Blogi: TOIMI tuli ja meni – mitä jäi käteen?

Uutiset 18.1.2019

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMI on kääntymässä kohti toimikautensa loppua. Hankkeen loppuraportti vaihtoehtoisine ehdotuksineen on määrä luovuttaa hallitukselle helmikuussa. Raportin julkaisua ei kuitenkaan tarvitse odotella henkeään pidätellen, sillä hanke on sitoutunut valmistelussaan laajaan avoimuuteen ja viestinnällisyyteen. Lähes kaikki hankkeen dokumentit, tehdyt selvitykset, kokouksissa pidetyt esitykset ja vaihtoehtoisten perusturvamallien iteraatiovaiheet ovat kaikkien vapaasti tarkasteltavana valtioneuvoston hankesivustolla.

Hankkeessa laskeskellaan tällä hetkellä eri sosiaaliturvaehdotuksille kustannusarvioita. Kustannusarviot ovat vain suuntaa-antavina, sillä tarkkojen laskelmien aikaansaamiseksi etuuksien myöntöehdot tulisi olla pohdittuna hyvin tarkasti. Vähän kuitenkin veikkaan, että summittaisistakin kustannusarvioista puolueet saavat lyömäaseita, joilla voidaan sanoa tiettyjen puolueiden sosiaaliturvamallien olevan liian kalliita toteutettavaksi. Ja siitähän sitten riita saadaan, kun eduskunnan tietotoimiston laskelmilla varustetut puolueaktiivit käyvät taistoon hankkeen laskelmia vastaan.

Ilman sen tarkempia laskelmia voi tarkkasilmäinen sotu-seurailija todeta, että joillain hankkeen esittämillä vaihtoehdoilla on suurempi todennäköisyys selvitä sosiaaliturvan uudistuskeskustelussa TOIMI-hankkeen raportin julkaisupäivää pidemmälle. Esimerkiksi valmistelussa olevan perheturvamallin sopivuutta nykypäivään ja monimuotoisiin perheisiin voi kyseenalaistaa hyvistä syistä. Perusturvan sitominen yhä tiiviimmin kotitalouden, eli kaikkien samassa taloudessa asuvien aikuisten, tuloihin vaatisi etuuslainsäädännön uudistamisen kaveriksi verotusratkaisuja, jotka veisivät verotusjärjestelmämme lähemmäs Keski-Eurooppalaista perheverotuksen mallia.

Pääministeri Sipilän esittämä toive siitä, että kaikki puolueet valitsisivat hankkeen vaihtoehdoista itselleen parhaiten sopivan ja kävisivät vaalikeskusteluihin ja tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin nämä mallit edellä, lienee olevan turha. Monella puolueella on ollut oma sosiaaliturvavisionsa jo pitkään, ja tämän vuoksi sitoutuminen valtioneuvostovetoiseen hankkeeseen ei ole ollut kaikkien puolueiden prioriteettilistan kärjessä.

Vaikka hanke on ollut pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäen ja projektipäällikkö Liisa Heinämäen vahvassa ohjauksessa, on seurantaryhmällä ollut paljon mahdollisuuksia vaikuttaa vaihtoehtoesitysten suuriin linjoihin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii kansanedustaja Anna Kontula, joka sai omalla jatkuvalla panostuksellaan vaadittua vastikkeettoman perustulomaisen mallin osaksi vaihtoehtoja joulukuussa.

No mitäs hankkeesta jäi sitten käteen?

Vaikka TOIMI-hanke tuskin tulee muuttamaan oman mallinsa päättäneiden puolueiden näkemyksiä sosiaaliturvan uudistamisen isoista linjoista, ei hanketta voi sanoa turhaksi. Avoin valmistelu, poliittisen ohjauksen ilmeinen puute sekä valtava määrä kokouksia, seminaareja ja vetäytymisiä ovat mahdollistaneet vuoropuhelua virkamiesten, tutkijoiden, poliitikkojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä.

Monen sote-uudistuksen yrityksen jälkeen kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että hallitusvetoinen sosiaaliturvan uudistaminen ei vetele. Tarvitaan parlamentaarista valmistelua ja kykyä sitoutua vaalikaudet ylittävään uudistamisen prosessiin. Sosiaaliturvaa tuskin uudistetaan vallankumouksella ja viimeinen asia, mitä kukaan tuskin haluaa, on sosiaaliturvajärjestelmä, joka heittelehtii suuntaan jos toiseen aina kulloisenkin hallituksen mielen mukaan.

Sitoutuminen vaalikaudet ylittävään uudistamisen prosessiin on nykyisen poliittisen kulttuurin näkökulmasta hankala pala niellä. Yhteiseen prosessiin sitoutuminen vaatisi yhteistä tilannekuvaa, johon sitoutua. Ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen, se vaatisi yhteistä arvopohjaa, ja sitä on todennäköisesti hankala löytää.

Se, että jokin asia on hankala, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä tulisi yrittää. Toivotaan, että yhteinen ymmärrys uudistamisen tarpeesta, nykyisen järjestelmän byrokratia- ja kannustinloukkujen vähentämisestä sekä osallisuuden edistämisestä riittävät luomaan edes jonkinlaista tiekarttaa sosiaaliturvan uudistamiselle. Uudistusta kun ei tehdä puolueille, vaan suomalaisille.
 

Silja Silvasti

Allianssin vaikuttamisen asiantuntija

 

Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisessa sosiaaliturvan uudistamista käsittelevässä blogisarjassa. Osassa 2. käsittelen nuorten asemaa TOIMI-hankkeessa ja kolmannessa esittelen nuorten sosiaaliturvaodotuksia Arvot esiin! -seminaarisarjan tuotosten pohjalta.


Avainsanat: