Lakkautettu neuvola. Siitä uhkaa tulla koko hyvinvointivaltiomme symboli.
Suomen syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ja vuonna 2018 syntyi enää alle 48 000 lasta. Viimeksi näin vähän vauvoja syntyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin elettiin suuria nälkävuosia. Muutos on ollut niin raju, että tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan tällaiset luvut piti olla edessä vasta vuonna 2045.
Samaan aikaan kun Suomi kärsii “vauvakadosta”, vanhusväestön määrä kasvaa ennätyslukemiin. Väestöpyramidi seisoo kärjellään: nuoria on vähän, vanhoja paljon. Nuorilla ja tulevilla sukupolvilla onkin paljon kannettavanaan, kun maksutaakka hyvinvointivaltion rahoittamisesta jakautuu entistä pienemmän joukon kesken. Aleneva syntyvyys uhkaakin jo eläkejärjestelmän ja koko hyvinvointivaltion kestävyyttä.
Poliitikot ovat kyllä huomanneet asian: Syntyvyyden nostamiseksi on ehdoteltu kaikkea synnytystalkoista ja vauvatonneista aina lapsilisän korotuksiin ja uusiin perhevapaamalleihin. Tarvitaan äkkiä lisää vauvoja tai hyvinvointivaltion rahat loppuvat!
Poliitikot tuntuvat käsittelevän alentunutta syntyvyyttä jonkinlaisena shokkina tai äkillisenä häiriötilana. Että pari taloudellista porkkanaa vaan, niin kyllä se selätetään ja päästään takaisin normaalitilaan! Mutta entä jos emme eläkään poikkeustilassa, vaan muutos on pysyvä?
Näyttää nimittäin siltä, että alhainen syntyvyys on tullut jäädäkseen. Moni asiantuntija, viimeksi Suomen johtaviin syntyvyystutkijoihin kuuluva Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, on todennut, että nyt perheenperustamisiässä olevan sukupolven lapsiluku jää pysyvästi entistä alhaisemmaksi.
Jos syntyvyysluvut ovat pysyvästi näin matalia, on hyvinvointivaltiolta ratkaisut vähissä. Joko leikataan palveluista tai paikataan rahoitusvajetta lisävelalla ja veronkorotuksilla. Todennäköisesti molempia. Nuorten ja tulevien sukupolvien kannalta tilanne näyttää melko karulta: veroja pitäisi maksaa enemmän, mutta palveluista leikataan silti. Tämä ei ole reilu eikä kestävä tilanne.
Siksi poliitikkojen olisi aika herätä. Elämme matalan syntyvyyden aikaa – joten diilatkaa asian kanssa! Perhepolitiikkaa kannattaa tietenkin yhä harjoittaa, mutta pelkästään sen varaan ei kannata enää laskea. Odottelun aika on nimittäin ohi: alhainen syntyvyys näkyy jo nyt neuvoloissa, kohta päiväkodeissa ja kouluissa sekä aivan pian myös työmarkkinoilla ja verokertymissä.
Jotta pahimmilta leikkauksilta ja veronkorotuksilta tulevaisuudessa vältytään, onkin kaksi vaihtoehtoa: Ensimmäinen on maahanmuuton merkittävä lisääminen. Koska se tuntuu jostain syystä olevan poliittisesti kovin hankalaa, jää jäljelle enää yksi keino.
Nyt onkin aika pohtia tosissaan, miten pienentyvistä ikäluokista pidettäisiin parempaa huolta. Koska ikäluokat pienenevät, on entistä tärkeämpää varmistaa, että jokaisen panos ja potentiaali saadaan hyödynnettyä. Meidän on pakko varmistaa, että mahdollisimman moni nuori pysyy terveenä ja pääsee mukaan työelämään – ja myös tekee mahdollisimman pitkän työuran. Ei ole varaa siihen, että osa putoaa – tai pudotetaan – kelkasta. Enää ei vain yksinkertaisesti voi olla mahdollista, että Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta.
Minulla onkin poliitikoille muistisääntö: Kun taas seuraavan kerran kauhistellaan syntyvyyslukuja ja kaivataan ratkaisuja, kannattaa muistaa, että oikea vastaus vauvakatoon on ehkäisy. Nimittäin syrjäytymisen ehkäisy.
Eero Löytömäki
vaikuttamisen asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka
Kirjoittajan mielestä talkoot ovat typeärä ja älyllisesti laiska ratkaisu hyvinvointivaltion ylläpitoon.