Jakelu: Psykoterapiakeskus Vastaamo, sisäministeri Maria Ohisalo, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko
Arvoisat vastaanottajat,
Psykoterapiakeskus Vastaamo, sen asiakkaat ja henkilökunta ovat joutuneet laajan tietomurron ja kiristyksen uhreiksi. Uhrien joukossa on myös nuoria Vastaamon palveluja käyttäneitä henkilöitä. Nuorisoala odottaa nopeita toimia ja ratkaisuja etenkin nuorten uhrien tukemiseksi ja vastaavien rikosten ennalta ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeitä seikkoja ovat tuki nuorille uhreille, nuorten oikeus omiin tietoihinsa, henkilötunnuksen uudistaminen tietosuojaa vahvistaen, ja yhteiskunnan tukirakenteiden sekä yritysten vastuun vahvistaminen.
1. Konkreettista tukea nuorille uhreille
Akuutissa kriisivaiheessa on tärkeää turvata nuorten mielenterveyden ja muiden auttamispalveluiden kuten kriisi- ja neuvontapuhelinten sekä tukea tarjoavien chattien resurssit. Tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, koronakriisi on heikentänyt entisestään nuorten jaksamista. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia ja niiden hoitamiseen tarvitaan pysyvää matalalla kynnyksellä saatavaa apua.
2. Nuorten oikeus omiin tietoihinsa
Tietosuojakäytäntöjä ja henkilön oikeuksia omiin tietoihinsa on pyritty viime vuosina vahvistamaan. Kuitenkin monet nuoret ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä tietoja heistä kerätään, mistä ja miten he ovat oikeutettuja tarkastamaan tietonsa, kuinka pitkään henkilökohtaisia tietoja säilytetään esimerkiksi viranomaisten ja muiden palveluntarjoajien kanssa asioidessa. Nuorten kanssa työskentelevien tahojen on tarjottava nuorille selkää tietoa heidän oikeuksistaan. Esimerkiksi lakisääteiset tietosuojaselosteet ovat usein nuorille vaikeasti ymmärrettäviä. Tarvitaan kansallista keskustelua ja koulutusta henkilötietojen turvallisesta käsittelystä sekä viestimistä selkeällä kielellä, jonka myös lapset ja nuoret ymmärtävät.
3. Henkilötunnuksen uudistaminen vahvistaa tietosuojaa
Valtiovarainministeriö valmisteli syksyyn 2020 asti henkilötunnuksen uudistamista. Valmistelussa keskeistä on ollut muun muassa sähköisen tunnistamisen kehittäminen. Useat tietojärjestelmät on rakennettu siten, ettei niitä voi käyttää ilman henkilötunnusta, koska henkilöön liittyviä tietoja hallitaan sen avulla. Henkilötunnuksen uudistaminen on toteutettava parempaa tietoturvaa edistäen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilötunnusta ei käytetä enää pääasiallisena tunnistautumisvälineenä, ja että henkilön ikää ja sukupuolta ei voida identifioivasta tunnuksesta suoraan päätellä.
4. Yhteiskunnan tukirakenteet kuntoon
Sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet rikokset ovat yhtä vakavia ja ahdistavia, kuin onnettomuudet tai rikokset kaduilla. Valmiuslaki velvoittaa viranomaiset, valtion liikelaitokset ja kunnat varmistamaan tehtäviensä häiriöttömän hoitamisen kaikissa oloissa. Toteutuuko valmiuslain vaatimukset myös digitaalisen ympäristön katastrofeissa? Asiaa tulisi viipymättä selvittää, jotta jatkossa vastaaviin tilanteisiin ollaan varauduttu paremmin. Alan ammattilaisten koulutuksessa tulee huomioida vahvemmin onnettomuudet, jotka järkyttävät mielenterveyttä tai tapahtuvat digitaalisessa ympäristössä. Nykyisessä digiyhteiskunnassa asiantuntemusta tarvitaan niin tietomurroista, luottokielloista kuin ylipäätään omien tietojen suojaamisesta.
5. Yritysten vastuuta vahvistettava
Lainsäätäjän tulee arvioida, onko nykyinen lainsäädäntömme riittävällä tasolla turvatakseen henkilön yksityiset ja arkaluontoiset tiedot. Henkilötietoja hallussaan pitäville organisaatioille tulee tehdä säännöllisesti tarkastuksia tietoturvan tasossa ja neuvoa ja ohjata organisaatioita entistä tietoturvallisempaan toimintatapaan. Selkeistä rikkomuksista ja merkittävästä huolimattomuudesta on myös osoitettava sanktiot. Törkeästä huolimattomuudesta aiheutuvien rikosten osalta on myös kohtuullista vaatia, että yritykset korvaavat asiakkailleen esimerkiksi luottokiellon hankkimisesta koituvat kustannukset.
Helsingissä 28.10.2020
Ilmari Nalbantoglu
Va. toiminnanjohtaja
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
ilmari.nalbantoglu@alli.fi
p. 050 574 1112