajista ilmoitti, etteivät he olleet kokeneet häirintää. Monien vastaajien kokemukset olivat tuoreita: 35 % kertoi kokeneensa häirintää viimeisen kuukauden sisällä.
Peräti 64 % vastanneista vaikuttajanuorista kertoivat kokeneensa häirintää kasvotusten. Verkkopalveluista eniten häirintää koettiin Facebookissa (37 %).
Vaikuttajanuorten kokema häirintä on monimuotoista
Eniten kyselyyn vastanneet vaikuttajanuoret ovat kokeneet haukkumista ja loukkaamista (75 %) sekä vähättelyä ja mitätöintiä (70 %). Joka kolmas vastanneista oli joutunut perättömien väitteiden levittämisen kohteeksi ja joka neljäs vastanneista oli saanut osakseen henkeen tai terveyteen kohdistuneita uhkauksia. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää oli kokenut 41 %.
”Vartaloani ja ulkonäköäni on kommentoitu usein seksuaaliseen sävyyn vaali- ja vapaaehtoistyössä. On myös levitetty perättömiä juoruja yksityiselämään ja poliittiseen toimintaan liittyen.” –Nainen, 18–20 vuotta
“Olen joutunut todistamaan tilanteita, joissa aktivistiystäviäni esimerkiksi pilkataan, heitä puhutellaan epäkunnioittavasti tai heihin jopa kosketaan.” –Nainen, 18–20 vuotta
Häirinnällä on monia vakavia vaikutuksia
Eniten vaikuttajanuoret kertoivat, että häirintä on johtanut väsymykseen ja uupumukseen (55 %), vetäytyneisyyteen ja sulkeutuneisuuteen (45 %) sekä ahdistuneisuuteen (44 %). Valtaosalla (62 %) häirintä tai sen pelko on johtanut myös siihen, että on jättänyt esimerkiksi mielipiteensä ilmaisematta. Vain 18 % vaikuttajanuorista ilmoitti, että häirintä tai sen pelko eivät ole vaikuttaneet heidän päätöksiinsä millään tavalla.
”Turvalliset kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet ovat toimivan demokratian perusedellytys. Se, että näin moni vaikuttamistyön parissa toimiva nuori on kokenut häirintää, on pysäyttävä viesti yhteiskuntamme tilasta. Sellainen ajatus ei voi vakiintua, että vaikuttamistyö olisi vain heitä varten, jotka ovat valmiita kestämään loukkauksia, maalittamista, uhkailua tai muuta häirinnän monista muodoista”, sanoo viestinnän asiantuntija Ada Kairavuori Allianssista.
Kyselyyn vastanneet vaikuttajanuoret nostivat tärkeimmiksi tuen muodoiksi vertaistuen (56 %) ja keskustelun luotettavan läheisen tai ystävän kanssa (50 %). Nuorten pohtimissa ratkaisuehdotuksissa esiin nousivat erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen rooli somekäyttäytymisen opettamisessa sekä se, että tukea ja neuvontaa häirintää kokeneille olisi saatavilla matalalla kynnyksellä.
Vaikuttamisrauha-hanke on määritellyt myös konkreettisia politiikkatoimia vaikuttamis- ja keskustelukulttuurin parantamiseksi sekä yhteiskunnallisen muutoksen synnyttämiseksi. Politiikkatoimet on jaettu kolmeen kategoriaan: kansainväliset toimet, kansalliset toimet ja pidemmän aikavälin toimet. Politiikkatoimiin voit tutustua hankkeen sivulla.
Kattavammin kyselyn tuloksiin voit tutustua täällä.
Lisätietoja
Ada Kairavuori, viestinnän asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
044 738 0354
ada.kairavuori@nuorisoala.fi
Iida Laurila, osallisuuden asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ry
iida.laurila@nuorisoala.fi
