”Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ikääntyvän kansakunnan menestystekijä”
Allianssi jättää yhteysverkoston kautta pyydettyjen tahojen yhteydessä näkökulmiaan ohjelmaa varten. Pääsihteeri Jukka Tahvanainen on myös edustettuna asetetussa toimikunnassa, ja tätä kautta tuodaan esityksiä kehittämisohjelmaan. Lisäksi Allianssi järjestää erillisiä tilaisuuksia lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevistä osioista, ja kokoaa Allianssin hallituksen kautta näkökulmat lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan.
Allianssin mielestä nykyisissä lapsi- ja nuorisopoliittisissa toimenpiteissä lähdetään liian usein tarkastelusta, jossa lapset ja nuoret ovat ainoastaan kohteena, objektina, joille esitetään erilaisia toimenpiteitä. Lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan ainoastaan kohderyhmänä, jolloin lapsille ja nuorille yleensä suunnataan jotakin, kehitetään jotakin tai toimeenpannaan asioita. Lähtökohtaisesti muut tahot määrittelevät asioita, ja esittävät eri toimenpiteitä. Ohjelman valmistelussa tulisi lähteä siitä lähtökohdasta, että lapsi- ja nuorisoasioissa huomioidaan valtavirtaistaminen, mahdollistaminen ja osallisuus laaja-alaisesti. Asioita ja toimenpiteitä valmisteltaessa tulisi jatkossa huomioida lasten ja nuorten omavaltainen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet.
Allianssin näkökulman mukaan perusasetelmaa ja tavoitteen laadintaa tulee miettiä perusteellisesti. Lisäksi poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistäminen ja eri menetelmät vaativat erityistä pohdintaa ja toimenpide-esityksiä. Kehittämisohjelman tavoitteet tulisi asettaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistävinä tekijöinä. Tarkastelussa tulee varoa yksistään ongelmalähtökohtaista ja ainoastaan vallitsevan tilan tarkastelua. Ohjelman tulee olla laaja-alainen ja pitkälle tähtäimelle suuntautuva. Allianssi on saanut jo tähän mennessä jäsenjärjestöiltään eri esityksiä ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi. Tähän näkökulmaan ei listata näitä kaikkia yksityiskohtaisia toimenpide-esityksiä, vaan ne tuodaan esille teemakohtaisesti ohjelmaa valmistelevan toimikunnan kokouksissa. Osa esityksistä on kirjattu tähän näkökulmaan. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että osa esityksistä on kovin yksityiskohtaisia, eikä tässä vaiheessa kannata keskustelua käydä ainoastaan näiden näkökulmien kautta. Ensin on laadittava ohjelman päätavoitteet, kehys ja aikajänne toiminnalle, ja tämän jälkeen arvioidaan yksityiskohtaisia toimenpiteitä. Kehyksellä ei tarkoiteta resurssibudjetointia. Resursointi on hyvä miettiä erillisenä osana kehittämisohjelmaa. Alkuvaiheessa ei pidä käsitellä asiaa liikaa ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta ja merkityksestä.
Ohjelmaa valmisteltaessa on tarpeen käydä keskustelu, arvioidaanko ohjelmassa ainoastaan kansallisen tason lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, vai huomioidaanko ohjelmassa globaalit periaatteet. Arvioidaanko esim. globaalisti luku- ja kirjoitustaitoasioita.
Allianssi toivoo, että lapsiasiavaltuutettu Aulan johdolla valmisteltu Lasten ja nuorten hallitusohjelma otetaan soveltuvin osin huomioon lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa valmisteltaessa.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa laadittaessa on huomioitava mm. seuraavia asioita:
– yleensä ohjelmatyöhön on suhtauduttu positiivisesti, mutta sekä ikähaarukan (0~29 v.) että tarkastelukulmien laajuus huolestutti
– miten rajataan ja löydetään olennaiset eri ikävaiheisiin liittyvät näkökulmat
– ongelmalähtöisyyttä on kritisoitu, enemmän halutaan tarkastella ohjelmaa hyvinvoinnin kautta
– on keskusteltu myös eri ohjelmien välisestä koordinaatiosta hallintojen välisen koordinaatiotarpeen rinnalla
– myös yhteisöllisyyden tila ja vaikutus on pohdituttanut
Valmisteluun on nostettava mm. seuraavat asiat (eivät tärkeysjärjestyksessä):
1. Sukupolvipolitiikka
– Sukupolvipoliittinen ohjelma; tarvitaanko, miksi?
– Miksi sitten ei keski-ikäisten tai ikä-ihmisten politiikan kehittämisohjelmaa?
2. Hyvinvointipolitiikka
– Miten kasvava hyvinvointi tuottaa niin paljon pahoinvointia?
– Miten hyvinvointia voidaan jakaa tai arvioida?
3. Yhteisöllisyys
– Miten yhteisöllisyyttä ja kasvua yhteisön jäseneksi voidaan tukea eri elämänvaiheissa?
– Onko yhteisöllisyyden paluusta tai vahvistumisesta merkkejä?
4. Ajattelutavan ja asioiden valmistelutavan muutos lapsi- ja nuorisoasioissa
– lapset ja nuoret eivät ole vain kohderyhmä, jolle osoitetaan toimenpiteitä ja ratkaistaan ongelmia
– lasten ja nuorten osallistaminen eri prosesseihin. Tämä vaatii laajaa keskustelua ja ajattelutavan ja valmisteluprosessien muutosta.
Allianssin teemakohtaisia tavoitteita lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ovat:
1. Vahvistetaan lasten ja nuorten asemaa ja turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi
Nuorisoa ovat nykyisen nuorisolain mukaan alle 29-vuotiaat lapset ja nuoret. Suomen väestönkasvu on tasaantunut 2000-luvulla. Suomalaisilla nuorilla menee pääosin hyvin, mutta huolestuttava piirre on se, että ongelmat tuntuvat kasaantuvan niille nuorille, joilla ongelmia on jo entisestään. Suomessa on selkeästi havaittavissa nuorten ikäryhmissäkin tapahtuva kahtiajakautuminen ja moniongelmaisten nuorten elämän vaikeutuminen yhteiskunnassa.
2. Kehitetään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia
Nuoret haluavat vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin ja osallistua heitä innostavaan toimintaan.
3. Turvataan laadukas, maksuton ja tasa-arvoinen koulutus
Oppilaiden ja opiskelijoiden asema kaipaa vahvistamista ja oppilaitosten yhteys ympäröivään yhteiskuntaan kehittämistä.
4. Vahvistetaan monialaista ja -tahoista nuorisotyötä ja otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä ja kustannustehokas luonne
5. Edistetään kansalaisten yhdenvertaisuutta ja ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä