Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry 13.4.2012
Valtiovarainministeriölle
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää valtiovarainministeriötä lausuntopyynnöstä. Allianssi lausuu seuraavaa valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä:
Yleistä
Suomessa nuoria ovat kaikki alle 29 -vuotiaat lapset ja nuoret. Suomen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 5 401 267 henkilöä, joista alle 29-vuotiaita oli 1 895 067 (35,1% väestöstä).
Allianssi pitää tärkeänä, että selvityksessä peruspalvelut tunnustetaan perus- ja ihmisoikeuksiksi. Selvityksessä todetaan, että kuntalaisen näkökulmasta elinvoimaisen kuntarakenteen tulisi vastata kuntalaisen tarpeeseen vaikuttaa ja osallistua elinpiiriään koskevaan päätöksiin. Kuntauudistusprosessissa tulisikin arvioida sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen lisäksi kuntalaisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista kartoittamalla kuntauudistuksen vaikutuksia lähivaikuttamiseen eri ihmisryhmien (eri-ikäiset, toimintakyvyltään erilaiset ihmiset, etniseltä taustaltaan ja äidinkieleltään erilaiset ihmiset jne.) näkökulmasta.
Selvityksessä mainitaan myös, että kuntalaisten asiointi- ja työssäkäynti kuvaavat kuntalaisen arkea ja tarvetta vaikuttaa. Allianssi haluaa korostaa, että nuorten arki ja vaikuttamisen tarpeet kunnassa liittyvät ennen kaikkea kouluihin ja oppilaitoksiin sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Nuorten hyvinvointia kartoittavissa tutkimuksissa hyvinvoinnin tärkeimmiksi edellytyksiksi nuoret nimeävät hyvät vertaissuhteet ja mielekkään vapaa-ajan. Selvityksessä on tunnustettu korjaavien palveluiden kasvu ja nuorten polarisaatiokehitys. Kuntauudistuksessa on nyt tärkeä tunnistaa nuorten itsensä nimeämät hyvinvoinnin edellytykset ja se, että ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa nuorten syrjäytymiskehitykseen.
Allianssi pitää huolestuttavana sitä, ettei yhdessäkään uusien kuntien määrittämisselvityksissä ole mainittu, miten nuorisotoimen palvelut tullaan järjestämään uudessa ehdotetussa kunnassa. Nuorisotoimen palvelut ovat osa sivistyspalveluita ja nuorten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta elintärkeitä. Puhe nuorten syrjäytymisestä tulee ulottaa myös nuorten vapaa-ajalle ja konkretisoida ehdotuksiksi kuntauudistuksessa. Nuorisotoimen palveluiden järjestäminen tulee ehdottomasti sisällyttää kuntakohtaisiin palvelurakenneselvityksiin.
Sivistyspalvelut/Opetustoimi
On tärkeää, että esityksen mukaisesti esi- ja perusopetus turvataan jatkossakin lähipalveluna. Lisäksi Allianssi haluaa muistuttaa, ettei oppilasryhmien kokoa tule kasvattaa kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Uusissa kuntarakenteissa opettajan koulutuksen ja kunnan yhteistyötä tulee tiivistää. Isoissa kuntarakenteissa opettajankoulutuslaitosten hyöty saadaan ulottumaan entistä laajemmille alueille, kuin mitä tällä hetkellä.
Keskittämisessä ja yksikkökoon kasvattamisessa on tietyt, yleensä kurssitarjontaan ja kustannustehokkuuteen liittyvät etunsa. Keskittämisen kääntöpuolena on esim. ammatillisen- ja lukiokoulutuksen saavutettavuuden heikkeneminen. Harvan oppilaitosverkoston alueella tehdyt keskittämiset voivat oleellisesti kasvattaa koulumatkoja, ja siten heikentää koulutukseen hakeutumisen mahdollisuuksia.
Lukioverkon sopeuttamisessa on pyrittävä siihen, että nuori voi käydä lukiota siten, ettei hän joudu muuttamaan pois vanhempiensa luota. Itsenäiseen asumiseen liittyy paitsi lukiolaisten nuoresta iästä myös opintososiaalisten etuuksien puutteista nousevia haasteita. Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen alhainen taso ja vanhempien tuloihin sidottu tarveharkinta itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten lukiolaisten osalta sekä tuetun asuntolatyyppisen asumisen vähäisyys eivät tällä hetkellä mahdollista itsenäisen asumisen edellyttämää toimeentuloa vieraalla paikkakunnalla.
Nuorisotoimi
Kuntauudistus on merkittävä rakenteellinen uudistus nuorisotyön kannalta. Kuntauudistus tulee nähdä mahdollisuutena parantaa nuorisotyön laatua ja kattavuutta Suomessa. Kuntien yhdistymisen seurauksena nuorisotyöstä vastaavat yksiköt kasvavat. Tämä luo useita mahdollisuuksia, kuten laadukkaampaa palvelua, koska isompi työyhteisö tarjoaa paremman tuen ja laajemman ammatillisen osaamisen. Henkilöstön kouluttautuminen ja oman toiminnan kehittäminen tulee paremmin mahdolliseksi. Koulutuksiin liittyviä sijaisuuksia voidaan järjestellä oman, suuremman organisaation sisällä. Rakenteellisten uudistusten onnistuessa nuorilla on mahdollisuus saada monipuolisempaa palvelua, koska nuorisotyön tilat (yksiköt) ja henkilöt voivat erikoistua helpommin.
Nuorisotyö kuuluu kunnan tehtäviin. Nuorisopalvelujen osalta on tarkemmin määriteltävä, mitä palveluita kunnan kuuluu nuorille tarjota. Tällä hetkellä palveluiden tarjonta vaihtelee ja käytännöt eriarvoistuvat entisestään, ellei asiaan saada lakitasolla selkeyttä. Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren inhimillisestä kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. Nuorisotyön perustehtävinä ovat nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Perusnuorisotyötä tekevät kunnalliset nuorisotyöntekijät, joiden kanssa nuoret ovat tekemisissä vapaa-ajallaan. Nuorisotyössä kontaktit ovat usein epämuodollisia ja ne syntyvät nuoren omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Viime aikoina ennaltaehkäisevä nuorisotyö ja korjaava sosiaalityö ovat lähentyneet toisiaan mm. etsivän nuorisotyön muodossa. Kuntauudistuksessa on kuitenkin muistettava, että nuorisotyötä ei voi katsoa sosiaalipalveluiden täydentäjänä, koska nuorisotyön luonne on erilainen. Ennaltaehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa kuin korjaava työ. Mikäli ennaltaehkäisevä nuorisotyö onnistuu täysin, korjaavan työn tarve on minimissään, ja tämä taas vähentää taloudellisia kustannuksia.
Nuorten alueellisen tasa-arvon toteutumiseksi Allianssi korostaa, että kaikilla nuorilla tulee olla asuinpaikastaan huolimatta mahdollisuus osallistua kunnan tarjoamiin palveluihin. Kuntien palveluissa on huomioitava riittävät resurssit nuorisopalvelujenkin toteuttamiseksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Myös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset palvelun tarjoajana on turvattava kunnissa.
Palvelujen kehittämisessä paikallistoimijat ovat avainasemassa. Paikallistasolla tulee olla päätäntävalta ja mahdollisuus luoviin ratkaisuihin esim. palvelujen järjestämisessä ja julkisten tilojen hinnoittelussa ja tarjoamisessa.
Muut palvelut
Nuoret ovat liikkuessaan riippuvaisia julkisesta liikenteestä ja kevyen liikenteen väylistä. Nuorten mahdollisuudet saada palveluita, hakeutua harrastuksiin tai hengailla kaverien kanssa jakautuvat eri tavoin sen mukaan, missä nuori asuu. Kuntauudistuksen myötä uudistuvat myös nuorten lähiympäristöt, heidän etäisyytensä palveluista ja harrastuksista sekä muista nuoria kiinnostavista paikoista. Kun kunnista muodostetaan suurempia yksiköitä, niiden tarjoamat palvelut tulevat myös keskittymään. Jos harrastukset ja kaupalliset palvelut keskittyvät enemmän keskustaan, on kauempana asuvilla nuorilla heikommat mahdollisuudet hakeutua palvelujen piiriin.
Kuntauudistus on myös mahdollisuus määritellä kunnan sisällä uudestaan sektoreiden välistä yhteistyötä ja nuorisotyön roolia. Kuntauudistus avaa mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä tukevia monialaisia verkostoja. Verkostojen avulla on mahdollisuus määritellä uudestaan sektoreiden välistä yhteistyötä ja nuorisotyön roolia. Kolmannen sektorin mukanaolo verkostoissa tukee kansalaistoimintaa ja yhteisöllistä vastuunottamista.
Kuntien tekemää nuorisotyötä täydentävät kuntien tukemat nuorisoalan tai nuorten järjestöt tai ryhmät sekä seurakunnallinen nuorisotyö. Tuloksellinen nuorisotyö ei ole mahdollista ilman eri toimijoiden vuorovaikutusta ja tietoisesti rinnakkaista roolia yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntauudistuksessa yhdistetään useiden kuntien erilaisia toimintakulttuureja ja tässä prosessissa ei saa unohtaa järjestöjen ja kansalaistoiminnan resursointia ja hyödyntämistä.
Lähivaikuttaminen ja nuorten kuuleminen
Nuorten kuuleminen itse kuntauudistusprosessissa on Allianssin mielestä ollut onnistunutta ja nuorisolain hengen mukaista. Nuoret edustajat kuntatilaisuuksissa kokivat tulleensa kuulluiksi.
Kuntien peruspalveluita arvioitaessa (2010) nuoret vastasivat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan hyvät nuoriin liittyvissä asioissa. Koko kunnan päätöksentekoon he sen sijaan eivät kokeneet voivansa vaikuttaa. Samansuuntaisia tuloksia on valmistumassa vuoden 2011 kyselystä.
Nuorisotyön tehtävä on varmistaa, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä lähialueen asioihin liittyen. Nuorisolain 8. pykälän mukaisesti nuorten kuuleminen on sisällytettävä myös kuntauudistusprosessiin. Lähivaikuttamisen kehittämiseksi kuntalakiin tulee kirjata pykälä, joka varmistaa nuorten kuulemisen kuntapäätöksenteossa. Lähivaikuttaminen tulee ymmärtää kaikkia kuntalaisia koskevana toimintana, joka koskee myös alaikäisiä lapsia. Kuntauudistuksissa tulee erityisesti turvata virkamiesten riittävä ymmärrys lasten osallisuuteen liittyvistä seikoista. Tärkeää on virkamiestason halukkuus ja mahdollisuus huomioida kaikkia kuntalaisia koskeva lähivaikuttaminen. Lasten ja nuorten lähivaikuttamisen mahdollistaminen tulee sitoa kunnan eri ohjelmiin entistä tehokkaammin, niin että lapsille ja nuorille syntyy mielekkäitä osallistumisen kokemuksia ja näkemystä vaikuttamisen mahdollisuudesta.
Lähivaikuttamista kehitettäessä ei voida turvautua siihen, että kaikki palvelut ja osallistumismahdollisuudet olisivat sähköisiä. Lähivaikuttaminen tulee ymmärtää nimenomaan ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, joka onnistuakseen tarvitsee läsnäoloa ja tunnetta, mikä syntyy vain reaalimaailmassa. Tätä voi ja pitääkin täydentää erilaisilla sähköisillä vaikuttamismahdollisuuksilla. Allianssi kuitenkin korostaa, että sähköiset järjestelmät ovat vain täydentäviä työkaluja.
Lähivaikuttamista on luotava yhdessä järjestöjen, kuntien ja kuntalaisten kesken. On päästävä irti kuntarajoista rajoittavina tekijöinä ja suhtauduttava kaupunginosa- ja kyläyhdistyksiin uudella näkemyksellä, ja vahvistaa näissäkin toimintamuodoissa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnilla on oltava jatkossakin vahva rooli järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisessa.
Esityksiä valmisteltaessa on huomioitava, että nuorten asiat ovat samalla kaikkien asioita, ja jotta kansalaisten osallisuutta vahvistetaan, on myös nuorten oikeudet kunnissa toteuduttava. Valtion ja kuntien esityksissä on panostettava enemmän siihen, että esityksissä tehdään tarkemmat arviot nuorisovaikutuksista ja siitä, toteutuuko esityksissä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Helsingissä, 13.4.2012
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen, pääsihteeri