Allianssin lausunto perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta

Uutiset 30.8.2010

 

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

LAUSUNTO

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.8.2010

Asia: Lausuntopyyntö perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista (Dnro 20/040/2009)

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää lausuntopyynnöstä koskien perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista, ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa:
Allianssi suhtautuu hyvin myönteisesti siihen, että perusopetus-uudistuksen valmistelussa on huomioitu Nuorisolain 8 §:n mukaisesti perusopetuksen käyttäjien eli nuorten kuulemisvelvoite. On tärkeää, että tavoitteita ja tuntijakoa uudistettaessa nuorten näkemykset koulun kehittämisestä otetaan huomioon.

Yleisiä näkökohtia perusopetuksen uudistamisesta

Suomalaisen perusopetuksen keskeisiä kulmakiviä ovat laadukas opetus sekä koulutuksen tasa-arvo. Näiden pohjalta voi syntyä vahva pohja osaamiselle, laajalle yleissivistykselle sekä jatko-opinnoille. Näistä keskeisistä periaatteista on pidettävä kiinni myös tulevaisuuden peruskoulua rakennettaessa.

Allianssin näkemyksen mukaan peruskoulun keskeisenä tavoitteena on opettaa ja kasvattaa nuoria aktiivisiksi kansalaiseksi ja yhteiskunnan jäseniksi, ja siten ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Oppimistulokset ovat todetusti Suomessa hyviä. Perusopetuksen uudistamisen suuremmat haasteet liittyvätkin enemmän muihin asioihin kuin perusopetuksen tiedollisiin sisältöihin. 

Allianssin mielestä peruskoulun keskeinen tehtävä on demokratiakasvatus. Peruskoulussa tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän lasten ja nuorten osallisuuteen sekä vaikutusmahdollisuuksiin. Nuorten on opittava peruskoulussa käytännön vaikuttamistaitoja, ei vain teoreettisia yhteiskunnallisia asioita. Tätä osa-aluetta tulisi kehittää koulukohtaisesti ja oppilaita kuullen. Kehittämistyöhön on varattava myös riittävästi aikaa, jotta oppimistuloksia syntyy. Vuorovaikutuksen koulun ja muun yhteiskunnan (elinkeinoelämä, järjestöt ym.) välillä tulisi toteutua mahdollisimman laajasti.

Perusopetuksessa on huomioitava entistä paremmin kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Myös yhdenvertaisuuteen ja vähemmistöjen asemaan tulee kiinnittää huomiota. Monikulttuurisuudessa on tärkeää ilmiön ymmärtäminen, mutta tämän lisäksi olisi voitava edetä tilanteeseen, jossa peruskoulu olisi kulttuurien välisen yhteistoiminnan ja toinen toisiltaan oppimisen paikka. Myös kouluviihtyvyyteen tulisi panostaa nykyistä enemmän. 

Sisällöllisistä ja taidollisista asioista 2010-luvulla korostuvat entisestään medialukutaidon merkitys sekä uuden teknologian monipuolinen käyttö. Peruskoulun tulisi antaa myös riittävät työelämätiedot ja –taidot. Nämä asiat tulee huomioida perusopetuksen tavoitteita, tuntijakoa ja opetussuunnitelmia laadittaessa.

Perusopetuksen toteuttamisessa tulisi hyödyntää modernin teknologian tarjoamat mahdollisuudet, myös demokratiakasvatuksessa. Perusopetuksen eräänä haasteena on yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen. Miten voidaan taata oppilaiden riittävä yksilöllinen huomioiminen ja toisaalta lisätä yhteisöllisyyttä ja syrjimättömyyttä? Näissä asioissa on tärkeää kuulla myös oppilaiden näkemyksiä.

Allianssi toivoo, että perusopetusta kehitettäessä monialainen yhteistyö saisi keskeisen roolin osana oppilaiden ohjaus- ja tukipalveluita. Tämä tarkoittaa koulujen avautumista eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja toimijoiden yhteistyön kentäksi. Tällöin mm. nuorisotyöntekijöillä voisi olla kouluyhteisöissä ja koulutyössä oma paikkansa mm. harrastustoiminnan ja nuorten oman toiminnan ohjaamisessa. 

Laajana tavoitteena tulee olla nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja koulujen tekemän opetus- ja kasvatustyön tukeminen. Yhteyttä kodin ja koulun välillä tulee niin ikään vankistaa. Tämä on tärkeää, jotta kasvatusvastuun jakautuminen ei entisestään hämärry eikä siirry koulujen yksinomaiselle vastuulle.

Allianssin näkemykset esitettyihin uudistuksiin

Perusopetus-työryhmän muistio käsittelee perusopetuksen tavoitteita, sisältöjä sekä toteuttamista. Tavoitteiden lähtökohtana on nykyisen perusopetuslain tavoitemäärittely. Tavoitteet jaetaan edelleen kansalaisten sivistyksellisiin perustaitoihin, jotka on eritelty viiteen taidolliseen kokonaisuuteen (mm. Ajattelun taidot, Käden ja ilmaisun taidot jne.). Näistä yksi kokonaisuus on Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot. 

Allianssi kannattaa esitettyjä perusopetuksen keskeisiä tavoitteita ja haluaa samalla korostaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvien taitojen merkitystä. On hyvä, että osallistumisen ja vaikuttamisen taidot on nostettu omaksi kokonaisuudekseen. Nämä taidot on työryhmän esityksessä kuvattu onnistuneesti. Molemmat liittyvät demokratiakasvatuksen ja kouludemokratian toteutumiseen sekä esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen. Oppilaskunta on keskeinen kouluyhteisön toimivuutta ja demokratiaa edistävä elementti ja vaikutuskanava. Allianssi esittää, että tuntijakouudistuksen yhteydessä säädösmuutoksia tehtäessä säädettäisiin perusopetuslakiin oppilaskunnan asemasta siten, että jokaisella koululla on sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sama tavoite on hyväksytty jo valtioneuvoston vahvistamassa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa.

Työryhmä jakaa peruskoulun oppiaineet kuuteen eri kokonaisuuteen (mm. Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka jne.). Näistä demokratiakasvatukseen erityisesti liittyvät historia ja yhteiskuntaoppi sijoittuvat Yksilö, yritys ja yhteiskunta –oppiainekokonaisuuteen. Työryhmän muistiossa nostetaan esille se tosiasia, että Suomessa historian ja yhteiskuntaopin opetusta järjestetään selvästi muita OECD- ja EU-maita vähemmän (esim. 9-11 –vuotiaille Suomessa 2 %, muualla keskimäärin 8 % opetusajasta). Tämän tiedon valossa olisi perusteltua, että näiden oppiaineiden tuntimääriä kasvatettaisiin. Allianssi ehdottaa yhteiskuntaopin vuosiviikkotuntimäärän kasvattamista nykyisestä ja ehdotetusta kolmesta. Lisäksi esitetään sitä, että yhteiskuntaopin opetus alkaisin jo vuosiluokilla 5. tai 6. Myös terveystiedon opetuksen aloittaminen jo ennen 7.-9. luokkia eli yläkoulua tulisi ottaa harkintaan.

Allianssi esittää lisäksi, että vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan rooli yhteiskuntaa rakentavana voimana nostetaan uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman yhteydessä paremmin esille. Kansalaisjärjestöillä ja puolueille tulisi olla mahdollisuus näkyä osana yhteiskunnallista opetusta ja kasvatusta. Myös vapaaehtoistoiminnassa ja harrastuksissa opittua tulisi voida hyödyntää peruskouluopinnoissa nykyistä enemmän.

Työryhmä esittää perusopetuksen viikkotuntimäärän kasvattamista yhteensä 4 vuosiviikkotunnilla. Lisätunnit käytettäisiin liikuntaan, taito- ja taideaineisiin sekä valinnaisuuteen. Lisätunnit kohdentuvat 1.-2. ja 5.-6. luokille. Allianssi kannattaa ehdotuksia kokonaistuntimäärän kasvattamisesta ja liikunnan sekä taito- ja taideaineiden lisäämisestä. Niillä voidaan nähdä keskeinen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Ne voivat osaltaan lisätä myös kouluviihtyvyyttä, mihin opetuksen järjestäjien tulee myös kiinnittää huomiota. Ne vahvistavat todennäköisesti luovuutta myös muissa oppiaineissa.

Työryhmä esittää peruskouluun kahta uutta oppiainetta: etiikkaa ja draamaa. Etiikan opetus korvaisi osan nykyisestä uskonnon ja elämänkatsomuksen opiskelusta. Allianssin näkemyksen mukaan ehdotus on perusteltu. Eettinen opetuksen tulee olla keskeinen osa perusopetuksen sisältöjä. Toisaalta myös katsomuksellisella opetuksella on vahva roolinsa. Etiikka-oppiaineen avulla eettistä opetusta ja mm. suvaitsevaisuuskasvatusta voidaan todennäköisesti vahvistaa nykyisestä. Allianssi kannattaa voimakkaasti draaman käyttöä perusopetuksen opetusmenetelmänä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko draama-oppiainetta varten olemassa riittävästi pätevää opetushenkilöstöä. Draamaa voitaisiin käyttää tehokkaasti myös ns. läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa, kuten äidinkielessä ja muissa taideaineissa, ilman, että se eriytetään erityisille draama-tunneille. Valinnaisaineena draama voisi toteutua perusopetuksessa luontevalla tavalla. Oppiaineen pätevyysvaatimukset herättävä lisäksi kysymyksen: voiko 30 opintopisteen opinnoilla pätevöityä ao. oppiaineen opettajaksi?

Näiden ehdotusten lisäksi peruskoulun valinnaisuutta aiotaan laajentaa ja lisätä myös alemmilla luokilla (3.-6.). Kielten opetuksen aloittamista aiotaan varhentaa 2. luokalla alkavaksi. Allianssi katsoo, että esitykset on tehty harkiten.

Allianssi muistuttaa, että vaikka perusopetusta toteutetaan määriteltyjen vähimmäistuntimäärien pohjalta, ja opetus on edelleen sidottu eri oppiaineryhmiin ja oppiaineisiin, tulisi eri aineiden välisiä rajoja ylittää aiempaa enemmän. Myös työryhmä nostaa tätä seikkaa esille. Samalla tulisi välttää tilannetta, ettei tiukkojen tuntimäärä-velvoitteiden väliin jää aikaa luovuuden, harrastusten ja vapaan vuorovaikutuksen toteutumiselle. Samalla opettajille tulisi olla riittävät aikaresurssit opetuksen luovaan suunnitteluun. Nämä seikat tulisi huomioida niin perusopetuksen tavoitteita, tuntijakoa kuin opetussuunnitelmia laadittaessa.

Lausunnon keskeinen sisältö

Peruskoulun tehtävänä on taata laaja yleissivistys ja osaamispohja sekä antaa valmiudet aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Allianssi yhtyy työryhmän näkemykseen yleisistä perusopetuksen tavoitteista ja pitää ehdotuksen pohjana olevia kansalaisen taitoja oikeansuuntaisina. 

Erityisesti Allianssi korostaa demokratiakasvatuksen merkitystä sekä osallisuus- ja vaikuttamiskäytäntöjen aktiivisempaa käyttöä koulutyössä. Oppilaat tulisi nähdä nykyistä aktiivisemmassa roolissa kouluyhteisön jäseninä. Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää nykyistä paremmin perusopetuksen toteuttamisessa. Oppilaskuntien asemaa tulisi vahvistaa peruskouluissa.

Peruskoulun tulee kyetä myös vastaamaan paremmin niihin haasteisiin, jotka monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen ovat tuoneen koulun arkeen. Yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus tulee nähdä keskeisinä peruskoulua ohjaavina arvoina ja periaatteina. Koulun aktiivinen vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan suuntaan ja avautuminen monialaiseen yhteistyöhön ovat keskeisiä toimintalinjoja, kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa lasten ja nuorten valmiuksia siirtyä jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään.

Allianssi näkee yhteiskuntaopin merkityksen niin keskeisenä, että sen tuntimäärää tulisi voida kasvattaa ehdotetusta 3 vvt:sta. Lisäksi yhteiskuntaoppia tulisi opettaa jo vuosiluokilla 5.-6. Allianssi kannattaa kokonaistuntimäärän kasvattamista neljällä vuosiviikkotunnilla ja kannattaa etiikkaa uutena oppiaineena. Lisätuntien käyttö liikuntaan ja taideaineisiin on perusteltua. Järjestö kannattaa myös kielten opiskelun aloittamisen varhentamista.

Helsingissä 30.8.2010

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen, pääsihteeri 


Avainsanat: