Syksyn budjettiriihessä päätettiin nuorten hyvinvoinnista ja nuorisoalan tulevaisuudesta. Vaikka pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet vuodelle 2025, nuorisoalan rahoitusta vaarantavat edelleen valtavat leikkaukset vuonna 2026. Nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset on pystyttävä välttämään ensi vuonna, koska rajut leikkaukset lisäisivät jo ennestään epäsuhtaista valtiontalouden tasapainottamisen taakanjakoa.

Hallituksen ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2025 julkaistiin 23.9. Ensi vuonna nuorisotyön kokonaisrahoitukseen kohdistuu säästöjä, mutta budjettiriihen neuvotteluissa huolestuttavimmat valtionvarainministeriön esittämät leikkaukset saatiin vältettyä. Budjettiriiheä edeltävässä VM:n talousarvioehdotuksessa esitettiin muun muassa nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin yli 16 prosentin leikkausta, jota ei hallituksen esityksessä ole.

Nuoriin on jo kohdistettu merkittäviä leikkauksia ja hallitus jatkaa esityksellään taakan kasaamista nuorten harteille. Muun muassa alla luetellut ja muut tässä analyysissa esiin nostetut päätökset heikentävät nuorten hyvinvointia: 

• Hallitusohjelmassa tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan kohdistuvat eniten juuri nuoriin. 
• Syyskuun alussa voimaan tullut ALV-kannan nostosta johtuva yleisen hintatason nousu vaikuttaa nuoriin, jotka ovat usein heikommassa taloudellisessa tilanteessa.
• Nuoret ottavat vastaan myös yleisesti talouden vaihtelut muuta yhteiskuntaa selkeämmin ja tämä näkyy esimerkiksi viime vuotta reilusti korkeammassa nuorisotyöttömyydessä.

Mikä budjettiriihi?

Hallituksen talousarvioprosessi sisältää kolme keskeistä paperia: hallitusohjelman, julkisen talouden suunnitelman sekä talousarvion. Hallitusohjelmassa asetetaan koko hallituskauden mittaisia suuria linjoja ja tavoitteita mm. valtiontalouden tasapainottamiseen. Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisen talouden tasapainottuminen vuoteen 2031 mennessä niin, että tällä vaalikaudella sopeutustoimia tehdään kuusi miljardia, seuraavalla kolme.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi valtioneuvosto laatii vaalikaudeksi julkisen talouden suunnitelman ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi keväällä pidettävissä kehysriihissä. Nissä sovitaan nimensä mukaisesti talouden kehyksistä, eli esimerkiksi ministeriökohtaisista budjeteista, joiden sisällä vuosikohtaiset talousarviot tehdään. Nyt syksyn budjettiriihessä on siis neuvoteltu kevään kehysriihen pohjalta tehtävistä toimista tulevalle vuodelle.

• tammikuu: ministeriöt toimittavat kehysehdotukset valtiovarainministeriöön. VM jatkovalmistelee kehysehdotuksen kehysriiheen. 
• kevät: kehysriihessä hallitus neuvottelee sovun talouden kehyksistä, mm. julkisen talouden suunnitelman. Nuorisoalan analyysi kevään kehysriihestä.
• toukokuu: ministeriöt valmistelevat kehysriihen pohjalta ehdotuksensa talousarvioon. VM jatkovalmistelee talousarvioehdotuksen budjettiriiheen. Nuorisoalan analyysi VM:n talousarviosta.
• syksy: budjettiriihessä hallitus neuvottelee sovun valtion talousarvioesityksestä seuraavalle vuodelle. Esitys etenee eduskunnan tavanomaiseen käsittelyyn ja tulevan vuoden talousarvio hyväksytään joulukuussa valtiovarainvaliokunnan mietinnön jälkeen.

Nuorisoalan rahoitukseen esitetään edelleen leikkauksia

Nuorisoalan rahoitukseen kohdistetut leikkaukset pysyivät neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksen mukaisella tasolla. Nuorisotyön määrärahoja leikataan vuodelle 2025 noin 5,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. 

Kuvio 1: Hallituksen talousarvioesityksen mukainen nuorisoalan kokonaisrahoituksen jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2025

Nuorisoalan kokonaisrahoitus jakautuu useaan eri kohteeseen järjestöille, kunnille ja muille toimijoille. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2025 nuorisoalan kokonaisrahoitus on noin 70,9 miljoonaa euroa. VM:n esityksessä se olisi ollut noin 67,6 miljoonaa euroa. Rahoitus oli vuonna 2023 noin 85 miljoonaa euroa, joka sisälsi määräaikaisia korona-ajan panostuksia nuorisotyöhön. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä kokonaisrahoitus oli noin 74 miljoonaa euroa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2025 merkittäviä leikkauksia nuorisoalan kokonaisrahoitukseen ei oltu vielä kohdennettu. Sen sijaan valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2025 talousarvioksi nuorisotyön kokonaisrahoitukseen kohdistui noin 6,5 miljoonan euron leikkaukset. Ne sisälsivät mm. yli 16 prosentin leikkauksen nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin. Hallituksen talousarvioesityksessä leikkauksia on lievennetty siten, että ainoa merkittävä leikkaus kokonaisrahoituksessa kohdistui nuorisotyön kokeilun, koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälinen yhteistyön rahoitukseen, josta esitetään leikattavaksi yli 60 prosenttia eli noin neljä miljoonaa euroa.

Valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille hallitus esittää samaa avustusmäärää kuin vuonna 2024 eli 18 miljoonaa euroa. Pieni valonpilkahdus löytyy miljoonan euron määräaikaisesta panostuksesta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön.

Nuorisoalan järjestöt turvassa valtionavustusleikkauksilta vielä ensi vuonna

Kuvio 2: OKM:n valtionavustuksiin päätettyjen leikkausten suuruus. Aikaistuksella tarkoitetaan hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten aikaistamista vuodella kehysriihen päätöksen mukaisesti. Vuodelle 2027 ei ole suunniteltu lisää leikkauksia. Leikkausten kohteet eivät myöskään välttämättä pysy samoina.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan tehdään valtionavustussäästöjä 67,8 miljoonaa euroa. Nämä kohdentuvat laajasti eri sektoreille, mutta mittavin leikkaus tehdään ammatilliseen koulutukseen (20 miljoonaa euroa). Muita leikkauskohteita ovat esimerkiksi kirkon yhteiskunnalliset tehtävät, esittävä taide ja museot, yksityiset tutkimuslaitokset ja puolueiden ajatuspajat sekä nuorisotyön osaamiskeskukset. Valtionavustussäästöjen lisäksi leikkauksia kohdennetaan runsaasti ministeriön ja sen alaisten virastojen toimintamenoihin, kuten muissakin ministeriöissä.

– Heikentyneessä taloustilanteessa haluan turvata nuorisojärjestöjen ja liikunnan kansalaisjärjestöjen osalta vuodelle 2025 työrauhan ja välttää nopeat tai välittömät muutosneuvottelut ja henkilöstön irtisanomiset, kertoo nuorisoministeri Sandra Bergqvist tiedotteessaan.

Nuorisoalan kattojärjestö kysyi jäsenorganisaatioiltaan keväällä 2024  näiden muutosneuvottelutilanteesta. Puolet vastanneista nuorisoalan järjestöistä kertoi joutuvansa todennäköisesti käynnistämään muutosneuvottelut seuraavan 12 kuukauden aikana. Suurin syy neuvottelujen käynnistämiseen on valtionavustuksiin kohdistuneet tai kohdistuvat Orpon hallituksen leikkaukset. Kyselyn mukaan valtionavustusten leikkausten seurauksena nuorille tarjottavien palveluiden, harrastusten ja arjessa läsnäolevien turvallisten aikuisten määrä tulee pienenemään merkittävästi. Mikäli leikkaukset toteutuvat suurina (25 tai 50%), nuorille tarjottavat harrastukset ja toiminnot vähenisivät, siirtyisivät verkkoon, kallistuisivat merkittävästi ja/tai painottuisivat pääkaupunkiseudulle.

Amiksesta leikataan, maksuton toinen aste säilyy

Kevään kehysriihessä tehty päätös rajata toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta ja koulumatkatukea on peruttu. Koulumatkatuki tullaan kuitenkin säästötoimena rajaamaan vain oppivelvollisille. Muut kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutetut ovat aiemmin voineet saada koulumatkatukea yli 10 kilometrin koulumatkoihin aikuisten perusopetukseen tai toisen asteen opintoihin. Korvaavat leikkaukset toiselle asteelle tehdään strategia- ja hankerahoitukseen sekä normienpurulla. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoi Helsingin Sanomille, että päätös maksuttomuuden rajaamisesta ei olisi tuonut tarvittavia säästöjä, sillä moni kunta olisi jatkanut maksuttomuutta itse. 

Ammatilliseen koulutukseen päätettiin kevään kehysriihessä tehdä 100 miljoonan euron leikkaus. OAJ arvioi tämän vastaavan noin 1350 opettajan irtisanomista. Syksyn budjettiriihessä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia kasvatettiin kuitenkin 120 miljoonaan euroon. Kaiken kaikkiaan erilaisia leikkauksia kohdistuu ammatilliseen koulutukseen noin 130 miljoonaa euroa. Leikkausten tavoitellaan kohdentuvan muihin kuin ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin, mutta alalla on perustellusti kritisoitu tavoitteen olevan hyvin haastavaa toteuttaa käytännössä.

Maksuttoman toisen asteen turvaaminen oli odotettu ja erittäin tärkeä päätös. Toisen asteen oppilaitoksiin kohdentuvat leikkaukset tulevat kuitenkin näkymään myös opiskelijoiden arjessa. Erityisesti ammatillisista oppilaitoksista leikkaaminen on huolestuttava osa jatkumoa, jossa työllistymiseen, koulutustason nostoon ja jatkuvaan oppimiseen rakennetaan uusia esteitä. Tälläkin hetkellä 20–24-vuotiaista nuorista 20 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tilanne on heikentynyt viime vuosina.  Vaikka leikkauksen on tarkoitus kohdentua muihin kuin oppivelvollisiin, koskettaa tämä silti lukuisia nuoria, joiden alanvaihto tai lukion jälkeisen ammatillisen pätevyyden hankkiminen voi vaikeutua merkittävästi.

Lisäpanostuksia oppimisen tukeen

Samalla kun koulutustaso on laskenut ja osaamiserot kasvaneet, on koulutuksen rahoitus oppilasta ja opiskelijaa kohden laskenut kaikilla koulutusasteilla ja esimerkiksi toisella asteella opiskelijakohtaiset koulutusmenot ovat Suomessa matalammat kuin OECD-maissa keskimäärin. Tässäkin budjettiriihessä erityisesti ammatillisesta koulutuksesta leikataan merkittävästi.

Osaamiserojen kasvun hillitsemiseksi oppimisen tukea uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään yhtenäistämään ja parantamaan tuen saantia läpi koulutuspolun, myös nivelvaiheissa. Hyvä niin – osaamisen ja hyvinvoinnin eriytymiskehitykseen puututaan kouluissa ja oppilaitoksissa parhaiten tarjoamalla oikea-aikaista ja riittävää tukea nuoren tarpeisiin. Uudistus on tarpeellinen ja olemmekin peräänkuuluttaneet siihen tarvittavia lisäresursseja.

Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpanoon esitetään varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen 50 miljoonan euron lisäystä, lukio- sekä ammatilliseen koulutukseen kuhunkin 10 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. On tärkeää, että hallitus sitoutuu resursoimaan oppimisen tuen sen vaatimalla tavalla ja seuraa nyt tehtävien uudistusten toimivuutta. Mikäli hallituksen panostukset eivät ole riittäviä, kohdentuu uudistuksen toteuttamisen kustannustaakka kunnille. Kunnilla taas ei ole tähän yhtäläisiä mahdollisuuksia, jolloin tavoite yhtenäisestä oppimisen tuesta kotikunnasta riippumatta voi jäädä saavuttamatta. 

Asumistukeen lisää leikkauksia

Viime kevään kehysriihessä nuorten ja erityisesti opiskelijoiden sosiaaliturvaan esitettiin merkittäviä lisäleikkauksia, joita nyt toimeenpannaan hallituksen talousarvioesityksessä.  Ainoa varsinaisesti uusi leikkaus sosiaaliturvaan kohdistuu yleiseen asumistukeen. Asumistuen kuntaryhmiä esitetään muutettavaksi siten, että säästöjä syntyisi 3,7  miljoonaa euroa. Kuntaryhmillä viitataan siihen, että Suomen kunnat on jaettu asumiskustannusten perusteella eri ryhmiin, joilla on erilaiset laskennalliset asumismenojen enimmäismäärät. Nyt esitetään tiettyjä kuntia siirrettäväksi kuntaryhmästä 2 ryhmään 3 eli edullisempien asumismenojen kuntaryhmään. 

Opiskelijoiden asumisen tuki muuttuu kehysriihen mukaisesti

Hallitus päätti jo kehysriihessä siirtää opiskelijat yleiseltä asumistuelta takaisin erillisen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään on mittava leikkaus, joka tuntuu opiskelijoiden taloudessa Asumislisä tulee olemaan kuntaryhmästä riippuen 216-296 euroa kuukaudessa. Asumislisä on sidottu opintotukikuukausiin, eli toisin kuin yleistä asumistukea, sitä ei saa ympärivuotisesti.

Joillekin opiskelijoille siirrolla voi olla myös positiivisia vaikutuksia, sillä opintotuen asumislisä on henkilökohtainen etuus, toisin kuin yleinen asumistuki, joka myönnetään ruokakuntakohtaisesti (eli niin, että kaikkien ruokakunnan jäsenten tulot vaikuttavat tuen määrään). Kokonaisuudessaan siirto on opiskelijoille silti merkittävä heikennys. 

Esimerkiksi Helsingissä asuvan opiskelijan kohdalla tuesta leikkaantuisi vuodessa 2064 euroa, mikä tekee 44 % leikkauksen opiskelijan asumisen tukeen vuositasolla. Jo aiemmilla päätöksillään hallitus on leikannut opiskelijoiden sosiaaliturvasta jäädyttämällä opintorahan indeksin sekä leikkaamalla yleisestä asumistuesta. 

Siirrolla tavoiteltiin kevään kehysriihessä 57 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2028 mennessä. Talousarvioesityksessä säästöjä on laskettu syntyvän ensi vuodelle 18,3 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden asumislisään on siirron vuoksi varattu OKM:ssä 161 miljoonaa euroa. STM:n budjetissa yleisestä asumistuen momentilta vähenee muutoksen myötä 182 miljoonaa. Toimeentulotukimenojen taas on arvioitu kasvavan 2,7  miljoonaa euroa. 

Opintotuen asumislisään liittyy monenlaisia rakenteellisia ongelmia sen pienen tason ohella. Asumislisän saamiseksi opintojen tulee edetä ajallaan, eikä tukea asumiseen saa niiltä kuukausilta, kun opintotukea ei makseta – esimerkiksi kesäkuukausina. Mikäli kesätöitä ei löydy, on opiskelijan turvauduttava toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saadakseen on kaikki säästöt, myös ASP-säästöt, ensin kulutettava. Etenkin nyt, kun siirrosta syntyvä kustannussäästö on kaventunut 18,3 miljoonaan, voidaan kysyä, onko näin merkittävä heikennys opiskelijoiden toimeentuloon millään muotoa järkevä toimi. 

Opiskelijoiden velkaantuminen kasvattaa valtion menoja

Opintolainahyvitystä maksetaan aiempaa enemmän Samalla opintolainojen takaisinmaksun vaikeudet ovat lisääntyneet, eli valtion takausvastuusuorituksille, korkoavustuksille ja maksuvapautuksille on suurempi tarve. Tämän vuoksi valtion opintolainamenot nousevat ensi vuonna 25,9 miljoonalla eurolla. 

Valtion takaamien opintolainojen lainakanta oli vuoden 2023 lopussa yli 6 miljardia euroa. Keskimääräinen opintolainan määrä oli ammatillisen perustutkinnon suorittaneella 11 400 euroa, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella 17 700 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella 22 700 euroa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. 

Vuoden 2017 suuret opintotukileikkaukset ja opintolainan osuuden nosto alkavat näkyä nyt tilastoissa, kun opiskelijat ovat valmistuneet ja alkavat maksamaan lainojaan takaisin. Perintään menneiden opintolainojen määrä on moninkertaistunut nopeasti. Syksystä 2024 alkaen opintolainan osuutta opintotuesta on kasvatettu entisestään, joten opiskelijoiden velkapotin kasvaessa on odotettavissa, että tästä seuraa takaisinmaksuhaasteiden vuoksi lisäkustannuksia valtiolle myös tulevaisuudessa. Toisenlaisilla poliittisilla valinnoilla tämä raha olisi mahdollista käyttää myös suoraan nykyisten opiskelijoiden toimeentulon tukemiseen.

Hallitus on myös aiemmin asettanut työryhmän valmistelemaan opintotuen kokonaisuudistusta, minkä yhteydessä tarkoituksena on ollut tarkastella koko opiskelijoiden toimeentulon kokonaisuutta. Nyt näyttää siltä, että tällä hallituskaudella opiskelijoiden toimeentuloa uudistetaan lähinnä lyhytjänteisesti leikkaamalla.

Rakentamisen investointiavustukset vähenevät

Sosiaaliturvan lisäksi hallitus kohdistaa leikkauksia nuorten ja opiskelijoiden asumiseen. Erityisryhmien investointiavustuksiin esitetään ensi vuodelle vain yhteensä 15 miljoonan euron määrärahoja. Kuluvan vuoden talousarviossa niihin oli varattu 63 miljoonaa ja vuoden 2023 toteuma oli 120 miljoonaa. Investointiavustuksilla tuetaan ikääntyneiden, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, asunnottomien, autismikirjon henkilöiden, erityistä tukea tarvitsevien nuorten sekä opiskelijoiden asumista. 

Leikkauksen seurauksena uusien nuorille ja opiskelijoiden suunnattujen asuntojen rakentaminen saattaa pysähtyä kokonaan, etenkin kun hallitus on linjannut, että erityisryhmien avustukset kohdistetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen kohteisiin. 15 miljoonan euron määrärahasta siis todennäköisesti riittää nuorten ja opiskelijoiden asumiseen korkeintaan roposia. Hallituksen talouspoliittiset päätökset vaikeuttavatkin nuorten ja opiskelijoiden asumista kahdesta eri suunnasta kun samaan aikaan leikataan merkittävästi sekä asumisen kysyntä- että tarjontatuista. 

Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut muutoksessa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaukset esitetään toteutettavaksi ensi vuonna täysimääräisesti kevään kehysriihipäätöksien mukaisesti eli ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan noin 80 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna (384 milj.). Leikkaus on kohdistumassa ensi vuonna hanke- ja investointiavustusten lisäksi myös järjestöjen perusrahoitukseen, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Järjestöt ovat peräänkuuluttaneet vaikutusarviointien tekoa. Julkisen talouden suunnitelman mukaan järjestöiltä ollaan leikkaamassa yhteensä vaalikauden loppuun mennessä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat myös nuorille tärkeitä palveluita muun muassa mielenterveyden ja päihdetyön saralla. Leikkausten on ennakoitu vaikeuttavan kriisiavun saamista ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottamaan korkeakouluopiskelijoiden perusterveydenhuoltoon esitetään enemmän rahoitusta vuodelle 2024. Vuoden 2024 arviotu valtionrahoitus oli 68,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 arvio on 72,7 miljoonaa euroa. Talousarviolla rahoitettu YTHS:n budjetti kasvaa esityksessä 94 170 000 euroon, josta valtionrahoitusta on 77 prosenttia. Vuodelle 2025 esitetään opiskelijamäärän kasvun vuoksi yli kaksi kertaa suurempaa korotusta kuin kuluvalle vuodelle esitettiin.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti hallitus on ehdottanut, että perusterveydenhuollon hoitotakuun enimmäisajat palautetaan eli voimaan tulevat aiemmat määräajat. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu olisi jatkossa 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Muutos ei kuitenkaan koskisi alle 23-vuotiaita. Muutoksilla tavoitellaan pysyvää, vähintään 95 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuodesta 2025 alkaen. Muutos kuitenkin jakaa nuorten ikäryhmän kahteen osaan, mistä uudistusta on kritisoitu.

23 vuoden ikäraja liittyy hallituksen mallin mukaisen lasten ja nuorten terapiatakuun käyttöönottoon, jonka on ehdotettu tapahtuvan 1.5.2025 alkaen. Terapiatakuuseen on varattu lisärahoitusta 23,4 miljoonaa euroa, josta hyvinvointialueille 22,2 miljoonaa ja YTHS:lle 1,2 miljoonaa. Mielenterveystoimijat ovat ehdottaneet, että koko väestöä koskevan terapiatakuun valmistelu aloitettaisiin jo tämän hallituskauden puolella. Nuorisoala on jo aiemmin nostanut esiin lasten ja nuorten terapiatakuun ikärajaa, joka hoitotakuun tavoin jakaa nuorten ikäryhmän kahteen osaan.

Lisärahoitusta varataan hallituksen talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaisesti myös nuorten huumekuolemien ehkäisyyn (3,5 miljoonaa euroa), päihteitä ja väkivaltaa käyttävien sekä rikoksia tekevien nuorten palvelujen kehittämiseen (2,5 miljoonan euroa) ja lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen (0,5 miljoonaa euroa). Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja mielenterveyden chat-palveluihin esitetään lisärahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Arvioimme, että lapsiperheköyhyyden kasvaessa ja nuorten hyvinvoinnin jatkaessa laskuaan on epätodennäköistä, että näin pienillä korjaavilla toimilla voidaan ratkaista yleistyviä ja aiempaa useampaa nuorta koskettavia ongelmia – etenkin, kun samaan aikaan leikataan massiivisesti samoja palveluita jo tuottavilta sotejärjestöiltä.

Nuorisoalan ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuus

Vaikka leikkauksia kohtuullistettiin, verrattuna Orpon hallituskautta edeltävään aikaan vuoden 2025 nuorisoalan rahoitus vähenee hallituksen jo tekemien ja ensi vuodelle esittämien leikkausten sekä määräaikaisten avustusten loppumisen myötä yli 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Tulevina vuosina nuorisoalan tilanne vielä vaikeampi, koska ensi vuoden aikana hallitus on sopinut päättävänsä 75 miljoonan euron uusista leikkauksista OKM:n valtionavustuksiin. Mikäli säästöjä ei päätetä kohtuullistaa, nuorisotyönkin kannalta kovimmat säästöt ovat siis vielä edessä.

Kuvio 3: Kehysriihessä päätetyt säästöt OKM:n valtionavustuksiin. 

Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee, todetaan hallitusohjelmassa. Nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset on pystyttävä välttämään jatkossa. Ensi vuonna päätettävät valtionavustusleikkaukset on tehtävä harkitusti ja eri palvelujen yhteiskunnallisen tarpeen perusteella, ei esimerkiksi entisen arpajaislain jakosuhdeprosentin pohjalta. Nuoriin on jo kohdistunut merkittäviä leikkauksia ja keväällä sovitut lisäleikkaukset kasasivat lisätaakkaa heidän kannettavakseen. 

Nuorisotyön rahoitukseen kohdennetut leikkaukset ovat leikkauksia suoraan nuorilta. Nuorisoalan toteuttamassa kyselyssä nuoret itse arvioivat, että nuorisotyön vähentymisellä olisi isoja vaikutuksia heidän elämänsä merkityksellisyyteen, arjen sujuvuuteen ja tulevaisuudennäkymiin – jopa elämänsä jatkumiseen. Nuorten laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti. Ilman nuoria meillä ei ole mitään.

On selvää, ettei vuosikymmeniä sitten rakennettu hyvinvointiyhteiskuntamme ole enää kunnossa. Nuorten hyvinvoinnin korjaaminen vaatii hyvää kokonaiskuvaa ja tehokasta johtamista, mutta nykyinen nuorten teemojen ripotteleminen eri ministeriöihin estää sen. Muutoksen mahdollistavia kirjauksia löytyy hallitusohjelmasta, mutta niiden toimeenpanoa ei ole edistetty käytännössä lainkaan. 

Siksi esitämme, että nuorten hyvinvoinnin tuloksekkaan edistämisen vaatimat rakenteelliset ja systeemiset uudistukset käynnistetään välittömästi. Olemme laatineet näistä toimista alustavan esityksen vuonna 2022.