Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin vastaus rahakeräyslain uudistamista koskevaan sisä- ja oikeusministeriön kyselyyn OtaKantaa-palvelussa.
Allianssin vastaus rasti ruutuun vaihtoehdoista on B. Se on alla lihavoituna ja aivan alimmaisena on Allianssin perustelut asialle.
Ota Kantaa -kysely:
Mikä seuraavista toteuttamisvaihtoehdoista olisi mielestäsi toimivin: Valitse alla olevista vaihtoehdoista yksi vaihtoehto.
A) Säilytetään lupamenettelyn ja jälkikäteiseen tilitysten tarkastamiseen perustuva järjestelmä. Rahankeräykset sisältyisivät edelleen eräin poikkeuksin yleishyödyllisen toiminnan rahoitusmuotona. Lupamenettelyä sujuvoitettaisiin lainsäädäntöuudistuksin sekä hallintomenettelyä kehittämällä esimerkiksi hakumenettelyä yksinkertaistamalla, keräystapoja ja keräysaluetta koskevan sääntelyn purkamisella ja keskittämällä lupamenettely yhdelle viranomaiselle.
B) Luovutaan lupamenettelystä ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn säilyttämällä yleishyödyllisyyden edellytys. Lupamenettelystä luovuttaisiin. Rahankeräys voitaisiin aloittaa viranomaiselle tehtävän ilmoituksen jälkeen. Viranomainen rekisteröisi ilmoituksen ja keräystä koskevat tiedot julkiseen rahankeräysrekisteriin. Rahankeräyksiä koskisi tilitysvelvollisuus. Keräystarkoitus pysyisi edelleen yleishyödyllisenä.
C) Luovutaan lupamenettelystä ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn luopumalla yleishyödyllisyyden edellytyksestä. Lupamenettelystä luovuttaisiin. Rahankeräys voitaisiin aloittaa viranomaiselle tehtävän ilmoituksen jälkeen. Viranomainen rekisteröisi ilmoituksen ja keräystä koskevat tiedot julkiseen rahankeräysrekisteriin. Rahankeräys voitaisiin toimeenpanna mihin tahansa tarkoitukseen. Lailla voitaisiin mahdollisesti säätää kielletyistä rahankeräystarkoituksista, esimerkiksi kiellosta toimeenpanna hyvän tavan vastaisia rahankeräyksiä.
D) Siirrytään järjestökentän itsesääntelyyn tai omavalvontaan. Omavalvonnalla tai itsesääntelyllä voitaisiin vahvistaa ilmoitusmenettelyyn perustuvaa viranomaismenettelyä. Alan omavalvojana voisi toimia keskusjärjestö, joka valvoisi rahaa keräävien toimintaa. Rahankerääjät toimittaisivat tiedot keräyksistä keskusjärjestölle, joka voisi ylläpitää julkista rahankeräysrekisteriä ja julkaista varoituslistaa epäluotettavista keräyksistä tai kerääjistä. Lisäksi alalla voisi toimisi järjestö, joka ohjeistaisi toimintaa ja laatisi rahankeräystoiminnassa noudatettavan eettiseen koodiston. Koodistoon sitoutuneet kerääjät olisivat oikeutettuja käyttämään esimerkiksi yhteistä tunnusta tai yksilöityä keräystilinumeroa, jonka perusteella lahjoittaja voisi varmistua keräyksen luotettavuudesta.
Perustelut Allianssin valitsemalle toimintavaihtoehdolle:
Yleishyödyllisyyden vaatimus:
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi vastustaa sitä, että rahankeräyksiä voisi panna toimeen muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toiminnalla on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Rahankeräykset ovat yleishyödylliselle toiminnalle merkittävä rahoituslähde.
Mikäli yleishyödyllisestä tarkoituksesta rahankeräyksessä luovutaan, se hankaloittaa huomattavasti yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa, koska ne joutuvat kilpailemaan uusien toimijoiden kanssa rajallisilla markkinoilla. Yleishyödyllisten järjestöjen varainhankinnan tuottojen pienentyessä tarve julkisen tuen ja avustusten lisäämiselle kasvaa yleishyödyllisen toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä vaikuttaa mahdottomalta.
Voidaan myös pohtia mitä yleishyödyllisyydestä luopuminen merkitsisi kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Mikäli joku liikeyritys pystyisi keräämään vastikkeetta varoja omaan toimintaansa, se saisi siitä etua kilpailijoihinsa nähden ja vääristäisi kilpailua.
Yleishyödyllisyydestä luopumisen myötä myös riski petoksellisesta toiminnasta tai keräysvarojen ohjautumisesta yhteiskunnan kannalta haitalliseen tarkoitukseen kasvaisi.
Lupa vai ilmoitus:
Nykymuodossaan rahankeräysluvan saaminen on byrokraattinen, hidas ja uuvuttava prosessi. Luvan saantiin ja luvan edellyttämään hallinnointiin kuluu lupaa anovalta yleishyödylliseltä järjestöltä kohtuuttomasti aikaa ja voimavaroja.
Kyselyssä yhtenä vaihtoehtona on nyt voimassa olevasta lupamenettelystä luopumista ja siirtymistä kevyempään ilmoitusmenettelyyn. Rahankeräysten hallinnointia varten perustettaisiin julkinen rahankeräysrekisteri.
Julkinen rahankeräysrekisteri vähentäisi rahankeräyksiin liittyviä väärinkäytöksiä ja edistäisi rahankeräysten yleistä luotettavuutta ja lahjoitusvalmiutta.
Vaikka ilmoitusmenettelyyn ja rahankeräysrekisteriin siirryttäisiinkin, on keräysten laillisuuden varmistamisesta pidettävä huolta, jotta yleisön luottamus rahankeräyksien laillisuuteen säilyy.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi kannattaa siirtymistä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn ja julkiseen rahankeräysrekisteriin. Järjestelmän ylläpitoon on osoitettava tarvittavat määrärahat.