Allianssin tavoitteet valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 2002 ovat seuraavat:
* Paras keino ennaltaehkäistä ongelmia on tukea perustoimintaa – ennaltaehkäisevää perusnuorisotyötä
* Ennaltaehkäisevää päihdetyötä on tuettava
* Nuorten ja lasten paikallista toimintaa on tuettava sekä nuorten vaikuttamis- ja osallistumismuotoja on kehitettävä
* Veikkausvoittovarat on ohjattava Veikkauksen edunsaajille. Kirjastomäärärahat pitää palauttaa budjetin lakisääteisiin menoihin.
* Allianssin rahoitus suoraan budjettiin.
Nuorisotyö on kokonaisvaltaista nuoren hyvinvoinnin edistämistä. Tämä merkitsee sekä vaikuttamista nuoren elinoloihin että nuoren sosiaalisen kasvun tukemista. Nuorisotyötä on ennen kaikkea se perusnuorisotyö, jota toteutetaan paikallisella tasolla kansalaisjärjestöissä ja kuntien nuorisotoimen kautta tehtävällä työllä sekä niiden välisellä yhteistyöllä. Nuorisotyön tarkoituksena on ennakoida, reagoida ja ohjata nuorta tasapainoisen kasvun tiellä. Perusnuorisotyö on sitä nuorisotyötä, jolla ehkäistään ennakolta nuorten ongelmia ja sitä kautta vähennetään niiden korjaamisesta aiheutuvien kustannusten kasautumista yhteiskunnan maksettavaksi.
Yhteiskunnallinen kehitys on kuitenkin viime vuosina korostaen erilaistanut ihmisten elinoloja. Etenkin nuorten mahdollisuudet selviytyä erilaistumisesta aiheutuvista ongelmista ovat korostuneet. Vaikka valtaosalla nuorista valmentautuminen aikuisuuteen sujuu ilman suuria vaikeuksia, on kasautuvasti ongelmia kohtaavia nuoria yhä enemmän. Nuorten elinoloissa on 1990-luvulla tapahtunut eräitä selviä muutoksia huonompaan suuntaan. Vakavimmiksi ongelmakohdiksi ovat muodostuneet ja jääneet:
* ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta olevien osuus ja näistä erityisesti työttömien osuus
* pitkäaikaistyöttömyys, nuorten työmarkkina-asema sekä työsuhteiden laatu
* nuorten suuri osuus pienituloisista ja köyhistä
* nuorten suuri osuus toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaina
* alueellinen erilaistuminen nuorten elinoloissa muuttoliikkeestä johtuen
* tästä johtuen esim. koulutuksellinen tasa-arvo alkaa olla uhattuna maan eri osissa
* nuorten suuri osuus asunnottomista
* hälyttävästi lisääntynyt päihteiden käyttö sekä mielenterveysongelmaisten määrän lisääntyminen.
Useiden näiden nuorten elinoloja kuvaavien indikaattorien kehittymisen kohdalla tilanne ei ole parantunut verrattuna taloudellisen laskusuhdanteen pahimpiin vuosiin, näin on erityisesti nuorten taloudellisen aseman ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta.
Toiminnallinen viitekehys
Suomen perustuslain 16 § mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus sivistyksellisiin palveluihin, joihin luetaan myös nuorisotyö. Nuorisotyölaki velvoittaa 4§ mukaan nuorisotyön toteuttamiseen. Tätä samaa velvoitetta tuodaan esille Kuntalain 1 § mukaan, joka käsittelee asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan mukaan ”Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.”
Toimenpidesuositus eduskunnalle
Veikkausvoittovarat on ohjattava Veikkauksen edunsaajille. Kirjastomäärärahat pitää palauttaa budjetin lakisääteisiin menoihin.
Opetusministeriö maksaa valtionavustukset nuorisotyölle arpajaislain mukaisesti Veikkauksen voittovaroista. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään arpajaislakiesitykseen linjannut, että nyt poikkeuslakien voimalla veikkausvoittovaroista maksettavat kirjastoille osoitetut määrärahat olisi siirrettävä takaisin valtion budjetin yleiskatteesta maksettaviksi. Sivistysvaliokunnan mietinnössä todetaan myös, että veikkausvoittovarojen edunsaajien prosentuaaliset osuudet pitäisi kirjata lakiin siten, että kirjastomäärärahojen palautus yleiskatteeseen ja siirtyminen lakisääteisiin prosenttiosuuksiin tapahtuu kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Veikkauksen edunsaajat ja opetusministeriö on tehnyt laskelman siitä, millä vuosivauhdilla siirtyminen lain edellyttämään tilaan tapahtuisi oikeudenmukaisesti siten, ettei kenenkään edunsaajan rahoituksessa tapahdu ainakaan heikkenemistä.
Toimenpidesuositukset eduskunnalle ja budjettineuvotteluihin
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry kannattaa sivistysvaliokunnan esittämää linjausta ja pitää määrärahojen nousua olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Allianssin mielestä vuonna 2002 nuorisotyön osuuteen valtion budjetissa tulee osoittaa lisämäärärahoja 1 681 879 euroa (10 miljoonaa markkaa) vuoden 2001 tasoon nähden seuraavasti:
Lisäpanostus paikalliseen nuorisotyöhön ja -toimintaan yleisen kansalaistoiminnan kautta 840939 euroa (5 milj. mk.)
Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön 840939 euroa (5 milj. mk.)
1. Lisäpanostus paikalliseen nuorisotyöhön ja -toimintaan
* Nuorten ja lasten paikallista toimintaa on tuettava
* Paras keino ennaltaehkäistä ongelmia on tukea perustoimintaa – ennaltaehkäisevää perusnuorisotyötä
* Paikallisella nuorisotoiminnalla vahvistetaan osallisuutta ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista
Nuorisotyön ja nuorten välinen vuorovaikutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuorisotyön edustajien rooli on olla aktiivisesti yhteydessä nuoriin, tiedottaa nuorisotyön tarjoamista mahdollisuuksista ja tukimuodoista sekä aktiivisesti ajaa nuorten asiaa yhteiskunnassa. Nuorisotyön pääasiallista toimintakenttä on nuorten toiminta heidän vapaa-aikanaan eli aikuisten kontrolloiman toiminnan ja ajankäytön ulkopuolella. Nuorisotyö on perinteisesti ollut myös aktiivinen aikuisten välisen yhteistyön herättäjä lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin mielestä parasta, pitkäjännitteisintä ja niin ollen kustannustehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä olisi juuri kunnissa ja kansalaisjärjestöissä tehtävä perusnuorisotyö. Nuorisotyön perustehtäviä ovat nuorten elinolojen parantaminen ja nuorten kansalaistoiminnan tukeminen.
Nuorisotyön on vastattava yhä uusiin haasteisiin. Näitä on viime vuosina noussut ennen kaikkea nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden haittojen vähentämisessä, ennaltaehkäisevässä päihdetyössä, suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa ja nuorten yhteiskunnallisessa osallisuudessa.
Jotta kansalaistoiminnalle voidaan taata riittävät, lasten ja nuorten tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia tukevat edellytykset vastata uusiin ja vanhoihin haasteisiin, on lisäpanostus suunnattava suoraan tukeen paikallisen kansalaistoiminnan kehittämiseen sekä vapaaehtoisten ja ammatillisten nuorisotyöntekijöiden ja toimijoiden koulutukseen. Tätä vaatimusta tukee myös Allianssin jäsenjärjestöilleen vuonna 2000 tekemä kysely, jossa lisäresursseja kaivattiin nimenomaan nuorille paikallisesti järjestetyn toiminnan määrään ja laatuun.
Nuorten osallisuushankkeissa keskeinen kysymys kiertyy nuorten asemaan paikallisina toimijoina, kuntalaisina ja kansalaisina. Viimeisen vuosikymmenen aikana nuorten osallisuus, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hakeneet uusia muotoja. Perinteisesti vaikuttamiseksi on usein nähty vain äänestäminen ja alhaiset äänestysluvut ovat aiheuttaneet tarpeellista huolestuneisuutta. Osallisuus on kuitenkin pelkkiä äänestyslukuja monitahoisempi asia, vaikka laskeva äänestysaktiivisuus onkin itsessään huomionarvoinen ja vakava asia. Nuorilla on myös monia henkilökohtaisia lähiverkostoihin ja kansalaistoimintaan perustuvia vaikuttamisen keinoja, joiden kautta osallisuus toteutuu – tai ei toteudu. Tässä toteutumisen ja toteuttamisen hyvänä väylänä toimivat nuorisojärjestöt, joita täydentämään on etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen syntynyt erilaisia osallisuushankkeita.
Nuorten osallisuushankkeiden tavoitteet vaihtelevat, mutta yhteistä lähes kaikille niille on tarjota nuorille mahdollisuus tutustua yhteiskunnallisen järjestelmän toimintaan jo varsin nuorella iällä – myös ilman minkään järjestön jäsenyyttä. Toisaalta nuorisojärjestöjenkin toiminta alueella on monissa tapauksissa tullut tutummaksi ja poliittisetkin nuorisojärjestöt ovat saattaneet saada uusia jäseniä nuorten osallisuushankkeissa pätevöityneistä nuorista. Nuorten osallisuushankkeet toimivat yhteiskunnallisen osallistumisen ja poliittiseen vaikuttamiseen sosialisaation välineinä. Toiminta osallisuushankkeissa perehdyttää nuoria nimenomaan oman asuinpaikkansa asioihin sekä kunnallisen päätöksentekojärjestelmän rooliin omaan elämään vaikuttavana voimana.
Allianssi esittää, että seuraavan vuoden budjetissa huomioidaan erityisesti paikallinen nuorisotyö ja -toiminta yleisen kansalaistoiminnan kautta on 840939 euroa (5 milj. mk.) lisämäärärahana vuoden 2001 tasoon nähden.
2. Ennaltaehkäisevä päihdetyö (ensisijaisesti huumeiden vastainen työ)
Nuorten huumeiden käyttö, huumausaineiden saatavuus ja huumeiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvulla. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet yhä nuorempien keskuudessa. Samalla huumeiden käyttötavat ja -yhteydet ovat monimuotoistuneet: on hyvin erilaisia käyttömotiiveja, käytön tasoja ja käyttökulttuureja. Myös alueelliset erot ovat suuria. Huumausaineisiin liittyvät terveyshaitat, hoidon tarve ja kuolemat ja rikollisuus ovat samoin lisääntyneet.
Nuorisotyön rooli päihteidenvastaisessa työssä on luoda edellytyksiä päihteettömälle vapaa-ajanvietolle, mm. oppimis- ja elämänkokemusten sekä elämysten muodossa. Nuorisotyö pyrkii kohtaamaan nuoret perheensä, koulun ja nuorisojärjestöjen jäsenenä. Nuorisotyössä tuetaan nuoria heidän omien pyrkimystensä toteuttamisessa, tukemalla nuorten omaa järjestötoimintaa ja hankkeita sekä luomalla edellytyksiä nuorten vapaamuotoiselle kansalaistoiminnalle. Tavoitteena on herättää ja tukea nuorten omaa aktiivisuutta ja vastuunottoa omista asioistaan.
Huumeiden käytön ehkäisyn näkökulmasta hyvinvointivaltion rakenteiden turvaaminen on tärkeää. Huumeiden käytön näkökulmasta myös nuorisotyöttömyyttä tulee pyrkiä aktiivisesti vähentämään. Toimiakseen tehokkaasti julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen edellyttävät uudenlaista hallintokulttuuria, toimintaa ja asennoitumista. Nuorten omaehtoista toimintaa, itsensä toteuttamista, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja kansalaistoimintaa pitää tukea nykyistä voimallisemmin. Nuorten lähiyhteisöjen kuten kodin, koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotoja tulee kehittää, kuten myös paikallistason järjestö- ja viranomaistoimijoiden välillä. Päihdekasvatukseen kuuluu myös vanhemmuuden ja lapsuuden sekä perheenjäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen.
Allianssi esittää, että valtion budjetissa nuorisotyön momentille huomioidaan nuorisojärjestöjen ennaltaehkäisevään huumetyöhön 840939 euroa (5 milj. mk.).
3. Nuorisotyöttömyyden hoito
Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä korkeampi kuin keskimääräinen työttömyys. Tilaston 09/2000 mukaan Suomessa oli yhteensä 35.466 alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Nuorista työttömien kovaan ytimeen kuuluu noin 13.000 alle 25-vuotiasta nuorta. Tästä ytimestä monet nuoret ovat tosiasiallisesti syrjäytyneet ja menettäneet työllistymismotivaation.
Allianssi on nimetty EU-tukien välittäjäorganisaatioksi. Välittäjäorganisaation ensisijaisena tavoitteena on tukea hankkeita, jotka edistävät nuorten sijoittumista työmarkkinoille ja jatko-opintoihin. Muina tavoitteina on oman elämän hallinnan, osallisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä suvaitsevaisuuden tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.
Toimiessaan välittäjäorganisaationa Allianssi on havainnut, että EU-hankkeiden toteuttaminen vaatii toteuttajaorganisaatiolta omarahoitusosuuden lisäksi usein satojen tuhansien markkojen sijoittamista hankkeeseen, koska hanketuki maksetaan useimmiten jälkikäteen tilityksiä vastaan. Alkurahoituksen puuttuminen on tähän mennessä rajoittanut monien järjestöjen ja niiden piirijärjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa EU-hankkeita. Rahoitusongelman ratkaisuksi olisi perustettava rahasto, Kansalaistoiminnan investointipankki. Investointipankista voidaan jakaa kansalaisjärjestöjen toteuttamiin projekteihin korottomana lainana nyt usein puuttuva alkupääoma, jonka järjestöt maksavat takaisin projektin lopputilityksen yhteydessä. Järjestöjen paras työllistämiskeino on ollut yhdistelmätuki-malli.
Pitkän tähtäimen tavoitteeksi tuleekin asettaa kansalaistoiminnan investointipankin perustaminen ja sen pääoman kasvattaminen hallitusohjelmakauden aikana 15 miljoonaan markkaan. Hyötynä on entistä useamman järjestön ja niiden paikallisen tason pääsy hankkeiden toteuttajiksi, jolla toisaalta tasataan järjestöjen kehitysmahdollisuuksia sekä saavutetaan taloudellista hyötyä kotiutuneina tukimarkkoina.
Allianssin tavoitteina ovat myös, että valtio ohjaa työministeriön kautta rahoitusta työllistämisprojekteihin, joilla autetaan heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten elämää. Valtion tulee panostaa kansalaisjärjestöjen yhteiselle, työllistämistä tukevan palveluorganisaation perustamiselle. Tarve entistä yksilöllisempään työllistämiseen korostaa tukirakenteen merkitystä.
Allianssi esittää, että valtion talousarviossa varataan määräraha 15 000 kokoaikaisen yhdistelmätukisopimuksen tekemiseen vuosittain.
Allianssi esittää, että työministeriö ohjeistaa TE-keskuksille työllisyysprojektien omavastuuosuuden laskentaperusteet.
4. Monikulttuurinen ja suvaitsevainen Suomi
Suomessa tulisi ryhtyä vakavaan keskusteluun kansalaisuudesta ja eri vähemmistöistä pysyvänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Haluamme kiinnittää huomiota yleiseen maahanmuuttopolitiikasta käytävään keskusteluun ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin esim. ulkomaalaislain uudistamistyön osalta.
Syrjintää ja eriarvoiseen kohteluun liittyviin asioihin puuttumattomuus ei ole viisasta yhteiskuntapolitiikkaa. Tässä säästäminen lankeaa korkoineen myöhemmin laskettavaksi, joten selkeä moraalinen ja taloudellinen tuki tulisi ohjata yhteistoiminnallisuutta toteuttaviin hankkeisiin. Pakotettu monikulttuurisuus ei kuitenkaan ole ratkaisu. Monikulttuurisen nuorisotoiminnan välttämättömyyden lisäksi vähemmistöjen, niin yksilöiden ja järjestöjen, asemaa maamme rikkaassa järjestökentässä tulisi voimakkaasti tukea.
Nuorisotoiminnan sitoutuminen tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja rasisminvastaisuuteen ja aktiivisen osallistumisen edistämisen tulee edelleenkin olla osa sen perustehtävää ja -toimintaa. Tämän lisäksi olisi käynnistettävä keskustelu erillisen syrjinnän ja rasisminvastaisen toiminnan tukimuotojen kehittämisen tarpeista. Lisäksi maahanmuuttajien ja vähemmistöjärjestöjen osallistumisen varmistaminen asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen on paikallaan.
5. Allianssi ry:n rahoitus
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toiminta vuosina 2002 – 2005 voidaan jakaa kahteen osaan. Allianssin toimintaa määrittävät toisaalta
1. perustehtävään liittyvät toiminnot (Allianssi edustaa suomalaista nuorisotyötä kotimaassa ja kansainvälisillä foorumeille. Se järjestää koulutusta, välittää tietoa ja nuorisovaihtopaikkoja ulkomaille sekä tukee nuorten osallistumista, maahanmuuttajatyötä ja likkuvuutta. Allianssi ylläpitää Nuorisotiedon kirjastoa ja Nuorisotiedon taloa) sekä
2. muut projektitoiminnot.
Allianssi ry:n yleisavustus tulisi järjestää valtion tulo- ja menoarviossa omaksi kohdakseen, jolla rahoitettaisiin etu- ja palvelujärjestön toiminta, kuten liikuntapuolella Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) rahoitus on järjestetty.
Perustelut muutokselle:
”Allianssi poikkeaa kaikista muista avustuksia saavista järjestöistä toimialaluonteensa ja järjestöjen kattojärjestöluonteensa vuoksi. Allianssin palvelujen käyttäjistä enemmistö on kunnallisen nuorisotyön eri toimialoilta, joten myös Allianssin avustuksia jaettaessa tulisi selkeästi näkyä, että kysymys on myös koko toimialan palvelutoiminnan tukemisesta.
Allianssin roolista, toiminnan vakiintumisesta, hallituksen ohjausroolin lisäämisestä sekä avustuskäytäntöjen yksinkertaistamistarpeesta johtuen Allianssin avustaminen tulee irrottaa muiden nuorisojärjestöjen avustusmenettelystä ja eriyttää omaksi budjettikohdakseen.”
SUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ ALLIANSSI RY
Helsingissä 26.2.2001
Teemu Japisson, puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen, pääsihteeri