Syksy tulee ja lehtien politiikkaosiot täyttyvät analyyseista hallituksen “vaalibudjeteista” ja hallituspuolueiden välisistä kiistoista tuloverojen kevennyksistä ja maatalouden kriisipaketeista. Vaan mistä koko budjettiriihessä on kyse? Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Silja Silvasti esittelee blogikirjoituksessaan kuinka valtion budjettivuosi toimii.
Taustaa
Valtion vuosittaisen budjettivalmistelun pohjana toimii hallituksen kautensa alussa päättämät valtiontalouden kehykset. Kehyksissä linjataan valtion menojen katosta. Noin 4/5 valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.
Ja nyt vuosittaiseen budjettiprosessiin:
Alkukevät
Hallitus antaa eduskunnalle selonteon siitä, miten hyvin valtiontalous on pysynyt hallituksen sille asettamassa kehyksessä. Ministeriöt ja virastot ryhtyvät valmistelemaan omia budjettiehdotuksiaan hallituksen selonteon ja kehysten pohjalta. Kun ministeriöt ovat saaneet omat budjettiehdotuksensa valmiiksi, käyvät sisältöministeriöt neuvottelut valtion rahakirstun vartijan, valtiovarainministeriön kanssa.
Valtiovarainministeriöllä on vain yksi tehtävä: sanoa ei.
VM:n tehtävä on sen omien sanojen mukaan julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun turvaaminen. Tämä tarkoittaa nykyisessä julkisen talouden tilassa hyvin tiukan menokurin vaatimista. VM:n ja muiden ministeriöiden välisten neuvotteluiden pääasiallinen tavoite on pitää huolta siitä, että ministeriöt pysyvät kehyksissään.
Loppukevät
Hallitus kokoontuu kehysriiheen päättämään tulevan vuoden budjetin suurista linjoista. Kehysriihi on SE PAIKKA, jossa päätetään isoista lakimuutoksista ja taloudellisista panostuksista. Tämän vuoksi monet eturyhmät ja lobbausjärjestöt tuottavat omia ehdotuksiaan lakien ja verotuksen muutoksiksi alkukeväästä, kun ministeriöt ja hallituspuolueet valmistautuvat kehysriihineuvotteluihin.
Hallituksen 2. kehysriihtä kutsutaan puoliväliriiheksi. Puoliväliriihessä tarkastellaan, miten hallituksen suuret tavoitteet kuten velkaantumisen taittaminen, työllisyyden kehittäminen tai vaikkapa sote-uudistus etenee ja tarvitseeko hallituksen päättää lisätoimista tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kehyksissä pysymiseksi. Puoliväliriihi on myös perinteinen paikka ministerikierrätykselle.
Pro tip: kannanotto kehysriihen aamuna ei ole kovinkaan merkityksellistä vaikuttamista tai edunvalvontaa, ellei kantaa ole pohjustettu poliittisille tahoille. Harvalla ministerillä tai erityisavustajalla on aikaa tai kiinnostusta etsiä juuri sinun järjestösi kannanottoa sähköpostista tai mediaseurannasta.
Kesä
Ministeriöt ryhtyvät valmistelemaan budjettia hallituksen kehysriihessä tekemien päätösten pohjalta. Kaikkien kehysriihipäätösten valmistelu ei ole aina helppoa: joskus hallitus päätyy esittämään uudistuksia, joita ei ole valmisteltu ministeriöissä kovinkaan pitkälle. Tällaisissa tilanteissa ministeriöissä tapahtuvan valmistelun aikana voidaan havaita sellaisia merkittäviä ongelmia, jotka johtavat uudistuksen perumiseen tai merkittäviin muutoksiin hallituksen kehyspäätöksessä.
Tästä hyvä esimerkki on viime kevään kehysriihessä päätetty muutos alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten työsuhde-ehtojen heikentämisestä. Kun asiaa lähdettiin valmistelemaan totesivat työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet hyvin pian, että lakimuutoksen perustuslaillisuuden ja vaikutusarvioiden kanssa on merkittäviä haasteita. Hallitus luopui esityksestään vähin äänin kesän aikana.
Loppukesä
Kansanedustajilla kesän raukeus ravistellaan shortsien lahkeista viimeistään silloin, kun valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkavat.
Vaikka paluuta eduskunnan käytäville saa vielä odotella maakuntien toritapahtumissa jäätelötötterö sormille sulien, saa rivikansanedustajatkin käynnistellä kannanottokonettaan.
VM:n sisäisissä budjettineuvotteluissa ministeriö sorvaa budjettiehdotuksen ministeriöiden välisten neuvotteluiden pohjaksi. VM:n sisäisten neuvotteluiden jälkeen julkaistu ehdotus ei yleensä mahdottomasti muutu VM:n ja muiden ministeriöiden toisella neuvottelukierroksella, jossa VM:n rooli on täysin sama kuin keväälläkin: sanoa ei ja pyrkiä karsimaan ministeriöiden menoja. Vaikka suuria muutoksia on yleensä turha odottaa, on muiden ministereiden käytävä hyvällä ryhdillä vaatimaan lisää rahaa omille tärkeille hankkeilleen. Ministeriöiden välisissä neuvotteluissa hallituspuolueiden erilaiset poliittiset painotukset tulevat näkyviin.
Alkusyksy
Hallitus kokoontuu päättämään budjetista ministeriöiden esitysten pohjalta elokuun lopussa. Vaikka valtaosa suuremmista lakimuutoksista ja uudistuksista päätetään kehysriihissä, voi hallitus päättää myös uusista keinoista esimerkiksi työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen budjettiriihessä.
Vaikka budjettiriihessä pyritään pääasiallisesti käsittelemään ja lähettämään eteenpäin eduskuntakäsittelyyn kevään kehysriihessä päätettyjä muutoksia, on budjettiriihessä ollut tapana jakaa myös pieniä ja usein kertaluontoisia panostuksia, kuten 1000 uuden aloituspaikan lisääminen ammatilliseen koulutukseen vuoden 2017 budjettiriihessä.
Mediassa pyörii nyt kovasti puheita vuoden 2019 vaalibudjetista, jossa hallituspuolueet pyrkivät lisäämään kansansuosiota tekemällä strategisia panostuksia budjetissa. VM:n budjettiehdotusta katsoessa on vaikea nähdä, että ehdotuksessa olisi mitään sellaista, joka pitäisi tavallisen sukankuluttajan hyvän mielen yllä huhtikuun vaalipäivään asti.
Pro tip: olisiko heittää “karkkirahaesitystä” tässä vaiheessa? Muutaman miljoonan kertaluontoiset panostukset voivat herättää ennen budjettiriihtä poliitikkojen kiinnostuksen. Pienten panostusten tekeminen sympaattisiin kohteisiin kiillottaa vastuuministerin ja puolueen sädekehää aina mukavasti.
Loppusyksy
Hallituksen budjettiriihessä hyväksymästä budjettiesityksestä käydään lähetekeskustelu, joka on yksi vuoden tärkeimpiä eduskuntakeskusteluita. Lähetekeskustelun jälkeen esitys lähetetään käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan. Kansanedustajat voivat myös tehdä talousarvioaloitteita.
Valtiovarainvaliokunta on jaettu 8 jaostoon. Jaostot käsittelevät omaa toimialaansa koskevat budjetin osat, järjestävät kuulemisia ja pyytävät aiheeseen liittyen lausuntoja eri sidosryhmiltä. Lopulta valtiovarainvaliokunta käsittelee budjetin kokonaisuudessaan ja lähettää sen eduskunnalle päätettäväksi.
Budjettivalmistelu huipentuu talousarvion käsittelyyn eduskunnan suuressa salissa. Talousarvion kohdista äänestetään satoja kertoja ja äänestykset voivat kestää koko viikon. Eduskunnan budjettikäsittelyn aikana päätetään myös eduskunnan “joululahjarahasta”, eli noin 40-50 miljoonasta eurosta määrärahoja, jotka eduskunta jakaa haluamiinsa kohteisiin.
Pro tip: vuonna 2017 joululahjarahoista jaettiin lähes 10 miljoonaa euroa koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä urheilun tukemiseen. Kannattaa vinkata alueesi kansanedustajille hyvä ehdotuksia joululahjarahojen kohteeksi.
Tadaa! Pääsit loppuun! Hyvä sinä!
Silja Silvasti
kirjoittaja on Allianssin vaikuttamisen asiantuntija