”Nuorisotyön toimintakykyä kehitetään. Erityishuomio kiinnitetään nuorisotyöttömyyden torjuntaan, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamiseen ja sisällölliseen kehittämiseen. Nuorten työpajojen kehittämistä jatketaan. Tuetaan etenkin terveyttä edistävää sekä lasten ja nuorten kasvua tukevaa liikuntaa. Veikkausvoittovarat kohdennetaan edelleen tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön.”
– ote Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmasta
Tasavallan hallitus on omassa ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi nuorisotyön toimintakyvyn kehittämisen. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin mielestä tavoitteen on näyttävä myös panostuksena toimialan kehittämiseen valtion tulo- ja menoarvioissa vuodelle 2001.
Nuorisotyön valtionosuudet rahoitetaan Veikkauksen tuotosta. Veikkauksen tuotto on veikkausasetuksen mukaan käytettävä taiteen, urheilun, nuorisotyön sekä tieteen tukemiseen. Viime vuosikymmenen aikana nuorisotyö menetti suhteellista osuuttaan kokonaistuotosta enemmän, kuin mikään muu edunsaajaryhmä. Vuonna 1989 nuorisokasvatustyöhön käytettiin 160 miljoonaa markkaa, joka oli lähes 13 % Veikkauksen tuotosta. Vuonna 1999 nuorisokasvatukseen riitti enää 114,3 miljoonaa markkaa, joka on vain hieman yli 5 % kokonaistuotosta. Kunnille nuorisotyöhön kohdennetut valtionosuudet ovat samana aikana pudonneet yli 70 miljoonasta markasta 37 miljoonaan markkaan. Vertailukohtana voidaan todeta, että Helsingin kaupunki käyttää vuosittain nuorisotyöhön 118 miljoonaa markkaa, joka on yksistään jo enemmän kuin valtion koko panostus toimialalle.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. haluaa lisäksi muistuttaa, että molemmat päähallituspuolueet ovat sitoutuneet puoluekokoustensa päätöksillä nostamaan nuorisotyön osuuden veikkausvoittovaroista 10 % tasolle.
Jotta nuorisotyölle ja -toiminnalle voidaan jatkossa taata tarpeelliset toimintaedellytykset, Allianssi ry esittää, että:
1. Veikkauksen tuotto palautetaan takaisin sen alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, jota myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kannanotoissaan edellyttänyt. Myös valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1998 toiminnasta antamassaan kertomuksessa kritisoineet veikkauksen voittovarojen käyttämistä pysyväisluonteisesti lakisääteisiin menoihin.
2. Veikkauksen tuotosta maksetut kirjastojen määrärahat siirretään opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella vuosina 2001-2004 asteittain 100 mmk/vuosi takaisin budjettivaroista maksettaviksi. Näin säästyneet veikkausvoittovarat jaetaan edunsaajien kesken.
3. nuorisotyön prosentuaalinen osuus Veikkauksen tuotosta nostetaan nykyisen hallitusohjelmakauden aikana asteittain kymmeneen prosenttiin.
4. kuntien nuorisotyöhön suunnattava valtionosuus palautetaan 90-luvun alun tasolle ja samalla varmistetaan, että valtionosuus todella käytetään veikkausasetuksen mukaisesti nuorisotyöhön.
Allianssi on hyväksynyt syyskokouksessaan 1999 esityksen nuorisotyön investointiohjelmaksi vuosille 2000 – 2003. Investointiohjelmaan on koottu nuorisotyön ajankohtaiset haasteet ja kehittämistarpeet ja niihin tarvittava rahoitus. Investointiohjelman mukaisesti Allianssi ry esittää vuoden 2001 valtion tulo- ja menoarvioon seuraavia kohtia, joihin tämän hallituskauden aikana veikkauksen tuotosta kanavoitavaa lisätukea tulisi kohdentaa.
1. Lisäpanostus paikalliseen nuorisotyöhön ja -toimintaan
Nuorisotyön perustehtäviä ovat nuorten elinolojen parantaminen ja nuorten kansalaistoiminnan tukeminen. Nuorten elinolojen hoito ja syrjäytymisen ehkäisy vaativat laajaa eri viranomaisten, sekä yksityisen sektorin ja kansalaistoiminnan rajoja ylittävää yhteistyötä. Nuorisotyöttömien ”kova ydin”, 10 000 – 15 000 alle 25-vuotiasta nuorta ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa. Jo yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle voivat olla useita miljoonia markkoja. Mikäli tämä vakavista elämänhallinnan vaikeuksista kärsivä joukko syrjäytyy pysyvästi työelämästä, on laskettu, että siitä syntyy yhteiskunnalle noin 60 miljardin lasku, ennen kuin nämä nuoret ovat täyttäneet 60 vuotta. Työmarkkinatuen saantiehtojen tiukennuksesta saatujen kokemusten valossa pelkkä pakkojen lisääminen ei näytä tehoavan kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin nuoriin, joiden kohdalla ongelmat kasaantuvat. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan lisäresursseja toimintaan, jolla tuetaan vaikeimmassa asemassa olevia nuoria.
Jotta kansalaistoiminnalle voidaan taata riittävät, lasten ja nuorten tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia tukevat edellytykset, on tulevina vuosina suunnattava lisäpanostus suoraan tukeen paikallisen kansalaistoiminnan kehittämiseen mm. vapaaehtoisuutta tukevan työllistämisen kautta. Järjestöjen harkinnan ja paikallisten kumppanuusmallien kautta tukea voidaan kohdentaa mm. koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen.
Sijoitustarve vuositasolla vuodelle 2001 on 9 miljoonaa markkaa kohdennettavaksi nuorten syrjäytymisen vastaiseen toimintaan ja paikallisen nuorisotoiminnan tukemiseen.
Yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi taloudellinen hyöty yhden syrjäytymiskierteen katkaisusta n. 300.000 markkaa vuositasolla ja 2,5 – 3,5 miljoonaa markkaa koko elämänkaarta tarkastellen.
2. Nuorten elinolojen alueellisten sateenvarjohankkeiden tuki
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja Kuntaliitto ovat tutkineet suomalaisten nuorten muuttohalukkuutta. Itä- ja Pohjois-Suomen nuorista jopa yli 60 prosenttia suunnitteli muuttoa lähivuosina. Tutkimuksesta ilmenee, että nuorten elinolojen kehittämisellä voidaan hillitä muuttoliikettä. Tyytyväisyys omaan kotikuntaan, elinoloihin ja vaikutusmahdollisuuksiin vähentää poismuuttohalukkuutta ja tällainen nuori on myös todennäköisin paluumuuttaja. Elinolojen kehittämisellä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus nuorten syrjäytymiseen.
Tämän johdosta Allianssi on esittänyt, että maakunnat sisällyttäisivät kehittämisohjelmiinsa EU:n uudella ohjelmakaudella nuorten elinolojen kehittämishankkeita. Näissä ”sateenvarjohankkeissa” otettaisiin huomioon erilaisia osa-alueita, kuten nuorten osallisuus paikallisessa kehityksessä ja päätöksenteossa, nuorten työllisyys ja nuorten yrittäjyysvalmennus. Hankkeiden rahoitus kanavoitaisiin useammasta eri EU:n rahoituslähteestä. Niiden avulla voidaan myös vahvistaa kansalaistoiminnan alueellisia tukiverkostoja.
Hankkeiden vauhdittamiseksi tulee valtion talousarvioon varata määräraha alueellisten ja seutukunnallisten nuorten elinolojen sateenvarjohankkeiden omarahoitukseen kanavoitavaksi läänien nuorisoneuvostojen kautta.
Sijoitustarve vuositasolla vuodelle 2001 on 2,5 miljoonaa markkaa kohdennettavaksi alueellisten ja seutukunnallisten nuorten elinolojen sateenvarjohankkeiden omarahoitukseen.
Mikäli omarahoitusosuus on n. 10 – 25 % hankkeiden kokonaiskustannuksista, saadaan nuorten elinolojen kehittämiseen merkittävä lisäresurssi.
3. Kansalaistoiminnan investointipankin perustaminen
EU-hankkeiden toteuttaminen vaatii toteuttajaorganisaatiolta omarahoitusosuuden lisäksi usein satojen tuhansien markkojen sijoittamista hankkeeseen, koska hanketuki maksetaan useimmiten jälkikäteen tilityksiä vastaan. Alkurahoituksen puuttuminen on tähän mennessä rajoittanut monien järjestöjen ja niiden piirijärjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa EU-hankkeita. Rahoitusongelman pikaiseksi ratkaisuksi tulee perustaa rahasto, Kansalaistoiminnan investointipankki. Investointipankista voidaan jakaa kansalaisjärjestöjen toteuttamiin projekteihin korottomana lainana nyt usein puuttuva alkupääoma, jonka järjestöt maksavat takaisin projektin lopputilityksen yhteydessä.
Tavoitteeksi tuleekin asettaa kansalaistoiminnan investointipankin perustaminen ja sen pääoman kasvattaminen hallitusohjelmakauden aikana 15 miljoonaan markkaan.
Rahoitustarve vuodelle 2001 on 5 miljoonaa markkaa.
Hyötynä on entistä useamman järjestön ja niiden paikallisen tason pääsy hankkeiden toteuttajiksi, jolla toisaalta tasataan järjestöjen kehitysmahdollisuuksia sekä saavutetaan taloudellista hyötyä kotiutuneina tukimarkkoina.
4. Allianssi ry:n rahoitus
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toiminta vuosina 2000 – 2005 voidaan jakaa kahteen osaan. Allianssin toimintaa määrittävät toisaalta
1. perustehtävään liittyvät toiminnot sekä
2. muut projektitoiminnot.
Allianssi ry:n yleisavustus tulisi järjestää valtion tulo- ja menoarviossa omaksi kohdakseen, jolla rahoitettaisiin etu- ja palvelujärjestön toiminta, kuten liikuntapuolella Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) rahoitus on järjestetty.
Perustelut muutokselle:
”Allianssi poikkeaa kaikista muista avustuksia saavista järjestöistä toimialaluonteensa ja järjestöjen kattojärjestöluonteensa vuoksi. Allianssin palvelujen käyttäjistä enemmistö on kunnallisen nuorisotyön eri toimialoilta, joten myös Allianssin avustuksia jaettaessa tulisi selkeästi näkyä, että kysymys on myös koko toimialan palvelutoiminnan tukemisesta.
Allianssin roolista, toiminnan vakiintumisesta, hallituksen ohjausroolin lisäämisestä sekä avustuskäytäntöjen yksinkertaistamistarpeesta johtuen Allianssin avustaminen tulee irrottaa muiden nuorisojärjestöjen avustusmenettelystä ja eriyttää omaksi budjettikohdakseen.”
SUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ ALLIANSSI RY
Teemu Japisson Jukka Tahvanainen
puheenjohtaja pääsihteeri