Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 8.10.2013
Viite: lausuntopyyntö
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin lausunto valtion talousarvioesityksestä 2014 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa
Asia: Hallituksen ehdotus HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014/nuorisotakuu, syrjäytymisen ehkäiseminen
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa kutsusta kuulemiseen sekä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto valtion talousarvioesityksestä 2014.
Yleistä arviointia nuorisotakuusta
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että nuorten koulutus- ja työllisyysasiat sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat vahvasti nostettu esiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Takuun toteutumisessa on kuitenkin haasteita ja olemme huolissamme muun muassa nuorisotakuun ennaltaehkäisevistä toimista ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä. Huolta herättävät erityisesti ne nuoret, jotka kuuluisivat nuorisokuun piiriin, mutta ovat jääneet kokonaan sen ulkopuolelle.
Yleinen työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana heikentynyt, ja tämä heijastuu myös nuorisotyöttömyysluvuissa. Tästä huolimatta nuorisotakuun avulla on saavutettu myös hyviä tuloksia. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana työllistymissuunnitelmat tehtiin noin 93 %:lle työttömänä työnhakijana olevista nuorista ennen kolmen kuukauden määräajan täyttymistä. Lisäksi lähes 73 % alle 25-vuotiaista pääsi kolmessa kuukaudessa työhön, koulutukseen tai muiden työllistämistoimien piiriin. Sanssi-kortti on hyvä väline nuoren työllistämisessä ja näyttää siltä, että sen suosio ja käyttö on viime kuukausina lisääntynyt. Samalla on selvää, että osa nuorista tarvitsee vahvempaa tukea työllistyäkseen.
Koulutustakuu pitää sisällään lukuisia myönteisiä toimenpiteitä, mutta koska sen toteuttaminen on vasta hyvin alussa, tuloksia on tässä vaiheessa vaikeata arvioida. Erityisesti työvaltaiseen oppimiseen, oppisopimuskoulutukseen ja Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan panostamisen uskomme tuottavan hyviä tuloksia.
Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu muun muassa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kautta. Näiden työmuotojen kautta tavoitettujen nuorten jatkopolkujen löytäminen on haastavaa. Tässä kohdejoukossa on paljon nuoria, jotka tarvitsisivat kuntoutusta ja vahvaa tukea, jota ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla.
Toinen kritiikkiä nuorisotoimialalla herättänyt seikka on ennaltaehkäisevien toimenpiteiden jääminen vähemmälle huomiolle. Allianssi on huolissaan näiden toimenpiteiden resursoinnista. Esimerkiksi uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden turvaaminen huonossa taloustilanteessa on haastavaa. Nuoret itse kokevat hyötyvänsä eniten erilaisista ohjaavista elementeistä kaikilla koulutusasteilla ja muissa nuorten palveluissa.
Nuorisotakuun työllistämismalleissa on panostettava myös erityistä tukea tarvitseviin nuoriin
Työllistämistukitoimenpiteissä tulee huomioida ne nuoret, jotka erityisesti tarvitsevat nuorisotakuuta. Nuorisotakuussa on panostettava maahanmuuttajanuoriin, sekä nuoriin, joilla on jokin vamma tai sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma tai oppimisvaikeuksia. Näiden syrjinnän vaarassa olevien nuorten on usein vaikeaa työllistyä.
Esimerkiksi vammaisista nuorista vain pieni osa työllistyy. Nuorisotakuu takaa heille ainoastaan pääsyn kuntoutukseen tai valmentavaan koulutukseen, jonka kierteestä on vaikeaa päästä työelämään. Vammaisten nuorten osalta kipupiste on työantajien asenteissa ja osaltaan myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Ammattiin valmistuneita osatyökykyisiä nuoria ohjataan Työvoiman palvelukeskuksista ja TE-toimistoista yhä edelleen sosiaalihuollon toimintoihin, kuten päivä- tai työtoimintaan. Tällöin he jäävät kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja nuorisotakuun ulkopuolelle. Siitä huolimatta, että kehitysvammaisten koulutustaso on korkeampi kuin koskaan ennen, ovat ammattitutkinnon suorittaneiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille erittäin heikot. Valtaosalle ainoa tarjolla oleva vaihtoehto on osallistua työ- ja päivätoimintakeskuksen toimintaan.
Maahan muuttaneella nuorella haasteena on esimerkiksi uuden kielen omaksuminen, mahdollinen aiemman koulutuksen mitätöinti tai kokonaan uuden urapolun etsiminen. Nuorten omat valmiudet saada tukea voivat olla heikot johtuen muun muassa työelämään tai omiin oikeuksiin liittyvästä yleisestä tietämättömyydestä. Maahanmuuttajanuoret ohjataan usein tietyille koulutusaloille, mikä vaikuttaa myöhempiin työllisyyspolkuihin. Sekä vammaisten että maahanmuuttajanuorten potentiaali, mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet tulisi nähdä totuttua laajemmin. Esimerkiksi työvoimapalveluiden virkailijoilla on paljon valtaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren taitojen arvioinnissa. Virkailijoiden osaamista ja tietotaitoa osatyökykyisten nuorten kohtaamisesta sekä erilaisista tuen muodoista tulisi lisätä.
Ammatilliseen kuntoutukseen on tukeuduttava silloin kun perinteiset työllistymistukipalvelut eivät riitä tukemaan nuoren työmarkkinoille pääsyä. Valtion talousarvioesityksestä on varattu resursseja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn laajentamiseen. Allianssi pitää hyvänä, että ammatillista kuntoutusta koskevissa suunnitelmassa luvataan helpottaa nuorten ammatilliseen kuntoutuksen pääsyä. Toteutuessaan tämä ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja tukee nuorten osallisuutta työelämässä. Moniperustaisen syrjinnän vaarassa olevat nuoret, kuten maahanmuuttajataustaiset tai vammaiset nuoret, hyötyvät ammatilliseen kuntoutukseen pääsystä. Allianssi toivoo, että heidän huomioitaisiin erityisryhmänä näissä toimenpiteissä.
Haaste palvelujärjestelmälle on erityistä tukea tarvitsevien nuorten erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen. Palvelujärjestelmässä tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, joka ottaa huomioon nuoren yksilöllisen kokonaistilanteen.
Kolmannen sektorin rooli ja nuorisotyön rahoitus
Nuorisotakuussa korostetaan 4P:n (Public-Private-People-Partnership) mallia ja kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia. Allianssi on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei budjetissa osoita rahaa nuorisotakuun toteuttamiseen kolmannen sektorin kautta. Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa ja eteenpäin auttamisessa. Lisäksi järjestöt ovat merkittäviä nuorten työllistäjiä. Ne pystyvät työllistämään myös nuoria, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä. Sanssi-kortin tukitaso ei kuitenkaan ole riittävä kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille työnantajille.
Nuorisotyön momentilla valtion budjetissa vuodelle 2014 on veikkausvoittovaroja 53,1 miljoonaa ja budjettivaroja 21,4 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön momentilta (29.91.51) tehtiin jo vuonna 2013 täysimääräisenä hallitusohjelman mukainen 6 miljoonan euron menosäästö, joka maksetaan veikkausvoittovaroista (29.91.50). Tällä toimella ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkitys jää korjaavien toimenpiteiden varjoon. Säästäminen ennaltaehkäisevästä työstä on lyhytjänteistä ja johtaa tulevaisuudessa yhä kasvaviin kustannuksiin.
Hallituksen olisi syytä laskea ennaltaehkäisevien toimien vaikutukset valtiontaloudelle – jokainen syrjäytynyt nuori tulee erittäin kalliiksi sekä tarvitsemansa tuen että saamatta jääneiden verotulojen kautta. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan merkittävästi vähentää näitä kustannuksia. Allianssi vaatii, että nuorisotoimialaan ei enää jatkossa kohdistu leikkauksia. Perusnuorisotyö on keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorisotoimialaan kohdistuvat leikkaukset olisivat selvästi ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa.
Vaikka Veikkauksen tuottoarvio vuodelle 2014 on Valtiontalouden kehyspäätöksen mukainen 1 prosentti, jakamattomien voittovarojen rahastoa purkamalla jaettava summa on 1,7% enemmän kuin 2013, ja tässä on mukana Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta purettava ylimääräinen 10 milj. euroa Kansallisgallerian toiminnan rahoittamiseen. Tuomalla jatkuvasti uusia rahoitettavia veikkausvoittovaroin kustannettavaksi vaikeutetaan niiden toimintojen rahoitusta, jotka rahoitetaan jo veikkausvoittovaroin. Samoin jakamattomien voittovarojen rahastoja purettaessa tulisi noudattaa veikkausvoittovarojen jakosuhdelain henkeä ja osoittaa rahastovaroja myös nuorisotoimialalle.
Kunnioittaen,
8.10.2013, Helsingissä
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja Olli Joensuu, pääsihteeri