Vetoomus työmarkkinajärjestöille 11.5.2007
Nuorten asiat työmarkkinaosapuolten sopimuspöytiin
Nuoret ovat ikääntyvän Suomen voimavara
Suomessa oli vuoden 2004 lopussa 15-29-vuotiaita 982 322. Tämä on 18,75 prosenttia koko väestöstä. Nuorten työttömyys on yli kaksinkertaista koko väestön työttömyyteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli maaliskuussa 2007 7,7 prosenttia. 15-24-vuotiaitten nuorten työttömyysaste oli maaliskuussa 22,7 prosenttia. Nuorten työttömyysasteen kausivaihtelusta tasoitettu trendi oli 18,7 prosenttia.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n mielestä seuraavat nuoria koskevat asiat tulisi saada esille työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä:
1. Nuorisotyöttömyyden alentaminen
Edelleen Suomen nuorisotyöttömyys on varsin korkealla tasolla. Nuorison kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään on parannettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ammatillista peruskoulutusta vailla oleviin nuoriin aikuisiin (22-29-vuotiaat). On vaikutettava siihen, että opiskelun nivelvaiheissa kukaan ei putoa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. On panostettava työpajatoimintaan ja oppisopimuskoulutusta olisi hyödynnettävä laajemmin. Myös nuorten perheiden ja työelämän kohtaanto-ongelma vaatii pohdintaa.
2. Perusteettomien määräaikaisuuksien saaminen kuriin ja työelämän pätkittäisyyden yleinen vähentäminen
Vaikka ns. pätkätöitä ja niiden ketjutusta koskeva lainsäädäntö on selkeää, ns. laittomat pätkätyöt ovat liian yleisiä nuorten keskuudessa. Työuran jatkuva hajanaisuus ei ole pitkällä aikavälillä motivoivaa ja voi aiheuttaa stressiä ja uupumista. Tässä nuoret naiset ovat heikommassa asemassa kuin nuoret miehet. Määräaikaisuuksia tutkineen toimikunnan antamat ehdotukset on toteutettava. Tässä julkinen sektori voisi näyttää esimerkkiä.
3. Nuorten palkkaus kuntoon
Työstä on maksettava palkkaa jolla tulee toimeen. Ikä ei saa olla peruste palkan heikentämiselle. Nuorten palkkakehitys on turvattava, menot ovat suurimmillaan työhistorian alussa. Hallitusohjelmassa oleva matalapalkkatuki nuorille työntekijöille on toteutettava. Osaamisen tai koulutuksen on näyttävä myös palkkapussissa.
4. Esimiehille aikaa johtamiselle
Esimiehet ovat keskeisessä asemassa nuorten työntekijöiden työssäviihtymisen ja -menestymisen kannalta. Nuoret ja vasta työuraansa aloittavat työntekijät tarvitsevat esimiehiltä enemmän huomiota.
5. Nuorten työntekijöiden integroiminen työyhteisöihin
Suunnitelmallinen perehdytys ja ohjaus on viihtyvyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeää. Samalla se varmistaa osaamisen kehittymisen ja parantaa sitoutumista työpaikkaan. Kun vanhemmat työntekijät perehdyttävät nuorta työhön siinä siirtyy myös hyviä käytäntöjä ja ns. hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle. Luottamusmiesten ja työnantajan edustajien olisi syytä tehdä yhteistyötä nuorten työntekijöiden integroimisessa työyhteisöön.
6. Koulutus vastaamaan työelämän tarpeita
Koulutusta vastaavaa työtä ei ole aina tarjolla; pahimmillaan ammatillinen identiteetti ja osaaminen heikentyvät, jos riittävän haasteellisia tehtäviä ei riitä. Tämä vähentää myös motivaatiota kouluttautua.
7. Yrittäjyyden kehittäminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen
Suomeen tarvitaan lisää työllistäviä yrityksiä, jotka toimivat oikeudenmukaisesti. Uusien yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava.
8. Maahanmuuttajien työllistymistä parannettava
Työmarkkinajärjestöjen tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on tasa-arvoinen suhteessa muihin.
9. Työelämätietous osaksi oppisisältöjä
Työelämän perusteiden tunteminen auttaa sekä uusia työntekijöitä että työllistäjiä omien oikeuksien sekä vastuiden tunnistamisessa työelämässä. Työelämätietous pitää saada kaikkien kouluasteiden oppisisältöihin.
10. Kansalaisoppimisen tunnustaminen
Kansalaisjärjestöissä toimiminen lisää sosiaalista pääomaa, joka hyödyttää niin työntekijää kuin työnantajaa. Euroopan Neuvoston päätöslauselman (2005) mukaan tulisi kansalaistoimintaa arvostaa osana osaamista. Työmarkkinajärjestöjen toivotaan toimivan aktiivisesti tämän tavoitteen puolesta.
11. Lissabonin strategian päivittäminen
Ikääntyminen ei ole ainoastaan Suomen ongelma, se koskettaa koko Eurooppaa. Työmarkkinajärjestöjen on pyrittävä vaikuttamaan elinkeinoministeriöön sekä eurooppalaisiin kattojärjestöihinsä nuorten työelämäkysymysten nostamiseksi eurooppatason agendalle.
12. Perustettava Tulevaisuuden Työ -työryhmä
Työryhmän tulisi koostua Suomen elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen johtajista sekä hallituksen ja koulutuksen edustajista. Sen tulisi pystyä ennakkoluulottomasti visioimaan mitä Suomi tarvitsee ollakseen edelleen huippumenestyjä. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja maahanmuuttajat – tulevaisuuden työn tekijät. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi tarjoaa omaa nuorisoalan osaamistaan mahdollisen työryhmän käyttöön.