Ulkoasianministeriölle 10.3.2014
Allianssin lausunto ulkoministeriön luonnoksesta Suomen näkemyksiksi vuoden 2015 jälkeisiin kehitysagendaan
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Suomen näkemyksiksi vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan.
Allianssi pitää nuorten roolia kestävän kehityksen saavuttamisessa keskeisenä. Maailman väestöstä yli puolet on alle 30-vuotiaita ja heistä lähes 90 prosenttia asuu kehittyvissä maissa. Todellisen, kestävän kehityksen takaamiseksi nuorten tulee olla kehityksen ytimessä toimijoina ja päättäjinä. Nuorilla on oikeus koulutukseen, työhön, terveyteen ja hyvään elämään. Kestävää kehitystä tulee tarkastella sukupolvien välisenä oikeudenmukaisuuskysymyksenä.
Nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistuminen prosessiin tulee taata riittävällä tiedotus- ja kuulemistyöllä. Prosessin tulee myös olla ymmärrettävä ja helposti lähestyttävä, jotta kaikki voivat osallistua siihen.
Vuosituhattavoitteista monella on vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Allianssi korostaa, että vuosituhattavoitteita ei tule unohtaa uuden kehitysagendan myötä. Työtä ja resurssien kohdistamista niiden saavuttamiseksi tulee määrätietoisesti jatkaa.
Keskeiset periaatteet
Allianssi pitää luonnoksessa esiin nostettuja keskeisiä periaatteita (universaalisuus, ihmisoikeusperustaisuus, eriarvoisuuksien vähentäminen ja ympäristön kantokyky) tärkeinä ja perustellusti valittuina.
Uuden kehitysagendan universaalisuus on nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä. Maailman ongelmat ylittävät valtioiden rajat, joten on luonnollista, että myös ratkaisut vaativat kaikkien valtioiden sitoutumista ratkaisuihin. Ilmastonmuutos on yksi hyvä esimerkki tästä.
Lausuntopyynnössä pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota universaalien tavoitteiden vaikutukseen Suomelle. Moni erityisesti nuorten hyvinvointiin liittyvä haaste koskee niin kehitysmaiden kuin teollisuusmaiden nuoria.
Nuorisotyöttömyys on lähes globaali ongelma. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen on universaali haaste, jossa riittää tavoiteltavaa kaikkialla. Suomessa nuorisotakuu on kehitetty yhdeksi työkaluksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, mutta nuorisotakuun kehittäminen ja riittävä resursointi ovat kuitenkin hyvin ajankohtaisia tavoitteita.
Allianssi pitää positiivisena, että Suomi kannattaa koulutuksen nostamista kehitysagendalle. Oikeus laadukkaaseen koulutukseen on universaalisti ensiarvoisen tärkeää ja keskeistä sekä syrjäytymisen ehkäisyn että työllistymisen kannalta. Suomi on kansainvälisesti vertaillen koulutuksen kärkimaita, mutta esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen panostaminen on tärkeä ja syrjäytymistä ehkäisevä tavoite Suomessa.
Ympäristön kantokyvyn huomioiminen on keskeistä. Allianssi pitää merkittävänä, että luonnoksessa on nostettu esiin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ympäristökysymyksissä. On tärkeää pitää sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus keskiössä jatkossakin: ilmastonmuutos on globaalisti yksi suurimmista uhkatekijöistä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Uhat eivät ole vain ekologisia vaan myös sosiaalisia ja poliittisia.
Nuorille ilmastonmuutos on ennen kaikkea sukupolvikysymys: Suomen tulee ilmastopolitiikassaan sitoutua säilyttämään maailma elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Nyt elävillä ihmisillä ei ole oikeutta kuluttaa maailman luonnonvaroja loppuun eikä jättää ilmastokatastrofia perinnöksi seuraaville sukupolville. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastorahoitus ovat myös esimerkkejä universaaleista kehitystavoitteista, jotka voidaan asettaa maan kehitystason ja varallisuuden mukaan koskemaan kaikkia.
Aihealueet
Rauha ja vakaus
Allianssi pitää rauhan ja vakauden nostamista post-2015 agendalle erittäin tärkeänä nuorten hyvinvoinnille ja kestävän kehityksen toteutumiselle. Nuorten tulee olla aktiivisia toimijoita rauhanrakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä ja yhteiskunnallisessa päätöstenteossa. Luonnoksessa puhutaan kokonaisvaltaisesta voimaannuttamisesta toimimaan vakaan ja rauhallisen yhteiskunnan rakentavina jäseninä. Allianssi korostaa, että nimenomaan nuorten erityinen huomioiminen tuo lisäarvoa kestävään yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Korkeat työttömyysluvut, sosiaalinen syrjäytyminen ja nuorten kasvava osattomuus yhteiskunnassa eivät ole ainoastaan sosiaalisia ongelmia vaan ne voivat myös aiheuttaa vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta ja johtaa kokonaisen sukupolven potentiaalin menettämiseen. Nuorten integroiminen päätöksentekoon paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on tärkeää, erityistä huomiota tulee kiinnittää moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevien nuorten osallistumismahdollisuuksiin. Näköalattomuus paremmasta tulevaisuudesta hidastaa tai jopa estää kokonaan kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnallisen kehityksen. Nuorten voimaannuttaminen ja päätöksentekoon osallistuminen ei ole siis vain tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys vaan kyse on myös globaalista rauhasta ja turvallisuudesta.
Konfliktien ennaltaehkäisyn kannalta nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja työhön ja sitä kautta osallisuuteen yhteiskunnassa on ratkaisevassa roolissa. Nuorilla tulee olla oikeus myös demokraattiseen osallistumiseen rehellisten vaalien ja kansalaistoiminnan kautta. Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt toimivat merkittävänä nuorten äänen esiinnostajana ja vaikutuskanavana, josta non-formaalin koulutuksen kautta nuoret saavat myös tärkeää kokemusta työelämää varten. Nuorilla on oikeus kanavoida potentiaalinsa positiiviseksi muutosvoimaksi yhteiskunnassa kestävän, globaalin kehityksen aikaansaamiseksi.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet
Allianssi pitää seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeus kysymyksiä keskeisinä ihmisoikeuksina, joilla on erityistä merkitystä nuorten hyvinvoinnille globaalisti. Näihin oikeuksiin investoimalla luodaan pohja myös köyhyyden vähentämiselle ja talouskasvulle.
Nuorten kannalta merkittävää on erityisesti oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvään tietoon ja yhdenvertaisiin palveluihin. Oikeus päättää lastenhankinnan ajankohta ja lasten määrä lisää nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa myös nuorten äitien ja lasten terveyttä. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus on otettava lähtökohdaksi kaikkeen seksuaaliterveystyöhön.
Koulutus ja nuoret
Allianssi pitää tärkeänä, että nuoret mainitaan Suomen keskeisten aihealueiden joukossa. On kuitenkin tärkeää, että nuoret otetaan läpileikkaavasti huomioon post-2015 prosessin kaikissa teemoissa.
Koulutus on hyvin keskeinen oikeus lasten ja nuorten elämässä. Heillä on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, joka on kestävän kehityksen edellytys. Globaalisti on tärkeää saada kaikki lapset ja nuoret kouluun, mutta tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisempia kuin pelkän lukutaidon saavuttaminen. Koulutuksen, opetuksen ja opettajankoulutuksen resursointi on oltava riittävää laadun takaamiseksi.
Nuorilla on oikeus peruskoulutuksen lisäksi vähintään toisen asteen koulutukseen. Koulutuksen tulee olla laadukasta ja sen tulee tarjota nuorille taidot ja valmiudet työllistyä sekä toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.
Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että nuorten työllistymismahdollisuudet nostetaan keskeiseen rooliin kehitysagendalla. Ihmisarvoinen, palkallinen työ on globaalisti merkittävin väline köyhyyden poistamiseen, myös nuorten kohdalla. Nuorten työttömyys esimerkiksi Suomessa on yli kaksinkertaista koko väestöön verrattuna. Lisäksi alityöllistyminen, eli työpaikan ja koulutuksen vastaamattomuus, palkattomat harjoittelut ja liian pienet palkat elinkustannuksiin nähden, ovat vakava uhka nuorten hyvinvoinnin parantamiselle.
Osallistava ja vihreä talous
Allianssi pitää positiivisena, että Suomi nostaa vihreän talouden yhdeksi keskeisistä aihealueista. On tärkeää sisällyttää ympäristönäkökulma kaikkeen päätöksentekoon ja säilyttää maailma elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Suomessa ja kansainvälisesti on tärkeää investoida vihreää taloutta tukevaan koulutukseen ja tutkimukseen.
Vihreä talous työllistää kestävästi ja tukee nuorten oikeutta laadukkaaseen työhön. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen on erityisen tärkeää nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.
Helsingissä 10.3.2014,
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri