Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on tyytyväinen siihen, että valtiontalouden kehyksissä vuosille 2006-2009 on otettu lähtökohdaksi eduskunnan tekemä päätös, jonka mukaan Veikkauksen tuottoa koskevan tuotonjakolain toimeenpanoa nopeutetaan.
Tuotonjakolain nopeuttaminen on tulosta liikunnan, taiteen ja nuorisotyön kansalaisjärjestöjen tuloksekkaasta yhteistyöstä. Kulttuurisektorin järjestöt ovat vetäneetkin yhtä köyttä jo useita vuosia.
Tämä päätös tuo seuraavan viiden vuoden aikana lisäresursseja nuorisotyölle. Vuonna 2006 nuorisotyön rahoitus veikkausvoittovaroista lisääntyy arviolta 2,6 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä summa. Silti on syytä muistaa, että nuorisotyön kokonaisrahoituksesta valtion osuus on minimaalinen.
Nuorisotyöllä käsitetään toimintaa, joka tapahtuu nuoren vapaa-ajalla, ja johon nuori osallistuu omaehtoisesti. Allianssin mielestä parasta nuorisotyötä on kunnissa ja järjestöissä tapahtuva nuorisotyö. Näihin toimintoihin pitää suunnata leijonanosa nuorisotyöhön osoitettavista uusista varoista.
Kunnat ja järjestöt tekevät laajaa ja monipuolista nuorisotyötä. Suomessa on tällä hetkellä 1100 nuorisotilaa, 230 nuorten työpajaa ja 550 iltapäiväkerhoa, joista kunnat ja järjestöt vastaavat. Kunnissa toimii tuhansia nuorisojärjestöjä, joissa toimii lähes miljoona aktiivista nuorta.
Vaikka nuorisotyö on saanut tuotonjakolain toimeenpanon myötä lisää varoja, vasta nyt ovat esimerkiksi järjestöjen avustukset saatu nostettua lamaa edeltäneelle tasolle. Huomattava osa nuorisotyötä tapahtuu nuorten omissa kansalaisjärjestöissä, ja niiden kehittäminen tarvitsee lisäpanostusta. Valtion on huomioitava tulevissa esityksissä lisäresurssit järjestöjen avustuksiin.
Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa uudessa nuorisolaissa nuorisotyö määritellään kuuluvaksi kunnan toimialaan. Kuntien tulee nuorisotyöllä parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle sekä nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia edistävälle kansalaistoiminnalle. Kunnat toteuttavat sivistyksellisiä palveluja, joita ovat myös nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Resurssit näiden palveluiden järjestämiseen ovat kunnissa kuitenkin täysin riittämättömät ja niitä pitää tuntuvasti lisätä. Tällä hallituskaudella toteutettavassa valtionosuusjärjestelmän tarkistuksessa on suunnattava lisäresursseja lapsille ja nuorille.
Nuorisolaissa osoitetaan kunnille myös uusia tehtäviä. Nuorisolain mukaan kunnissa pitää kuulla nuoria heitä koskevissa päätöksissä. Myös tämä vaatii kunnilta ja valtiolta lisäpanostusta.
Tulevassa nuorisolaissa palautetaan valtiolle mahdollisuus avustaa kunnallisia nuorisotiloja. Suomessa on melko kattava nuorisotilaverkosto, eikä uusille nuorisotiloille ole juurikaan tarvetta. Sen sijaan suomalaisten nuorisotilojen kalustus ja välineistö on monin paikoin jo aikansa elänyttä ja niiden ajan tasalle saattamiseen tarvitaan myös valtion panosta. Jotta nuorisotilojen käyttöasteet saadaan kasvuun, nuorisotilat tarvitsevat seinien ja välineistön lisäksi ammattitaitoista ja innostunutta henkilökuntaa.
Julkisuudessa on ollut hälyttäviä tietoja siitä, että yhä useamman kunnan vuosikate on liukumassa negatiiviseksi. Allianssi haluaa kuitenkin painottaa, että mahdollisia säästöjä harkittaessa nuorisotyöstä säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Edellinen lama opetti, että kunnat joutuvat maksamaan nuorisotyöstä tekemänsä säästöt myöhemmin nuorten syrjäytymisen kustannuksina moninkertaisesti takaisin.