Kehysriihen lopputulos enteilee synkkää tulevaisuutta nuorille ja nuorisoalalle. Puramme tässä analyysissä keskeisiä nuoriin ja nuorisoalaan kohdistuvia leikkauksia. Nuorisoala vaatii huolellista arviota esityksen vaikutuksista nuoriin ja nuorisoalaan ennen esitysten tuomista eduskuntaan.
Orpon hallituksen kehysriihen päätökset tarkoittavat noin 3 miljardin edestä sekä veronkiristyksiä että leikkauksia. Kehysriihessä sanottiin, että lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu hallituksen keskeiseksi arvoksi. Kehysriihen lopputulos näyttää valitettavasti päinvastaiselta.
Sosiaalipolitiikan professori Minna van Gervenin mukaan kehysriihen päätöksistä kärsivät eniten opiskelijat, terveydenhuollon palveluita tarvitsevat kotitaloudet ja työhaluiset osatyökykyiset. Vaikka säästötalkoissa tällä kertaa mukana ovat laajemmin eri ihmisryhmät, erityisesti pienituloisille, kuten nuorille, leikkauksia tulee kohtuuttomasti lisää.
Kehysriihessä päätetyt uudet leikkaukset ovat osa nuorten hyvinvoinnin heikentymisen jatkumoa. Nuorten kokemus osallisuudesta on tutkimusten mukaan eriytynyttä lähes kaikilla samoilla mittareilla kuin muukin hyvinvointi. Nuoriin kohdistuvat leikkaukset syventävät tätä kokemusta. Nuoret ovat aliedustettuja kaikilla päätöksenteon tasoilla niin äänestäjinä, ehdokkaina kuin myös päättäjinä. Ilman kokonaisvaltaista otetta nuorten hyvinvoinnin parantamiseen, ei meillä ole myöskään tulevaisuuden aktiivisia kansalaisia.
Nuorisoalan rahoitukseen lisäleikkauksia
Nuorisoalan rahoitus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia. Valtionavustuksiin kohdistui riihessä lisäleikkauksia jo aiemmin hallitusohjelmassa päätettyjen säästöjen lisäksi. Mediatiedot ja myös hallituksen kehysriihimateriaalit kertoivat epäselvästi leikkausten todellisesta määrästä, mikä aiheutti aiheellista hämmennystä nuorisoalan kentällä.
Hallitusohjelmassa päätettyjä, vuosien 2026 ja 2027 OKM:n valtionavustuksiin kohdennettuja leikkauksia aikaistetaan vuodella. Lisäksi vuonna 2025 tehdään lisäleikkauksia 25 miljoonaa euroa. Näin ollen sekä vuoden 2025 että vuoden 2026 valtionavustuksista leikataan 75 miljoonaa euroa, jolloin hallituskauden aikana valtionavustuksiin kohdistuu yhteensä 150 miljoonaa euroa leikkauksia hallituskautta edeltävästä tasosta.
Kuvaajassa esitetyt luvut eivät ole kumulatiivisia. Nuorisotyöhön tai valtionavustuksiin laajemmin kohdistuvia leikkauksia ei ole kohdennettu vielä tuleville vuosille, mutta mittakaavaa antaa se, että nuorisotyön koko budjetti oli vuoden 2024 OKM:n talousarviossa noin 74 miljoonaa euroa. OKM myöntää valtionavustuksia nuorisotyön lisäksi esimerkiksi koulutukseen, kulttuuriin, tieteeseen ja urheiluun. Kohdennuksista päätetään tarkemmin syksyn budjettiriihessä.
Kuvaajassa esitetyt luvut eivät ole kumulatiivisia. Nuorisotyöhön tai valtionavustuksiin laajemmin kohdistuvia leikkauksia ei ole kohdennettu vielä tuleville vuosille, mutta mittakaavaa antaa se, että nuorisotyön koko budjetti oli vuoden 2024 OKM:n talousarviossa noin 74 miljoonaa euroa. OKM myöntää valtionavustuksia nuorisotyön lisäksi esimerkiksi koulutukseen, kulttuuriin, tieteeseen ja urheiluun. Kohdennuksista päätetään tarkemmin syksyn budjettiriihessä.
Lähde: Valtion talousarvioesitys 2024
Nuorisoalan on aina vain tärkeämpää pitää esillä nuorten kasvavaa pahoinvointia sekä nuorisotyön positiivisia vaikutuksia nuorten arkeen ja hyvinvointiin. Nuorisotyöhön kohdistuvat lisäleikkaukset on pystyttävä välttämään. Valtionavustusleikkaukset on tehtävä harkitusti ja eri palvelujen yhteiskunnallisen tarpeen perusteella, ei esimerkiksi entisen arpajaislain jakosuhdeprosentin pohjalta.
Mikäli OKM:n valtionavustusten leikkaukset toteutettaisiin entisen arpajaislain jakosuhteen mukaisesti, nuorisoalaan kohdistuisi 9 % leikkauksista. Se voisi tarkoittaa 13,5 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuonna 2024 OKM:n nuorisotyön kokonaisbudjetti oli noin 74 miljoonaa euroa. Nuorisotyön valtionavustusten kokonaisbudjetti on siitä noin 65 miljoonaa, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustuksia oli tästä 18 miljoonaa euroa. Päätökset voivat tarkoittaa siis jopa 20 prosentin leikkauksia nuorisoalalle. On ironista että hallitus lupaa panostaa nuorisotyöhön, kun nuorisoalan leikkaukset kohdistuvat suomalaiseen nuorisotyöhön.
Riihessä päätettiin laajentaa lahjoitusvähennys yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöille. Tämä aiheuttaa verotulojen vähenemää 15 miljoonaa euroa. Lahjoitusvähennyksen voi tällä hetkellä saada vain yli 850 euron lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Laajennus mahdollistaa paremman varainhankinnan niille nuorisoalan järjestöille, joilla on hyvät edellytykset varainhankintaan, mutta on selvää, ettei sillä ole mahdollista paikata valtionavustuksiin kohdistuvia leikkauksia.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin toimenpidepaketti
Hallitus laatii lasten ja nuorten toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Pakettiin sisältyy lastensuojelun hybridimallin kehittäminen sekä lisärahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyölle, mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin ja ensi- ja turvakodeille. Lisärahoitusta ohjataan myös nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaisen ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi hallitus päätti erillisestä 5 miljoonan kertaluontoisesta rahoituksesta koulukiusaamisen vastaiseen työhön.
Nämä lisäpanostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat tarpeellisia, mutta ne jäävät jälleen yksittäisiksi toimiksi, kun nuorten pahoinvoinnin ratkaiseminen vaatisi kokonaisvaltaista otetta. Kertapanostus koulukiusaamisen ehkäisyyn on laastari, joka ei paikkaa tarvetta pitkäjänteiselle nuorisotyölle. Pitkäkestoinen koulunuorisotyö on tutkitusti paras keino ehkäistä koulukiusaamista.
Opiskelijoiden toimeentulosta leikataan jälleen
Hallitus siirtää opiskelijat yleiseltä asumistuelta takaisin erillisen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Tällä tavoitellaan 57 miljoonan euron säästöjä. Hallitus on arvioinut, että asumislisän määrä olisi jatkossa keskimäärin noin 260 euroa kuukaudessa, mutta tätä tarkennetaan jatkovalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Esimerkiksi Helsingissä asuvalle opiskelijalle tämä olisi yli 130 euron leikkaus asumisen tukiin kuukaudessa. Jos tukea verrataan asumistuen tasoon ennen hallituksen huhtikuussa 2024 voimaan astuneita leikkauksia, leikkauksen suuruus nousee yli 200 euroon kuukaudessa. Koska opintotuen asumislisää ei saa ympäri vuoden, voi leikkaus tarkoittaa pahimmillaan 3245 euron leikkausta vuodessa alkuvuoteen 2024 verrattuna. Jo aiemmilla päätöksillään hallitus on leikannut opiskelijoiden sosiaaliturvasta jäädyttämällä opintorahan indeksin sekä leikkaamalla yleisestä asumistuesta.
Ennen vuotta 2017 käytössä ollut opiskelijoiden asumislisä oli korkeintaan noin 200 euron suuruinen tuki, joka maksettiin osana opintotukea. Nyt tuen suuruudeksi kaavaillaan 260 euroa. Asumislisän saamiseksi opintojen tulee edetä ajallaan, eikä tukea asumiseen saa niiltä kuukausilta, kun opintotukea ei makseta – esimerkiksi kesäkuukausina. Mikäli kesätöitä ei löydy, on opiskelijan turvauduttava toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saadakseen on kaikki säästöt, myös ASP-säästöt, ensin kulutettava.
Hallitus on aiemmin asettanut työryhmän valmistelemaan opintotuen kokonaisuudistusta, minkä yhteydessä tarkoituksena on ollut tarkastella koko opiskelijoiden toimeentulon kokonaisuutta. Nyt näyttää siltä, että tällä hallituskaudella opiskelijoiden toimeentuloa uudistetaan lähinnä lyhytjänteisesti leikkaamalla.
Lisäksi hallitus leikkaa erityisryhmien investointiavustuksista, joilla rakennetaan muun muassa nuorisoasuntoja. Leikkauksen seurauksena uusien nuorille suunnattujen asuntojen rakentaminen saattaa pysähtyä kokonaan tulevina vuosina.
Maksuton toinen aste perutaan
Kehysriihessä päätettiin lakkauttaa oppimateriaalien maksuttomuus sekä koulumatkatuki oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen. Maksuttomuus rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Aiemmin takaraja oli 20 vuotta tai valmistuminen.
Nuorten sivistyksellisten oikeuksien näkökulmasta on kyseenalaista, että oppivelvollisuuden takaama kytkös opintojen maksuttomuuteen purkautuu kesken opintojen. Tämä asettaa myös perusopetuksen jälkeisissä nivelvaiheen koulutuksissa olleet tai esimerkiksi terveyssyistä hitaammassa tahdissa opintoja suorittavat nuoret epäyhdenvertaiseen asemaan, sillä heillä toisen asteen maksuttomuus päättyy aikaisemmassa vaiheessa opintoja.
Maksuttoman toisen asteen uudistuksen myötä koulutuksellinen tasa-arvo parani. Ennen uudistusta keskimääräiset välttämättömät kustannukset opinnoissa tarvittavan tietokoneen lisäksi olivat lukio-opinnoissa 1900 euroa ja ammatillisessa koulutuksessa alasta riippuen 138–1180 euroa. Taloudelliset syyt vaikuttivat monen nuoren kohdalla siihen, minne he hakivat opiskelemaan. Osa ilmoitti jättäneensä oppimateriaaleja, kuten kirjoja, hankkimatta. Moni amis joutuu muuttamaan omilleen opintojen perässä, mikä heikentää monen nuoren taloudellista tilannetta.
Ammatillisesta koulutuksesta leikataan
Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan 100 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdennetaan hallituksen mukaan toista tutkintoa suorittaviin, mutta käytännön toteutustapa ei ole tiedossa. Käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin päivitystyö tulee todennäköisesti ratkaisemaan asian. On kuitenkin todennäköistä, että leikkaukset tulevat tavalla tai toisella näkymään myös oppivelvollisten arjessa esimerkiksi henkilöstövähennyksinä.
OAJ arvioi, että 100 miljoonan euron leikkaus vastaisi 1350 opettajaa, lähes 5 000 kappaletta ammatillisen koulutuksen kolmivuotista perustutkintoa tai melkein 10 000 kappaletta puolitoistavuotista ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa.
On hyvin ristiriitaista, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan samalla kun hallitusohjelmassa pyritään ratkomaan osaajapulaa. Ammatillinen koulutus on ollut uudistusten ja massiivisten leikkausten kohteena jo pitkään, ja leikkausten sijaan se tarvitsisi kipeästi lisärahoitusta.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee
Yleinen arvonlisäkanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että useat arjessa tarvittavat tavarat ja palvelut kallistuvat. Tämä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten nuorten sekä opiskelijoiden tilannetta, sillä hintojen kallistuminen näkyy eniten heidän kukkarossaan. Nuorten ostovoima tulee heikkenemään entisestään, kun esimerkiksi välttämättömät netti- ja sähkölaskut kallistuvat.
Sosiaaliturvan mittavat leikkaukset sekä yleinen hintatason nousu ovat jo ajaneet pienituloisia nuoria ahtaalle. Hintojen nousu inflaation ja esimerkiksi tämän kaltaisten veronkorotusten kohdalla kompensoidaan yleensä sosiaaliturvan indeksikorotuksilla, mutta hallitus on jo jäädyttänyt indeksikorotukset lähes kaikista etuuksista – ja myös leikannut esimerkiksi asumistuen tasoa.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin merkittäviä säästöjä
Sosiaalipalvelujen valikoimaa rajaamalla aiotaan toteuttaa 100 miljoonan euron säästöt. Nämä säästöt tarkoittavat palvelujen karsimista esimerkiksi lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystyöstä sekä perhetyöstä. Leikkaukset tulevat heikentämään jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten asemaa. On äärimmäisen tärkeää, että syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten palveluiden laatu ja taso säilyy.
Hallitus säästää merkittävästi myös terveydenhuollosta. Hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja nostaa lääkkeiden alkuomavastuuta. Asiakasmaksujen korottaminen koskettaa kaikista eniten pienituloisia terveyspalveluita runsaasti käyttäviä, mikäli hyvinvointialueet eivät tartu hallituksen kannustukseen vapauttaa pienituloisia asiakasmaksuista.
Kehysriihessä päätettiin, että perusterveydenhuollon hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu on jatkossa kuusi kuukautta. Hoitotakuun pidentäminen ei luultavasti näy heti kaikille nuorille terveyspalveluiden heikentymisenä, mutta alueesta ja palveluntarpeesta riippuen vaikutukset voivat olla vakavia ja erikoissairaanhoidon tarvetta lisääviä. Vaikka palveluntarve muun muassa mielenterveyspalveluissa onkin kasvanut, nuoret alle 29-vuotiaat käyttävät vähemmän terveyspalveluita kuin ikääntyneet.
Tämän lisäksi aiempi lainsäädäntö sisälsi pidempiä odotusaikoja esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, palataanko myös siinä aiempaan lainsäädäntöön. Viime syksystä lähtien hoidon tarpeen arviointi on pitänyt tehdä saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Erityisesti mielenterveyspalveluissa on todella tärkeää, että nuori saa nopeasti kontaktin terveydenhuollon ammattilaiseen.
Lopuksi: nuoret tarvitsevat nyt toivoa ja luottamusta tulevaan
Sen lisäksi, että valtiontalouden tilanne aiheuttaa monelle nuorelle huolta tulevasta, nuoret ovat myös omassa arjessaan epävarmoja työllisyydestään ja taloudestaan. Myös kasvava huoli ilmastonmuutoksesta sekä kiristyneestä turvallisuustilanteesta ja sodista näkyy nuorten ympärillä sosiaalisessa mediassa joka päivä. Ilman toivoa ja luottamusta tulevaan nuori sukupolvi ei pysty vastaamaan heihin kohdistuviin odotuksiin Suomen tilanteen kääntämiseksi.
Tulevaisuuden talouskasvun ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa osaavat ja hyvinvoivat nuoret ovat avainasemassa. Nuorisoala vaatii päättäjiltä ja erityisesti hallituspuolueilta nuorten tulevaisuudenuskoa lisääviä päätöksiä sekä nuoriin kohdistuvien leikkausten tarkkoja vaikutusarviointeja. Myös päättäjien sanoilla on voimaa – leikkauksilla ilakointi ei naurata sitä nuorta, jonka arki muuttuu leikkausten seurauksena kurjempaan suuntaan. Moni vaalilupaus on nyt rikottu ja nuoret ja nuorisoalan toimijat tuntevat olonsa petetyksi. Leikkauskeskusteluissa, hallitusohjelmassa ja kehysriihessä totuus on tullut karun kirkkaaksi: yksikään poliitikko tai puolue ei puolusta rahanjaossa nuoria. Kehysriihessä sanottiin, että lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu hallituksen keskeiseksi arvoksi, mutta päätöksenteon hetkellä heidän etunsa unohdetaan. Nuorten laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti. Ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita.
Analyysin kehysriihestä ovat tehneet Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin asiantuntijat Suvi Mäkeläinen, Annika Nevanpää, Silja Porkkala, vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä ja toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm
Lisätietoja:
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
040 5855 392
petra.pieska@nuorisoala.fi
