Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry näkee, että nuorisorikostoimikunnan mietinnössä (oikeusministeriön komiteamietintö 2003:2) pääpaino on siinä, miten nuoria koskeva rikoslainsäädäntö ja lastensuojelua koskevat lait saadaan toimimaan hyvin keskenään. Tässä pohdinnassaan toimikunta on onnistunut kiitettävästi.
Nuorten tekemiin rikoksiin ja rikollisiin tekoihin pitää pyrkiä puuttumaan nopeasti ja vaikuttavasti. Näin teon ja seuraamuksen välinen yhteys korostuu ja se, että yhteiskunta yleisen käsityksen mukaan suhtautuu tekoon vakavasti tulevat nuorelle selväksi.
Toisaalta ehdoton vankilarangaistus ei ole nuorelle hyväksi; ”vankilassa konnien koulussa kasvaa vain konnia”. Nuorisorikostoimikunnan mietinnössä käsitellään hyvin ja kattavasti sitä, miten voidaan kehittää nuorille vapaudessa suoritettavia seuraamuksia, jotka eivät kuitenkaan ole ”vapauttavia” tuomioita.
Nuorisorangaistusta kokeiltaessa kohderyhmänä ovat olleet 15-17-vuotiaat nuoret. Nuorisorangaistuskokeilun tulokset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, ja kokeilua on laajennettu. Toimikunnan mietintöön sisältyy lakimuutos, jossa nuorisorangaistus ulotettaisiin myös 18-20-vuotiaisiin. Allianssin mielestä tätä laajennusta tukevat ainakin nuorten kanssa työskentelevien positiiviset kenttäkokemukset.
Toimikunnan mietinnön lainsäädännöllinen uutuus on toimikunnan esittämässä nuorisorangaistuksessa, jossa rikosoikeudelliseen seuraamukseen yhdistetään hoito. Tämä on positiivinen tavoite: on selvää, että esim. moniongelmaiseen nuoreen narkomaaniin ei voi pelkkä rangaistus purra millään tavalla.
Vakuudeksi,
4.6.2003, Helsingissä
Antti Kaikkonen, puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen, pääsihteeri