Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Asiantuntijakuuleminen ke, 26.10.2011 ”valtion budjetti 2012 ja nuorisotyömäärärahat”
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Valtion budjetti leikkaa nuorisotyön määrärahoja ja lisää rahoitusta sekä velvoitteita nuorten yhteiskuntatakuun kautta
Allianssi ry. kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa pyynnöstä asiantuntijakuulemiseen.
Nuorisotyötä tehdään järjestöissä, kunnissa ja eri toimintaryhmissä. Suomalainen nuorisotyö rahoitetaan pääosin valtion budjetista, veikkausvoittovarojen kautta. Tätä rahoitusta tulee suomalaiselle nuorisotyölle 52 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissa. Kasvun osuus on noin yksi prosentti. Veikkauksen tuotto on kasvanut viimeisten vuosien aikana enemmän, kuin mitä on ennakoitu. Lisäksi valtion budjettivarojen kautta nuorisotyötä rahoitetaan ensi vuoden budjetissa 17 miljoonaa euroa, tästä on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja toimenpiteisiin varattu 71 prosenttia.
Nuoret tarvitsevat kasvunsa tueksi aikuisen läsnäoloa ja tukea. Nuorisotilat ja ammattitaitoiset nuorisotyöntekijät luovat pysyvyyttä ja turvaa nuorelle. Ehkäisevällä nuorisotyöllä on suuri merkitys. Laadukkaalla ja ammatillisella nuorisotyöllä on myös suuri merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja silloin, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa. Yhden syrjäytyneen nuoren kustannukseksi on arvioitu 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Inhimillisten kustannusten lisäksi leikkauksilla on myös suuret taloudelliset kustannukset.
Nuorisotyön veikkausvoittovaroissa, momentissa 29.91 esitetään nuorisotyön järjestöavustuksia leikattavaksi kaksi (2) miljoonaa euroa. Tätä ei katsota suotuisaksi kehitykseksi. Leikkausta on perusteltu sillä, että nuorisotyön momentille on tullut uusia yksilöityjä nuorisotyön toimintokohtia, joiden kautta nuorisojärjestöjen rahoitusta ohjataan. Kuten palvelu- ja kehittämiskeskukset sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman resurssointi ja velvoitteet.
Nuorisotyön rahoituksesta hallitus leikkaa tulevalta vuodelta 3 miljoonaa euroa tämän vuoden tasoon nähden. Budjettirahoitusta on lisätty budjettiriihessä varauksilla nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Leikkaus on kuitenkin tämän vuoden tasoon nähden kuusi (6) prosenttia. Tämä vaatii järjestöiltä sopeuttamista ja toimintojen arviointia. Hallitusohjelman mukaan leikkausta tehdään edelleen vuoteen 2014 mennessä toiset kolme (3) miljoonaa euroa. Allianssin mielestä näitä leikkauksia ei tule enää tehdä, koska nuorisotyölle on tulossa lisävelvoitteita. Valtion budjettiesityksen mukaisesti nuorisotyölle on tulossa lisävelvoitteita nuorten työllistämisestä, yhteiskuntatakuun toteuttamisesta sekä pitkäaikaistyöttömyyden poistamisesta.
Mikäli näitä velvoitteita otetaan nuorisotyölle ja -toiminnalle, niin nämä tehtävät on kiinnityttävä selkeästi itsenäiseen kansalaistoimintaan ja järjestöjen perustehtävään. Järjestöt eivät voi ottaa vastattavakseen yhteiskunnan velvoitteita ja lakien mukaisia palvelutehtäviä.
Allianssi toivoo, että hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksessä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varatut 60 miljoonaa euroa riittävät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Allianssi on tyytyväinen siihen, että tämä hallitusohjelmassa mainittu summa on täysimääräisenä valtion budjetissa jo vuonna 2012, vaikka oli uhka, että yhteiskuntatakuuta alettaisiin täysimääräisenä toteuttaa vasta 2013.
Jotta nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu, on tarkasteltava asenteita nuorten osallisuuteen. Yksilötasolla nuorten osallisuus tarkoittaa sitä, että nuorten on voitava vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin, muuten tarjottuja koulutus- tai työpaikkoja ei oteta vastaan. Yhteiskuntatakuusta ei saa muodostua uutta ”pakkokoulutuslakia”, vaan esimerkiksi opiskelijavalintojen uudistamisen tavoitteena oltava se, että jokainen löytää itselleen mielekkään opintoalan. Yhteiskuntatakuun yhteydessä on kyettävä vahvistamaan nuorten identiteettiä – on annettava hyväksyntä myös epäonnistumiseen. Se unohtuu liian helposti, jos yhteiskuntatakuulla pyritään vain tiukkaan määrälliseen tavoitteeseen.
Nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin rahoituksen perusta on yksioikeusjärjestelmä ja peliyhtiötoimintojen pitäminen kansallisessa päätöksenteossa. Oikeutus toiminnalle on sosiaalisten haittojen ehkäiseminen. Veikkauksen tuotto turvaa kansamme luovuutta, vireyttä ja elinvoimaa. Veikkauksen tuotosta jaetaan taiteelle 38,5 prosenttia, liikunnalle 25 prosenttia, nuorisotyölle 9 prosenttia ja tieteelle 17,5 prosenttia. Lisäksi 10 prosentin käytöstä päätetään erikseen eduskunnan päätöksellä.
Toivomme, että yksinoikeusjärjestelmä pidetään tiukasti kansallisessa päätöksenteossa. Mikäli peliyhtiöt vapautettaisiin kansainväliseen kilpailuun, tällä toimenpiteellä vaarannettaisiin suomalainen, kansallinen nuorisotyö, liikuntatoiminta ja laaja kulttuuri- ja taidetoiminta. Näiden piirissä on vahvaa kansalaistoimintaa, järjestötoimintaa, ammatillista toimintaa, tuhansia ammattilaisia, osallistumisen ja tekemisen paikkoja suomalaisille sekä laajaa työtä kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Budjettiesitys nostaa arpajaisveroa jälleen. Tämä vähentää edunsaajilta 20 miljoonaa euroa. On arvioitu, että verotusjärjestelmien kautta Veikkauksen tuotosta menee tällä hetkellä valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa. Valtio ei voi myöskään lisätä pelitoimintoihin kohdistuvia verotuksia jatkuvasti, ja tätä kautta tehdä rahasiirtoa valtion kassaan. Tällä toimenpiteellä vaarannetaan EU-tarkastelussa yksinoikeusjärjestelmä. Eduskunta on päättänyt, että Veikkauksen rahastoa puretaan säännöllisesti edunsaajille tuotonjakolain mukaisesti. Rahastoa on purettava edunsaajille tämän päätöksen mukaisesti, ja nuorisopuolella rahastosta on investointeja kohdennettava mm. nuorisokeskusten ja nuorisojärjestötalojen korjauksiin.
Lisätietoja: pääsihteeri Jukka Tahvanainen p. 040 900 4875.