Allianssin lausunto yhdenvertaisuuslakiin

Uutiset 7.4.2010

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry 

Oikeusministeriölle 

Ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää oikeusministeriötä lausun-topyynnöstä sekä mahdollisuudesta osallistua yhdenvertaisuustoimikunnan alaisen kansalaisjärjestöjaoston toimintaan lakiesityksen valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi sekä yhdenvertaisuustoimikunnan mietinnöstä Allianssi lausuu seuraavaa:

Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että mietinnössä esitettyjä uudistuksia viedään ripeästi eteenpäin jo vuoden 2010 aikana. Uudistuksilla pystytään vastaamaan erittäin tärkeisiin yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviin lainsäädännöllisiin haasteisiin. 

Allianssin mielestä toimikunnan mietintö ja ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi vahvistavat yhdenvertaisuuden suojaa kattamalla laajemmin eri syrjintäperusteet ja soveltumalla yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin kuin voimassa oleva laki. Lisäksi Allianssi näkee, että ehdotuksessa on pyritty saattamaan eri syrjintäperusteet samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Kuitenkin työelämän osalta syrjimättömyyden valvonta jää kansalaisjärjestöjaoston näkemysten vastaiseksi eikä esitys sisällä olennaisia eikä tarvittavia muutoksia syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oikeussuojan toteutumiseksi työelämässä. Yhtenäisen ja yhdenvertaisen oikeussuojan toteutumisen osalta Allianssi yhtyy lisäksi Kalle Könkkölän ja Liisa Murron eriävään mielipiteeseen liittyen työelämävalvontaan ja vammaisten osallisuuteen työsuojelupiirien toiminnassa.

Toimikunnan tehtävä oli valmistella esitys yhdenvertaisuuslainsäädännöksi ja tästä syystä on tarpeen, että mietinnössä kartoitetaan myös tasa-arvolakiin kohdistuvia uudistusvaatimuksia, kuten transihmisten tasa-arvon toteutumista, moniperusteista syrjintää silloin, kun yksi syrjintäperusteista on sukupuoli sekä tasa-arvosuunnitelmavelvoitteen ulottamista peruskouluihin.

Allianssi pitää erittäin tärkeänä sitä, että uudelle yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle sekä yhdenvertaisuuslautakunnalle turvataan tarvittavat ja riittävät resurssit. On erittäin tärkeää, että eri syrjintäperusteiden osalta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa on riittävä tietopohja vastata eri syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tarpeisiin. 

Allianssi korostaa erityisesti kaikkien ministeriöiden vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisestä omilla hallinnonaloillaan. Niin viranomaiset, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset kuin työnantajatkin tarvitset ohjeita ja neuvontaa yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelusta tiedottaminen, suunnitelmien tekemiseen liittyvä ohjeistus ja niiden levitys sekä suunnitteluun liittyvät neuvonta- ja tukipalvelut tulevat kuulua yhtäläisesti yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja eri ministeriöille. Esimerkiksi opetus- ja koulutusasioissa opetusministeriön ja opetushallituksen sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, jottei tulevien yhdenvertaisuussuunnitelmien vaikuttavuus jää yhtä vähäiseksi kuin tasa-arvosuunnitelmien vaikuttavuus tasa-arvon edistämiseksi kouluissa ja oppilai-toksissa (Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikön tekemä selvitys eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain toimivuudesta sekä Tasa-arvovaltuutetun lausunto Dnro TAS/84/2010).

Huomiot Yhdenvertaisuuslaki-ehdotukseen

4 § Määritelmät sekä 6 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

4 § 1 momentissa julkisia hallintotehtäviä hoitavaan yksityiseen sovelletaan samoja velvoitteita kuin viranomaisiin, kuitenkin 6 § 2 momentissa suunnitteluvelvoite ei koske julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä. Kyseisten lainkohtien perusteluissa tulisi ottaa tarkasteluun se, tulisiko pitkäaikaisesti julkisia hallintotehtäviä hoitaville yksityisille kuitenkin ulottaa suunnitteluvelvoite.

5 § Yhdenvertaisuuden edistämistä koskevat yleiset vaatimukset

Kyseisen pykälän perusteluissa tulisi pohtia sitä, mitä toimien laajuus ja tehokkuus tarkoittavat. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien yleiset yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät riittävässä määrin ohjaa kaikkien hallintokuntien, kuten nuorisotoimien, toimintaa. Kuitenkin kuntaorganisaation toiminnan luonne edellyttäisi, että suunnitelmat ohjaisivat johdonmukaisemmin myös eri hallintokuntien toimintaa. 

6 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

4 momentissa käytetään termiä syrjityt ryhmät. Mietinnössä laajemmin käytetään rinnakkain termejä syrjinnän vaarassa olevat ryhmät, syrjityt ryhmät ja vähemmis-töryhmät. Ikänäkökulmasta vähemmistöryhmä -termin käyttäminen ei ole mielekästä. Syrjitty ryhmä -termi taas pitää sisällään oletuksen siitä, että vain todistetusti syrjintää kokeneet ryhmät tulisi ottaa mukaan viranomaisten edistämistoimia käsiteltäessä. Tästä syystä Allianssi esittää, että laissa käytettäisiin termiä syrjinnän vaarassa olevat ryhmät ja että mietinnössä laajemmin avattaisiin näiden eri termien eroja.

5 – 8 §

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy voidaan ymmärtää kahtena eri osa-alueena yhdenvertaisuuslainsäädännössä ja yhdenvertaisuussuunnitelmis-sa. 7 § 1 momentissa koulutuksen järjestäjien edistämisvelvoitteeseen on lisätty syrjinnän ehkäisy. Allianssi esittää, että myös viranomaisten (6 §) ja työnantajien (8 §) kohdalla edistämisvelvoitteen yhteydessä mainitaan syrjinnän ehkäisy tai vastaavasti, että 5 § sisällytetään syrjinnän ehkäisy tai vastaavasti kyseisten pykälien (5 – 8 §) perusteluissa yhdenvertaisuuden edistämiseen sisällytetään myös syrjinnän ehkäisy. 

7 § Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että yhdenvertaisuuden edistämisen yleistä ja eri-tyisvelvoitetta laajennetaan koskemaan koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Al-lianssi kannattaa yhdenvertaisuussuunnitelmavelvoitteen ulottamista myös perus-opetukseen lakiesityksen mukaisesti ja pitää tärkeänä kyseisen pykälän perustelua siitä, kuinka suunnitteluun tulee osallistaa kaikki oppilaat heidän iästään riippumatta perustuslain 6 § 3 momentin mukaisesti. 

Perusopetukseen ulotettavasta yhdenvertaisuussuunnittelusta eriävän mielipiteen jättäneet tahot viittaavat olemassa olevan tasa-arvolain 6 b §, jossa tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta ei sovelleta perusopetuslaissa tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi vuoden 2005 tasa-arvolain muutosta koskevassa mietinnössään, että ”sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi olennaisten asenteiden ja ainevalintojen kannalta peruskoulu on erittäin tärkeässä asemassa”. Valiokunta piti tuolloin myös tärkeänä, että hallitus seuraa, miten tasa-arvon edistäminen peruskouluissa toteutuu ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön täsmentämiseksi. Vuonna 2010 Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön tekemässä selvityksessä todetaan, että ”toiminnallisen tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen ulottaminen perusopetusta antaviin kouluihin olisi koulutuksen ja sitä kautta työmarkkinoiden segregaation purkamisen kannalta hyödyllistä”. (Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikön tekemä selvitys eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain toimivuudesta.) Allianssi on esittänyt valtioneuvoston tasa-arvoselontekoa koskevassa lausunnossaan, että tasa-arvosuunnitelmat tulisi ulottaa myös perusopetukseen (http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/261/ngid/28 ). Tasa-arvovaltuutettu on lausunut, että tasa-arvosuunnitelmien ulottamista perusopetukseen on syytä selvittää, jos yhdenvertaisuuslain uudistuksessa suunnitteluvelvoite ulotetaan perusopetukseen (Tasa-arvovaltuutetun lausunto Dnro TAS/84/2010). Näin ollen viittaus tasa-arvolain nykyiseen käytäntöön ei ole riittävä perustelu yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen poisjättämiseksi perusopetuksesta. 

Tasa-arvovaltuutettu on todennut, ettei tasa-arvosuunnittelu toisen asteen oppilaitoksissa ole edistänyt tasa-arvon toteutumista odotetulla tavalla johtuen suunnitelmien laadussa ja tekotavoissa ilmenneistä puutteista. Allianssi toivoo, ettei tämä kuitenkaan johda käsitykseen siitä, että suunnitelmat tai suunnitelmallisuus eivät soveltuisi välineeksi koulu- ja oppilaitosmaailmassa yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon edistämisessä. Jos asiantuntijat kuitenkin pystyvät osoittamaan, ettei yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen sovellu esimerkiksi perusopetukseen, on heidän tarjottava vaihtoehtoisia välineitä juuri perusopetukseen siinä, kuinka yhdenvertaisuuslain 7 § 1 momentissa vaadittua yhdenvertaisuuden edistämistä perusopetuksessa toteutetaan, sillä perusopetusta koskisi edelleen velvoite edistää yhdenver-taisuutta tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Lisäksi välineitä tulee tarjota myös perustuslain 6 § toteutumiseksi siinä, kuinka lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin, eli tässä tapauksessa yhdenvertaisuuden edistämiseen, pe-ruskouluissa. On tärkeää, että viranomaiset sekä koulutuksen järjestäjät ja oppilai-tokset ymmärtävät, että vaikka suunnitteluvelvoitetta ei olisikaan, tulee yhdenvertaisuutta silti edistää tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti sekä turvata lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. 

STM:n selvityksessä nostetaan esiin tasa-arvon näkökulmasta useita peruskouluihin liittyviä haasteita, kuten tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa sekä seksuaalinen häirintä. (Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikön tekemä selvitys eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain toimivuudesta). Peruskoululain 29 § suunnitelmavelvoite oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ei ole riittävästi onnistunut ehkäisemään alakouluissa esiintyvää seksuaalista häirintää. Tämä on tärkeää huomioida pohdittaessa yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen ulottamista perusopetukseen. Yhdenvertaisuustoimikunnan esityksessä on nostettu esiin kansainvälisten tahojen esiintuomat ongelmat liittyen suomalaisten nuorten asenteellisuuteen ja rasistiseen koulukiusaamiseen. Tämän lisäksi maahanmuuttajalapset ja –nuoret ovat tuoneet esiin myös aikuisten heihin kohdistaman rasismin niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin. Tällä hetkellä rasismia kokeneille lapsille ja nuorille ei ole olemassa riittäviä tukimuotoja. Allianssi näkeekin, että juuri suunnitelmallisella yhdenvertaisuuden edistämisellä (yhdenvertaisuussuunnitelmilla tai muihin suunnitelmiin sisällytettävillä yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvillä toimenpiteillä) näihin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi puuttumalla rasistiseen käytökseen yhteisesti sovittujen ja kirjattujen toimintaperiaatteiden mukaisesti sekä rasismia kokeneita nuoria tukemalla niin perusopetuksessa kuin nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnassakin. 

Kyseisen pykälän perusteluihin tulisi lisätä se, että koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen on kyettävä yksilöimään yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai yhdenvertaisuuslautakunnalle ne yhdenvertaisuuden edistämistoimet, joilla kyseinen toimija on täyttänyt tässä pykälässä asetetun suunnitteluvelvoitteen. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet on sisällytetty opetussuunnitelmaan, tasa-arvosuunnitelmaan tai muuhun oppilaitoksessa laadittavaan suunnitelmaan. 

20 § Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta

Allianssi pitää erinomaisena tässä pykälässä valtuutetun neuvonta- ja ohjausvelvollisuuden ja syrjintäperusteiden soveltamisalan laajentumista muihinkin kuin vain etnisen taustan perusteella syrjityksi tulleisiin henkilöihin. On erittäin tärkeää, että neuvontapalveluista tiedotetaan heti alkuvaiheessa laajasti erityisesti viranomaisten, kolmannen sektorin sekä eri syrjinnän vaarassa edustavien ryhmien järjestöjen toimesta. Allianssi näkee, että laaja neuvonta- ja ohjauspalvelu sekä aktiivinen tiedottaminen palveluista madaltaa niin nuorten kuin nuorisoalan toimijoidenkin kynnystä pyytää yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta neuvontaa yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymyksissä. Neuvontaa ja ohjeistusta syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyen tulisi tarjota myös alueellisesti. Vähemmistövaltuutetun toimiston koordinoiman syrjinnän vastaisen neuvonnan osahankkeessa (osa sisäasiainministeriön koordinoimaa YES3-alahanketta) testataan vuoden 2010 aikana kuinka neuvontaa voidaan tarjota alueellisesti. Kyseisen hankkeen hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi osaksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston alueellista työtä on ohjattava tarvittavat resurssit. Em. hankkeessa pilotoitu yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa olisi tärkeä huomioida myös yhdenvertaisuusvaltuutetusta koskevan lain 5 § perus-teluissa.

23 § Asian saattaminen yhdenvertaisuuslautakunnan käsiteltäväksi

Allianssi pitää merkittävänä, että syrjintädirektiivin 7(2) artiklan mukaisesti uudessa yhdenvertaisuuslaissa myös yhdistyksillä ja järjestöillä on mahdollisuus aloittaa oikeudellinen tai hallinnollinen menettely joko kantajan puolesta tai häntä tukeakseen. Tämä on merkityksellistä erityisesti nuorten ja moniperusteisen syrjinnän uhreiksi joutuneiden nuorten kannalta. 

Helsingissä 7.4.2010
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Hanna-Mari Manninen
puheenjohtaja 


Avainsanat: