Syksyn budjettiriihessä päätetään nuorten hyvinvoinnista ja nuorisoalan tulevaisuudesta. Nuorisoala vetoaa päättäjiin – tehdään rohkeita uudistuksia ja parannetaan johtamista, ei leikata nuorilta. Vielä päättämättä olevat 50 miljoonan euron leikkaukset eivät saa kohdistua nuoriin.

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2025 julkaistiin perjantaina 9.8. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa konkretisoituivat kehysriihessä päätetyt nuorisotyön kokonaisrahoitukseen (v. 2024 noin 74 miljoonaa euroa) kohdistuvat noin 6,5 miljoonan euron leikkaukset. Ne sisältävät mm. yli 16 prosentin leikkauksen nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin. 

Nuorisoalan tekemässä nuorisoalan järjestöille tarkoitetussa kyselyssä 50% vastaajista ilmoitti, että järjestössä tullaan todennäköisesti käymään muutosneuvottelut seuraavan vuoden aikana. Valtionavustusten leikkausten seurauksena nuorille tarjottavien palveluiden, harrastusten ja arjessa läsnäolevien turvallisten aikuisten määrä tulee pienenemään merkittävästi. Nuorten yksinäisyys ja yhteisöllisyysvaje ovat vakavia ongelmia, jotka eivät tule ratkeamaan nuorille tärkeiden palveluiden resurssien pienentämisellä. 

Nuorisotyön rahoitukseen kohdennetut leikkaukset ovat leikkauksia suoraan nuorilta. Nuorisoalan toteuttamassa kyselyssä nuoret itse arvioivat, että nuorisotyön vähentymisellä olisi isoja vaikutuksia heidän elämänsä merkityksellisyyteen, arjen sujuvuuteen ja tulevaisuudennäkymiin – jopa elämänsä jatkumiseen. Nuorten laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti. Ilman nuoria meillä ei ole mitään.

Kokonaisuudessaan valtiontalouteen ja nuorisoalalle tehtävät leikkaukset ovat osa nuorten hyvinvoinnin heikentymisen jatkumoa. Nuorten kokemus onnellisuudesta ja elämäntyytyväisyydestä on laskenut viime vuosina muita väestöryhmiä selkeämmin. Myös nuorten kokemus osallisuudesta on tutkimusten mukaan eriytynyttä lähes kaikilla samoilla mittareilla kuin muukin hyvinvointi. Nuoriin kohdistuvat leikkaukset syventävät tätä kokemusta. Ilman kokonaisvaltaista otetta nuorten hyvinvoinnin parantamiseen, ei meillä ole myöskään tulevaisuuden aktiivisia ja hyvinvoivia kansalaisia. 

Nuoriin on jo kohdistettu merkittäviä leikkauksia ja nämä päätökset jatkavat taakan kasaamista nuorten harteille. Muun muassa alla luetellut ja muut tässä analyysissa esiin nostetut päätökset heikentävät nuorten hyvinvointia: 

• Nuorisoalan rahoitusta uhkaavat historiallisen suuret leikkaukset. 
• Hallitusohjelmassa tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan kohdistuvat eniten juuri nuoriin. 
• Syyskuun alussa voimaan tuleva ALV-kannan nostosta johtuva yleisen hintatason nousu vaikuttaa nuoriin, jotka ovat usein heikommassa taloudellisessa tilanteessa.
• Nuoret ottavat vastaan myös yleisesti talouden vaihtelut muuta yhteiskuntaa selkeämmin ja tämä näkyy esimerkiksi viime vuotta reilusti korkeammassa nuorisotyöttömyydessä.

Nuorisoalan rahoitukseen esitetään suuria leikkauksia

Nuorisoalan rahoitukseen kohdennetut leikkaukset ovat leikkauksia nuorilta. Nuorisotyötä uhkaavat syyskuun budjettiriihessä historiallisen suuret leikkaukset, jotka toteutuessaan ne lisäisivät nuorten eriarvoisuutta, syventäisivät pahoinvointia ja heikentäisivät nuorten sitoutumista yhteisöihin. 

Kuvio 1: VM:n talousarvioesityksen mukainen nuorisoalan kokonaisrahoituksen jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2025

Nuorisoalan kokonaisrahoitus jakautuu useaan eri kohteeseen järjestöille, kunnille ja muille toimijoille. VM:n esityksessä kokonaisrahoitus olisi vuonna 2025 noin 67,6 miljoonaa euroa. Rahoitus oli vuonna 2023 noin 85 miljoonaa euroa, joka sisälsi määräaikaisia korona-ajan panostuksia nuorisotyöhön. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä kokonaisrahoitus oli noin 74 miljoonaa euroa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2025 merkittäviä leikkauksia nuorisoalan kokonaisrahoitukseen ei oltu vielä kohdennettu. Sen sijaan valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2025 talousarvioksi nuorisotyön kokonaisrahoitukseen (v. 2024 noin 70 miljoonaa euroa) kohdistuvat noin 6,5 miljoonan euron leikkaukset. Ne sisältävät mm. yli 16 prosentin leikkauksen nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin. Pieni valonpilkahdus löytyy miljoonan euron määräaikaisesta panostuksesta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön.

Kuvio 2: OKM:n valtionavustuksiin päätettyjen leikkausten suuruus. Aikaistuksella tarkoitetaan hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten aikaistamista vuodella kehysriihen päätöksen mukaisesti. Vuodelle 2027 ei ole suunniteltu lisää leikkauksia. Leikkausten kohteet eivät myöskään välttämättä pysy samoina.

Erityisen olennaista on huomata, että OKM ei ole vielä tehnyt lopullisia 50 miljoonan euron kohdennuksia valtionavustusleikkauksiin. Tämä kohdennus tehdään budjettiriihessä 3.-4. syyskuuta. Nuorisoalan painokas viesti on, että hallitusohjelmaan ja kehysriihen päätöksiin sisällytetyt OKM:n hallinnonalan valtionavustusleikkaukset on tehtävä:

• vaikutusarvioiden (nuorivaikutusten arviointi) perusteella
• koko hallinnonalan valtionavustuksia tarkastellen
• kerta- tai projektiluonteista toimintaa tarvittaessa vähentämällä ja nuorille suunnatun toiminnan jatkuvuutta vaalien
• varmistamalla ennaltaehkäisevän ja korjaavan nuorisotyön tasapaino
• huomioimalla nuorten hyvinvoinnin edellytysten täyttyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Toteuttamassamme kyselyssä nuoret itse arvioivat, että nuorisotyön vähentymisellä olisi isoja vaikutuksia heidän elämänsä merkityksellisyyteen, arjen sujuvuuteen ja tulevaisuudennäkymiin – jopa elämänsä jatkumiseen. Nuorten laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. VM:n esityksessä leikkauksia ei kohdistu esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan tai etsivään nuorisotyöhön, mutta miljoonaleikkausten ollessa edelleen lopullisesti kohdentamatta, varmaa tietoa ei ole.

Valtaosa opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista kohdentamatta, mittaluokasta jo poliittinen sopu

Kehysriihen päätösten mukaisesti valtiovarainministeriön esityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan tehdään valtionavustussäästöjä 65 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesitykseen sisältyy vasta hieman yli 15 miljoonaa euroa kohdennettuja leikkauksia, koska ministeriön sisäiset neuvottelut viivästyivät luultavasti ministeri- ja puheenjohtajavaihdosten sekä kesäkauden vuoksi. Loput 50 miljoonan euron säästökohdennuksista päätetään lopullisesti hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa. Myös kuntien normien purkamista koskevien ehdotusten säästövaikutukset täydennetään esitykseen myöhemmin. Ministerit ovat kertoneet mahdollisuudesta kohdentaa leikkauksia myös valtionavustusten ulkopuolelle ministeriön hallinnonalalla.

Valtionavustussäästöjen lisäksi leikkauksia kohdennetaan runsaasti ministeriön ja sen alaisten virastojen toimintamenoihin, kuten muissakin ministeriöissä. Opetushallituksen toimintamenoista leikataan yli puolet ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoista reilu kolmannes. Palvelukeskuksen leikkaukset kohdentuvat mm. tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien rahoitukseen ja alan kehittämishankkeisiin. Kaiken kaikkiaan leikkauksia kohdentuu nuorisoalan lisäksi erityisesti mm. jatkuvaan oppimiseen, kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin, kotoutumiseen, kulttuuriin ja taiteeseen sekä ammatilliseen koulutukseen.

Mahdollisia säästöjä kuntiin haetaan normien purkamisella

Säästöjä tavoitellaan myös kuntien normien purkamisella, mutta säästövaikutukset täydennetään esitykseen myöhemmin. Esimerkkejä normien purkuun on kuitenkin jo löydettävissä lausuntopalvelusta. Kesällä on ollut lausuttavana paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien lakkauttaminen (lue nuorisoalan lausunto) sekä kunta- ja toimipaikkakohtaisista yhdenvertaisuussuunnitelmista luopuminen (lue nuorisoalan lausunto). Esitykset ovat keränneet runsaasti ansaittua kritiikkiä lasten oikeuksien ja varhaiskasvatuksen laadun heikentämisestä.

Tällä hetkellä lausuttavana on esitys, jossa luovuttaisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjien velvollisuudesta laatia tutkintokohtainen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma, lukiokoulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma ja koulutuksen järjestäjän velvoitteesta selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.

Lisäpanostuksia perusopetukseen, toimeenpano riippuvainen kuntien taloustilanteesta

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitusta kasvatetaan niin, että se kasvaa hallituskauden loppuun mennessä 200 miljoonaa euroa. Osa tästä panostuksesta on kohdennettu jo vuodelle 2025. Lisäyksellä rahoitetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamista, oppimisen tuen uudistamista ja tasa-arvorahoituksen määrärahatason vakiinnuttamista.

Samanaikaisesti kuntien rahoitukseen kohdistuu kuitenkin hallitusohjelman mukaisia sekä mm. hyvinvointialueiden kustannustasauksesta johtuvia leikkauksia. Huolena on, että kuntien kokonaisrahoituksen ja yleisen taloudellisen tilanteen näkökulmasta kunnissa saatetaan silti jäädä miinukselle, jolloin 200 miljoonan euron lisäpanostuksilla tavoitellut hyvät asiat jäävät saavuttamatta

Amiksesta leikataan, maksuton toinen aste säilyy

Kevään kehysriihessä tehty päätös rajata toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta ja koulumatkatukea on peruttu. Oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen toisella asteella ja TUVA-koulutuksessa osoitetaan myös pysyvää lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien. Koulumatkatuki tullaan kuitenkin säästötoimena rajaamaan vain oppivelvollisille. Muut kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutetut ovat aiemmin voineet saada koulumatkatukea yli 10 kilometrin koulumatkoihin aikuisten perusopetukseen tai toisen asteen opintoihin. Päätös koulumatkatuen rajaamisesta tehdään täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä.

Korvaavat leikkaukset tehdään toisen asteen strategia- ja hankerahoitukseen. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoi Helsingin Sanomille, että päätös maksuttomuuden rajaamisesta ei olisi tuonut tarvittavia säästöjä, sillä moni kunta olisi jatkanut maksuttomuutta itse. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen kohdentuu yhä kehysriihessä päätetty 100 miljoonan euron leikkaus. OAJ arvioi tämän vastaavan noin 1350 opettajan irtisanomista.

Maksuttoman toisen asteen turvaaminen oli odotettu ja erittäin tärkeä päätös. Toisen asteen oppilaitoksiin kohdentuvat leikkaukset tulevat kuitenkin näkymään myös opiskelijoiden arjessa. Erityisesti ammatillisista oppilaitoksista leikkaaminen on huolestuttava osa jatkumoa, jossa työllistymiseen, koulutustason nostoon ja jatkuvaan oppimiseen rakennetaan uusia esteitä. Vaikka leikkauksen on tarkoitus kohdentua muihin kuin oppivelvollisiin, koskettaa tämä silti lukuisia nuoria, joiden alanvaihto tai lukion jälkeisen ammatillisen pätevyyden hankkiminen voi vaikeutua merkittävästi.

Asumistukeen lisää leikkauksia

Viime kevään kehysriihessä nuorten ja erityisesti opiskelijoiden sosiaaliturvaan esitettiin merkittäviä lisäleikkauksia, joita nyt toimeenpannaan valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä.  Ainoa varsinaisesti uusi leikkaus sosiaaliturvaan juuri julkaistussa VM:n esityksessä kohdistuu yleiseen asumistukeen. Asumistuen kuntaryhmiä esitetään muutettavaksi siten, että säästöjä syntyisi 2,7 miljoonaa euroa. On toistaiseksi auki, miten leikkaus vaikuttaa kuntaryhmiin tai miten se jaetaan niiden kesken. Kuntaryhmillä viitataan siihen, että Suomen kunnat on jaettu asumiskustannusten perusteella eri ryhmiin, joilla on erilaiset laskennalliset asumismenojen enimmäismäärät. 

Opiskelijoiden asumisen tuki muuttuu kehysriihen mukaisesti

Hallitus päätti jo kehysriihessä siirtää opiskelijat yleiseltä asumistuelta takaisin erillisen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään on mittava leikkaus, joka tuntuu opiskelijoiden taloudessa. Hallitus on aiemmin arvioinut, että asumislisän määrä olisi jatkossa keskimäärin noin 260 euroa kuukaudessa, mutta tätä vielä tarkennetaan jatkovalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Joillekin opiskelijoille siirrolla voi olla myös positiivisia vaikutuksia, sillä opintotuen asumislisä on henkilökohtainen etuus, toisin kuin yleinen asumistuki, joka myönnetään ruokakuntakohtaisesti (eli niin, että kaikkien ruokakunnan jäsenten tulot vaikuttavat tuen määrään). Kokonaisuudessaan siirto on opiskelijoille silti merkittävä heikennys. 

Esimerkiksi Helsingissä asuvalle opiskelijalle tämä siirto olisi yli 130 euron leikkaus asumisen tukiin kuukaudessa. Jos tukea verrataan asumistuen tasoon ennen hallituksen huhtikuussa 2024  voimaan astuneita leikkauksia, leikkauksen suuruus nousee yli 200 euroon kuukaudessa. Koska opintotuen asumislisää ei saa ympäri vuoden, voi leikkaus tarkoittaa pahimmillaan 3245 euron leikkausta vuodessa (alkuvuoteen 2024 verrattuna). Jo aiemmilla päätöksillään hallitus on leikannut opiskelijoiden sosiaaliturvasta jäädyttämällä opintorahan indeksin sekä leikkaamalla yleisestä asumistuesta. 

Siirrolla tavoiteltiin kevään kehysriihessä 57 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2028 mennessä. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä säästöjä on laskettu syntyvän ensi vuodelle 18,3 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden asumislisään on siirron vuoksi varattu OKM:ssä 161 miljoonaa euroa. STM:n budjetissa yleisestä asumistuen momentilta vähenee muutoksen myötä 182 miljoonaa. Toimeentulotukimenojen taas on arvioitu kasvavan 5 miljoonaa euroa. 

Opintotuen asumislisään liittyy monenlaisia rakenteellisia ongelmia sen pienen tason ohella. Asumislisän saamiseksi opintojen tulee edetä ajallaan, eikä tukea asumiseen saa niiltä kuukausilta, kun opintotukea ei makseta – esimerkiksi kesäkuukausina. Mikäli kesätöitä ei löydy, on opiskelijan turvauduttava toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saadakseen on kaikki säästöt, myös ASP-säästöt, ensin kulutettava. Etenkin nyt, kun siirrosta syntyvä kustannussäästö on kaventunut 18,3 miljoonaan, voidaan kysyä, onko näin merkittävä heikennys opiskelijoiden toimeentuloon millään muotoa järkevä toimi. 

Opiskelijoiden velkaantuminen kasvattaa valtion menoja

Opintolainahyvitystä saavien opiskelijoiden määrän odotetaan kasvavan. Samalla opintolainojen takaisinmaksun vaikeudet ovat lisääntyneet, eli valtion takausvastuusuorituksille, korkoavustuksille ja maksuvapautuksille on suurempi tarve. Tämän vuoksi valtion opintotukimenot nousevat ensi vuonna 33 miljoonalla eurolla. 

Valtion takaamien opintolainojen lainakanta oli vuoden 2023 lopussa yli 6 miljardia euroa. Keskimääräinen opintolainan määrä oli ammatillisen perustutkinnon suorittaneella 11 400 euroa, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella 17 700 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella 22 700 euroa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. 

Vuoden 2017 suuret opintotukileikkaukset ja opintolainan osuuden nosto alkavat näkyä nyt tilastoissa, kun opiskelijat ovat valmistuneet ja alkavat maksamaan lainojaan takaisin. Perintään menneiden opintolainojen määrä on moninkertaistunut nopeasti. Syksystä 2024 alkaen opintolainan osuutta opintotuesta on kasvatettu entisestään, joten opiskelijoiden velkapotin kasvaessa on odotettavissa, että tästä seuraa takaisinmaksuhaasteiden vuoksi lisäkustannuksia valtiolle myös tulevaisuudessa. Toisenlaisilla poliittisilla valinnoilla tämä raha olisi mahdollista käyttää myös suoraan nykyisten opiskelijoiden toimeentulon tukemiseen.

Hallitus on myös aiemmin asettanut työryhmän valmistelemaan opintotuen kokonaisuudistusta, minkä yhteydessä tarkoituksena on ollut tarkastella koko opiskelijoiden toimeentulon kokonaisuutta. Nyt näyttää siltä, että tällä hallituskaudella opiskelijoiden toimeentuloa uudistetaan lähinnä lyhytjänteisesti leikkaamalla.

Rakentamisen investointiavustukset vähenevät

Sosiaaliturvan lisäksi hallitus kohdistaa leikkauksia nuorten ja opiskelijoiden asumiseen. Erityisryhmien investointiavustuksiin esitetään ensi vuodelle vain yhteensä 15 miljoonan euron määrärahoja. Kuluvan vuoden talousarviossa niihin oli varattu 63 miljoonaa ja vuoden 2023 toteuma oli 120 miljoonaa. Investointiavustuksilla tuetaan ikääntyneiden, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, asunnottomien, autismikirjon henkilöiden, erityistä tukea tarvitsevien nuorten sekä opiskelijoiden asumista. 

Leikkauksen seurauksena uusien nuorille ja opiskelijoiden suunnattujen asuntojen rakentaminen saattaa pysähtyä kokonaan, etenkin kun hallitus on linjannut, että erityisryhmien avustukset kohdistetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen kohteisiin. 15 miljoonan euron määrärahasta siis todennäköisesti riittää nuorten ja opiskelijoiden asumiseen korkeintaan roposia. Hallituksen talouspoliittiset päätökset vaikeuttavatkin nuorten ja opiskelijoiden asumista kahdesta eri suunnasta kun samaan aikaan leikataan merkittävästi sekä asumisen kysyntä- että tarjontatuista. 

Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut muutoksessa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaukset esitetään toteutettavaksi ensi vuonna täysimääräisesti kevään kehysriihipäätöksien mukaisesti eli ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan noin 80 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna (384 milj.). Leikkaukset pääosin kohdistuvat hanke- ja investointiavustuksiin. Julkisen talouden suunnitelman mukaan järjestöiltä ollaan leikkaamassa yhteensä vaalikauden loppuun mennessä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat myös nuorille tärkeitä palveluita muun muassa mielenterveyden ja päihdetyön saralla. Leikkausten on ennakoitu vaikeuttavan kriisiavun saamista ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottamaan korkeakouluopiskelijoiden perusterveydenhuoltoon esitetään enemmän rahoitusta vuodelle 2024. Vuoden 2024 arviotu valtionrahoitus oli 68,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 arvio on 72,7 miljoonaa euroa. Talousarviolla rahoitettu YTHS:n budjetti kasvaa esityksessä 94 170 000 euroon, josta valtionrahoitusta on 77 prosenttia. Vuodelle 2025 esitetään opiskelijamäärän kasvun vuoksi yli kaksi kertaa suurempaa korotusta kuin kuluvalle vuodelle esitettiin.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti hallitus on ehdottanut, että perusterveydenhuollon hoitotakuun enimmäisajat palautetaan eli voimaan tulevat aiemmat määräajat. Tämä tarkoittaa perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Muutos koskisi kuitenkin vain yli 23-vuotiaita. Lausuntoaika hallituksen esityksestä päättyi elokuun alusta. Muutoksilla tavoitellaan pysyvää, vähintään 95 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuodesta 2025 alkaen. Tämä kuitenkin jakaa nuorten ikäryhmän kahteen osaan, mistä uudistusta on kritisoitu.

Nuorisoalan ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuus

Budjettiriihessä hallitus valmistelee yhdessä eduskunnalle annettavan talousarvioesityksen valtiovarainministeriön pohjaesityksen perusteella. Tilanne on nuorisoalan rahoituksen kannalta huolestuttava, koska tarkemmat tiedot valtionavustusleikkausten kohdentumisesta saadaan vasta syyskuun aikana. Myös tulevina vuosina nuorisoalan tilanne on vaikea, koska ensi vuoden aikana hallitus on sopinut päättävänsä 75 miljoonan euron uusista leikkauksista OKM:n valtionavustuksiin.

Kuvio 3: Kehysriihessä päätetyt säästöt OKM:n valtionavustuksiin. Kuvaajassa *-merkitty myös kohdentamattomat 50 miljoonaa euroa, joista päätetään budjettiriihessä.

Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee, todetaan hallitusohjelmassa. Nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset on pystyttävä välttämään. Valtionavustusleikkaukset on tehtävä harkitusti ja eri palvelujen yhteiskunnallisen tarpeen perusteella, ei esimerkiksi entisen arpajaislain jakosuhdeprosentin pohjalta. Nuoriin on jo kohdistunut merkittäviä leikkauksia ja keväällä sovitut lisäleikkaukset kasasivat lisätaakkaa heidän kannettavakseen. Nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat rajut leikkaukset lisäisivät jo ennestään epäsuhtaista valtiontalouden tasapainottamisen taakanjakoa.

On selvää, ettei vuosikymmeniä sitten rakennettu hyvinvointiyhteiskuntamme ole enää kunnossa. Nuorten hyvinvoinnin korjaaminen vaatii hyvää kokonaiskuvaa ja tehokasta johtamista, mutta nykyinen nuorten teemojen ripotteleminen eri ministeriöihin estää sen. Muutoksen mahdollistavia kirjauksia löytyy hallitusohjelmasta, mutta niiden toimeenpanoa ei ole edistetty käytännössä lainkaan. 

Siksi esitämme, että nuorten hyvinvoinnin tuloksekkaan edistämisen vaatimat rakenteelliset ja systeemiset uudistukset käynnistetään välittömästi. Olemme laatineet näistä toimista alustavan esityksen vuonna 2022.